40+ so what wol.13

Huopsistakeikkaa Hupsikka!

Siis wau! Upeaa! Ihan täällä tuli kylmät väreet innostasi itsellekin. Suuronnittelut :flower: Taisit olla samanikäinenkin. Itse toivoisin raskautuvani alle nelikymppisenä, mutta tiukkaa tekee...

 

Kiitos dpo korjauksesta, eihän se mitään muuta mutta tekee tämän odottelun vähän toiveikkaammaksi. Edelleen ei ole mitään epäselvää raskaudesta olon puolesta. Niinpä odotellaan vaan!

Olen tosi tosi iloinen Hupsikan puolesta! Onko sinulla mitään muita oireita kuin kuukautisten myöhästyminen? Voi miten jännää kyllä! Toivottavasti kaikki menee hyvin <3

Tässä menneinä päivinä on tullut mietittyä kaikenlaista ja on tullut muistoja aiemmista raskauksista mieleen. Ihanaa se oli silloinkin mutta nyt uuden miehen kanssa niin upeaa. Hänen liikutuksensa on niin suloista, vaikka ei tiedäkään ihan tarkkaan missä mennään... Pari vuotta sitten olin vielä huonossa liitossa ja niin onneton. Rakkaus yllätti ja nyt vielä tämä! Vaikka elämä meni uusiksi ja käytännön asioista ei ole vielä tietoa, niin jaksan uskoa, että kaikki aina järjestyy

 

Hedelmiina, tässä lähestyn 44vuotta ihan pian. Ei kannata miettiä niitä numeroita. Mikä tärkeintä on pitää itsestä hyvää huolta, nukkua ja syödä terveellisesti ja liikkua ja voi olla ihan samalla viivalla nuorempien kanssa tai asiat jopa paljon paremmin!

 

Esinnäkin mahtavan paljon onnea Hupsikalle plussasta - ihanata

HARRASTOIVE met olemma suunnilleen samanikäisiä. En halua "tiputtaa sinua maanpinnalle", mutta vaikka kuin ois elämäntavat kuosissaan (niin ne on mullakin) niin ei ne meidän soluja vaan nuoremmilksi saa :/ itse raskauduin pari vuotta sitten, itseasiassa juurikin kaksi vuotta sitten tein plussatestin. Minulla on neljä raskautta takana ja koskaan en ole osannut pelätä keskenmenoa, aina on se vauva ollut lopputuloksena. Mutta mitäs pari vuotta sitten tapahtuikaan? Raskaus osottautui tuulimunaksi. :/ Siitä tajusin ihan kokreettisesti,että alkaa tosiaan solut olemaan jo vanhoja. Aiemmin samana vuonna mitattiin verikokein mun ovulointia. Arvo oli kyllä mitä mainioin, mutta eipäs se ovulointikaan takaa sitä,että se solu olisi enää priimaluokkaa.

Omaa napaa: on täällä laittanut miehelle "jäitä hattuun" (oonkohan mulla taas joku "inhorealistinen kausi" menossa, noh loppukierto ainakin). Hän nimittäin alkoi yhteen muuttamisesta puhumaan jälleen kerran, oli jo tilannut asuntoonsa arvioijankin. Mä löin jarrut pohjaan, en ole moiseen valmis. Kaikki muu meidän suhteessa on nyt kunnossa, mutta en koe olevani rakastunut, en ole kokenut sitä missään vaiheessa suhdettamme. Se on niin iso puute, etten ala kotista kenenkää kanssa "leikkimään" jos ei tuokin asia ole kunnossa. Että tämmöistä - onneksi on perjantai!

 

Glearblue tiedostan kyllä riskit mutta en jaksa niitä vatvoa enkä välttämättä halua niistä lukea. Nyt on vasta niin aluillaan koko juttu että jos tässä vaiheessa alan jo pelätä erilaisia syitä keskenmenoon kun raskauttakaan ei ole varmuudella todettu, niin miten se muka auttaa mua jaksamaan. Tarpeeksi vaikeaa tämä piinailu aina välillä on. Joten toivottavasti niistä ei tarvitse koko ajan täällä lukea vaan tämä olisi enemmänkin sellainen paikka, jossa rohkaistaan.

Otan osaa parisuhteesi puolesta. Vauvaa on vaikea tehdä yksin, mutta soisihan sitä että isän kanssa olisi rakkaussuhde, eikä pelkkä "työsuhde". Ehkä se yhteinen vanhemmuus ja kiintymys lapseen voi tuoda rakkauden teidän välille myöhemmin.

Mä olen tässä vauvatilanteessa vain ja ainoastaan sen takia, että olen rakastunut ja löytänyt vihdoin sen oikean. Hän on niin valmis isäksi ja niin täynnä luottamusta meidän tulevaisuuteen, että vauva olisi niin piste iin päälle ja sen hänelle soisin. Pikku hiljaa olen itsekin tullut ajatuksen kanssa sinuiksi, kun päivittäin omaa kroppaa kuuntelee. Kyllä tässä oikein hyvin menisi vielä yksi pieni käärö, kun hoidon saa niin ihanan ihmisen kanssa jakaa. Kun tuosta Rautavaaran kolarista lukee ja äidin hädästä, niin se rauhoittaa tietää, että olisi itsellä tuki ja turva miehestä. Mulla oli ajoittain sellaisia hetkiä kun omat oli pieniä 1,4v ikäerolla ja mies paljon poissa, että mulla oli hätä ja pelotti miten selviän.

Edelleen raskausoireista oikeastaan ainoa on järkyttävä vatsan turvotus. Se on ja pysyy. Toinen on sellainen lämmöntunne alhaalla, joka tulee aaltoillen. Muut oireet on sellaisia että niitä on välillä jos oikein kuvittelee

 

Hupsikka, aivan mahtavaa, onnea! :flower: Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.

Hedelmiina, jännittävä aika sinullakin menossa. Nyt toivotaan että tärppää.

Itsellä nyt KP 28 ja DPO 13 (luultavasti). Eipä ole tuntemuksia mihinkään suuntaan. Veikkaan että hanat aukeavat viikonlopun aikana. Sen verran kyyniseksi on tässä kohta kahden vuoden yrittämisen jälkeen tullut. :|

Onneksi on perjantai!

 

Perjantai 31.10.2014

nimi / ikä........................kp / kierron pituus


Jimima (42)................................ 28kp / 28-30
Vauvahaaveita#3 (41)................ 26kp / 28
harrastoive (43)......................... 26kp / 18-30
ruutana (39).............................. 23kp / 24-32
MaiMei (38)............................... 21kp / 27
Zandi (39)................................. 21kp / 24-30
Hedelmiina (39)......................... 21kp / 35-40
Minttu71 (43)............................ 21kp / 30
Marza (44)................................ 20kp / 30
vauvatoiveinen (38)................... 18kp / 27-29
Glearblue (44)........................... 17kp / 25-29
Äiti seiskanelonen (40)............... 12kp / 26-30
äiskä-73 (41)............................. 10kp / 28-32
sahramiini (42).......................... 6kp / 26-28


Piinailupäivät:

harrastoive (43).............. dpo 14
Jimima (42).................... dpo 13
Vauvahaaveita#3 (41)..... dpo 12
MaiMei (38).................... dpo 9
Minttu 71 (43)................ dpo 7
Zandi (39)...................... dpo 5
Vauvatoiveinen (38)....... dpo 2
Hedelmiina (39)............. dpo 1

Plussanneet: :heart:

Saana72 (41) - 02/2014
Iines* (40) - 03/2014
Tuuliannaliina (40) - 03/2014
Esteri1 (40) - 5/2014
Vesipossu (41)- 7/2014
Jopo73 (41) - 8/2014
Fleur (39) - 9/2014
bugsy (44) - 9/2014
Hupsikka (39) - 10/2014


Taustailijat:

Tyydeli (
~lounakehto~ (41)
mörrinkäinen (36)
Susseli72 (42)
Memmu05 (40)
SoturiPrinsessa (43)
Jadee (39)
Tiuku74 (39)
PippuriPiia-70 (43)
Tintti-Tiivari (43)
Fiialiia (40+)
Piksukka (39)
Nipsu74 (40)
Lumikki1970 (43)
Kessu (41)
Jetsulleen (39)
hupiaelämään(40+)

Fertility Calendar Tool | babymed.com


"All will be well as long as we do our best"

 

Pakko kommentoida kanssa tosta Rautavaaran kolarista kun nyt mainitsit siitä harrastoive, en mä kyllä ymmärrä että miksi sen äitin piti ne lapset tappaa samalla ja sit vielä että sitä linjautoo päin vaikkakin sen mies oli siinä mutta olihan siinä muita ihan ulkopuolisia ihisiäkin :'( jos äiti kerran halusi kuolla niin ois vaan tehny itselleen....
Mulla tilanne sellanen että lapset 14.v, 7.v, 5.v, 2.v ja kohta nuorin 9kk, mieheni on yrittäjä joka ei todellakaan ole herkkua näinä aikoin, on myös viikot pois kotoota ja joskus käy silleekin että tulee la ja lähtee jo su iltana, ei tää aina niin herkkuu ole yksin pyörittää tätä arke mutta tämä oli jo tiedossa yhteen mennessä ja siihen olen sopeutunut eikä mieleeni ole kyllä tullut yhtään itsetuhoisia aatoksia ja yhtäpaljon rakastan miestäni kuin suhteen alussa, niin ja sit vielä tää meidän yhteinen aika on kyllä ihan minimissä.... kai ne ihanat hetket öisin siellä vällyjen alla :kiss: nyt taas toivon että oviskin osuisi tohon su-ti paikkeille niin kerkeis viikonloppu tallettelut matkaan mukaan nyt mies kyllä tulee tänään ja lähtee vasta ma joten ihanan pitkä viikonloppu koko perheen kera

 

Hupsikka onpas aivan mahtavaa siellä tapahtunut. Ja toden totta ihmeitäkin tapahtuu.
Toivotaan, että jokainen täällä saa kokea oman ihmeensä, ihan jokainen.

Täällä mennä köllötellään, ja jos en kuuntelisi sydänääniä, niin en tietäisi olevani raskaana. Näin minulla on ollut jokaisessa raskaudessa tässä kohtaa. Ei tunnu missään, näkyy jos pötköttelee, niin läskin alta pieni kumpu erottuu. Ja hulinaa kun on, niin välillä unohtaa olevansa raskaana. Vaikka niin kovin haluan muistaa tämän, koska viimeiseksi tämä sitten jääkin. Nyyh, nyyh, mutta tiedän, että tämä on jo niin suuri ihme ja tässä iässä, joten toisaalta olen valmis sitten jättämään, toivottavasti, nämä kuumeilut seuraavalle sukupolvelle

Mutta nyt nauttimaan ihanasta syyssäästä, vaikka juuri nyt ei ulos pääsekään, mutta edes ikkunan läpi.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
t: bugsy 13+4

 

Kyllähän täällä suurelta osin kannustetaan ja yritetään unohtaa ikä. Ikä on kuitenkin fakta ja täällä näkyy myös se, että se vaikuttaa kaikkeen. Keskenmenoja on paljon ja ne on meitä kovasti satuttaneet. Toivoisin, että täällä saisi puhua myös näistä ikävistä asioista, vaikka ne eivät kaikkia liikutakaan. Osa on onnekkaampia ja ei joudu rämpimään tätä helvetin reittiä. Suurelta osin täällä kuitenkin mennään teemalla vaikka läpi harmaan kiven ja kannustus on uskomatonta. Kahden keskenmenon jälkeen on kuitenkin valjennut, että onnistuminen on tuuripeliä.

(.) Auttakaahan naiset nyt tulkitsemaan tilannetta... Sain hymynaaman ovistestiin tiistai-iltana. Vatsakipuja on ollut koko ajan, muttta vasta eilisiltana tuli ne kipakat vihlonnat munikseen ja tänään aamulla alkoi tulla sitä kananmunalimaa. TÄH! Siis milloin mulla se ovis nyt sitten oli, tänäänkö? Miten se testi hymyili jo tiistaina? Voiko irtoamiseen mennä yli 48 tuntia? Tämä toisaalta selittäisi sitä, miksi molemmissa keskenmenneissä raskauksissa koko heitti... Puuhailtu ollaan su, ti, ke... Eilen ei jaksettu ja aamulla en saanut miestä innostumaan. Lienee myöhäistä kellistää tänään. Ehkä se nyt ei ohi mennyt, kun olihan siellä keskiviikkoisia toivottavasti hengissä... Vaikeeta...

 

Ensinnäkin anteeksi jos mun kirjoitus on jotain loukannut, lähinnä kait Harrastoive saattoi niin kokea. Ajattelisin vaan niin,että se on itsensä "säästämistä" kun tiedostaa nämä faktat eikä liikaa lennä niissä haaveissa. Haaveilla toki saa ja kannattaa - antaahan ne elämään sitä ihanaa suloisuutta. Haaveilen minäkin mm. siitä,että voittaisin kiva summan rahaa, sais monta juttua hoidettua ja siten elämä helpottuis kummasti.

Tuohon ikävään perhesurmaan liittyen löysin todella ajattelemisen arvoisen blogin. Lukaskaapas tämä: Ennen kuin tuomitset lapset tappaneen äidin, lue tämä - Kutri.net

Nyt menen hakemaan pari pienintä hoidoistaan, sitten shoppaileen uuteen kauppakeskukseen. Siellä voi olla joku muukin mitä me

 

Luettu on teksti Glearblue ja voin osaan myös samaistuakin, mutta siltikään en voi hyväksyä sitä että myös sivulliset kärsii ja avuttomia lapsia kuolee.
Mutta se on nyt käynyt näin.

vauvatoiveinen olen lukenut että ovis on ohi silloin kun tuo kanamunalima loppuu ja kyllä kovasti kuulostaisi että sinulla olisi ovis eilen illalla/ tänään, mutta en kyllä osaa sanoa miksi hymynaama tuli jo ti iltana, ehkä sinulla on hyvin ennakoiva kroppa ja toivottavasti ne keskiviikon simppaset ovat jaksaneet sinnitellä siellä =) kellistät miehesi vielä varmuuden vuoksi tänään

Täällä taas on eilisestä ruvennut tulemaan limaista vuotoa ja ovis tikun viivakin on hitusen vahvistumaan päin... toivoa voisi olla että ovis olisi joskus su-ti tienoilla ja mieskultakin kellistettävänä viikonloppua kotosalla =)
Ja kyllähän tuo ikäkin valitettavasti vaikuttaa tähän kuumeiluun jo vaikka ei sitä haluiskaan myöntää mutta ainahan täällä kuitenkin on näitä ihania raskautumisia kuten bugsy ja Hupsikka :heart: ja toivottavasti teillä nämä raskaudet kestää loppuun asti ja saatte ihanat kääröt syliinne :heart:

 

Äiskä-73 en minäkään sitä hyväksy, en yleensäkkään itsemurhaa tai saati sitä,että siinä rytäkässä sit viedään muitakin mukana. Mutta ymmärtää voi miksi noin saattaa joillakin käydä.

 

Täällä kaikkea jännää parin päivän reissuni aikana tapahtunut, onnea hupsikalle! Ja toivottavasti pian harrastoiveellekin!

Se on jännä, kuinka kierto kierrolta aina suhtautuu jotenkin eri lailla. Kolme ekaa olin ihan varma, että oon raskaana. Neljännellä ihan varma, etten oo, mukaan tuli jo kyynisyys. Nyt on vähän jopa neutraali olo. Ei jaksa pahemmin stressata, on mitä on. Olo ei mitenkään poikkea viime kuusta, paitsi ehkä siten, että mahatuntemuksia on vähemmän. Ja ehkä kosteuttakin. En millään muotoa usko olevani raskaana, mutta jätän myös positiivisen toivon varan. Ensi kierto on varmaan sitten taas vaan puhdasta epätoivoa... Noh, DPO9 nyt siis, voisin hupaillakseni testata ylihuomenna. Sais vähän tota raskaustestikasaa hupenemaan. Tsempikästä viikonlopun alkua!

 

Onpa täällä porukoilla pähkäiltävää, kellä mitäkin Minä se vaan roikun tuolla "kiertolistan" hännillä ja toivottavasti viimeiseksi jäänkin, kunnes plussalla seurailen teitä muita palstalta pois.

Minusta täällä on tosi kannustava meininki ja ite oon kokenut, että ongelmista ja epätodennäköisyyksistä puhuminen on iso apu tässä projektissa. Jokainen tietää faktat, mutta mietittävää on tosi paljon kun tilanne on omalla kohdalla. Voi kysyä, tietää ettei ole omien höperyyksiensä ja kummastuksiensa kanssa yksin. Me kaikki tiedämme olevamme vanhoja harppuja (anteeksi rakkaat sisaret ), rämmimme samassa suossa ja vähän naapurinkin ja PLUSSIA SENKUN TUPSAHTELEE! Mikä voisi olla parempi tapa luoda toivoa ja vähentää sitä stressiä, mikä pitäisikin häätää huspois näistä unelmista?

 

Ajatuksiani ikärealiteeteista:

Luulisin, että kaikki täällä tiedostaa ne iän tuomat faktat . Itse olen kelannut niitä jo useamman vuoden varmaan päivittäin. Nyt kun lopulta rupesin tähän hommaan, koitan keskittyä niihin hyviin asioihin, vaikka koko ajan meinaa puskea pintaan myös ne negatiivisen asiat. Joudun oikeastaan vähän taistelemaankin, että saan ne vaiennettua.

En uskalla hehkuttaa mitään, odottaa mitään tai uskoa mihinkään tulevaan. En kuitenkaan halua kirjoittaa/sanoa julki epätoivoakaan, koska silloinhan teen siitä todellista. Koitan vaan tässä hetkessä keskittyä siihen, että ehkä kaikki onkin mahdollista. Kirjoittamalla toivosta ja jännittävästä odotuksesta koitan valaa itseeni uskoa - kaikki on mahdollista.

Tsemppiä meille kaikille "vanhuksille" - aina kuitenkin jotakuta on onnistanut!

Ps. Olipa sekavaa kirjoitusta...Tarkoitan vain, että itse en halua toistella realiteettejä, mutta se ei tarkoita, etten niitä tiedostaisi. Koitan pitää lipun korkealla, jotta jaksan yrittää - negatiiviset ajatukset kun imevät voimia.

 

Juuri näin Hedelmiina! Tätä tarkoitin itsekin, että täällä tarkoitus on luoda ja saada uskoa onnistumiseen ja tsemppausta silloin kun epäilyttää. Katseet eteenpäin mars!

 

En mitenkään loukkaantunut enkä putoa pilvilinnoista jos tämä raskauteni toisin todistetaan, mutta en halua etukäteen manata. Sitten sitä käy turhaan googlaamaan kaikki mahdolliset skenaariot. Raskaus voi mennä pieleen monessa kohtaa tai olla menemättä pieleen.

Minä luotan tähän tuntemukseen. Olen jo monesti kauhistellut tätä turvotusta mutta se vaan lisääntyy. Olen siis aivan järkyttävän pullea enkä taivu kunnolla alas päin. Ihan kuin useammalla kuulla jo raskaana!! Jos ei raskaustesti tästä näytä plussaa niin kumma on!
Sitten sen jälkeen voin vain toivoa että kaikki menee hyvin.

Nyt on tilattu 2 testiä lisää ja olemme sopineet miehen kanssa, että käymme kirkossa sunnuntaina jättämässä hartaat toiveemme ja rukouksemme ja sitten testaan aikaisin maanantaiaamuna. Silloin on kp29. Mulla on tänä vuonna ollut kylläkin kaksi reilusti yli 30päivän kiertoa, joten jännitystä riittää loppuun asti!

 

Juurikin näin sahramiini, Hedelmiina ja harrastoive kyllähän jokainen meistä tiedostaa iän tuomat riskit ja muutkin sellaiset....
mutta täällähän me ollaan tsemppaamassa ja kannustamassa toisiamme
Minä niin toivoisin teille kaikille ihunaisille sitä ihanaa raskausaikaa ja ihunan käärön sen jälkeen syliinne

harrastoive siellä on nyt jännät paikat koska meinasit testailla seuraavan kerran???

MaiMei maltoitko olla testaamatta? sinun testi tuloksia täällä myös ootellen

 

[Lauantai 1.11.2014

nimi / ikä........................kp / kierron pituus


Jimima (42)................................ 29kp / 28-30
Vauvahaaveita#3 (41)................ 27kp / 28
harrastoive (43)......................... 27kp / 18-30
ruutana (39).............................. 24kp / 24-32
MaiMei (38)............................... 22kp / 27
Zandi (39)................................. 22kp / 24-30
Hedelmiina (39)......................... 22kp / 35-40
Minttu71 (43)............................ 22kp / 30
Marza (44)................................ 21kp / 30
vauvatoiveinen (38)................... 19kp / 27-29
Glearblue (44)........................... 18kp / 25-29
Äiti seiskanelonen (40)............... 13kp / 26-30
äiskä-73 (41)............................. 11kp / 28-32
sahramiini (42).......................... 7kp / 26-28


Piinailupäivät:

harrastoive (43).............. dpo 15
Jimima (42).................... dpo 14
Vauvahaaveita#3 (41)..... dpo 13
MaiMei (38).................... dpo 10
Minttu 71 (43)................ dpo 8
Zandi (39)...................... dpo 6
Vauvatoiveinen (38)....... dpo 3
Hedelmiina (39)............. dpo 2

Plussanneet: :heart:

Saana72 (41) - 02/2014
Iines* (40) - 03/2014
Tuuliannaliina (40) - 03/2014
Esteri1 (40) - 5/2014
Vesipossu (41)- 7/2014
Jopo73 (41) - 8/2014
Fleur (39) - 9/2014
bugsy (44) - 9/2014


Taustailijat:

Tyydeli (
~lounakehto~ (41)
mörrinkäinen (36)
Susseli72 (42)
Memmu05 (40)
SoturiPrinsessa (43)
Jadee (39)
Tiuku74 (39)
PippuriPiia-70 (43)
Tintti-Tiivari (43)
Fiialiia (40+)
Piksukka (39)
Nipsu74 (40)
Lumikki1970 (43)
Kessu (41)
Jetsulleen (39)
hupiaelämään(40+)

Fertility Calendar Tool | babymed.com


"All will be well as long as we do our best"

 

Ihana iso kiitos kaikille onniteluista :heart: Ne tuntu kyllä niin hyvältä sillon kun ne luin.

Mutta eihän homma tietenkään edenny sitten tän pidemmälle :'(
Jatkoin onnellisena testailua ja mietin jo miten kennellekin sitten joskus kerrottaisiin...Mutta eilen illalla sainkin sitten vaan hailakan haamun ja yön aikana kaikki oireet katos. Tissit lupsahti yms. Joten itkin sitten jo yöllä. Ja aamulla testi näytti negaa ja pyyhkiessä tuli punasta paperiin.

Niin mulla Harrastoive oli kyllä sellasiakin oireita, joita en ole aiemmilla kierroilla tuntenu. Mutta luulen, että nuo kaikki oirejutut on niin yksilöllisiä, että ei niistä oikein voi paljoa päätellä. Mutta erona muihin kiertoihin, niin rinnnat oli turvoksissa ja kipeet koko ajan. Yleensäkin mulla loppukierrosta on, mutta löpsähtävät sitten jo vähän ennen menkkojen alkua. Ja nälkä tuntui olevan enemmän kuin normaalisti, mutta makea ei maistunut !!! Mikä on mulle tosi outoa. Alavatsa kipuili, mutta en osaa sitä oikein kuvailla. Ja vilunväreitä tuli aina sillon tällön. Niitä ei ihan kierron lopulla enää ole negakierroissa ollu.

Mutta se siis siitä. Ei kantanut ihme tän pidemmälle. Mutta sain kuitenkin olla hetken raskaana. Eli se, että vielä raskauden, ei olekaan täysin mahdotonta
Ehkä se syy nykyään on se, mistä Glearblue mainitsit: iäkkäät munasolut. Tosin ei ne sillon yrityksen alussa ole kyllä toivottavasti vielä niin rupsahtaneita olleet

Mutta nyt on jo oikeestaan ihan suht hyvä mieli. Nää vuodet on opettanu kärsivällisyyttä ja nöyryyttä ihan isolla kouralla. Odottelen nyt vaan, että alkais kunnolla vuotaa ja pääsis tästä kierrosta eroon.
Onko teillä kenellä kokemuksia varhaisesta keskenmenosta? Ajattelin nyt jokusen päivän odotella ja soittaa sitten tutuksi tulleelle lapsettomuuslääkärille, jos ei vuoto ala...

Niin ja vaikka siis nyt on reilun seitsemän vuoden yritys takana, niin olen kuitenkin vaan sekundaarisesti lapseton eli mulla on kaks isoa teiniä. Joille kaverit ja omat menot on nykyään niin tärkeitä, etteivät ehdi äidin vieressä paljoa aikaa viettää Mutta loppujen lopuksi he on juurikin se syy, miksi pää on pysyny tässä kaikessa suht kasassa. Varsinkin ne kaikki lääkekierrot oli kropalle ja mielelle tosi rankkoja. Ja siks oikeestaan koko tän vauvanyritys touhun lopetinkin.

Tein raskaan ja pitkän surutyön, että pääsin irti vauvatoiveesta ja onnistuin siinä. Ja kun sitten opin luovuttamaan ja olemaan tosi onnellinen kaikesta mitä mulla tässä jo on, niin sittenpä tuli tämä. Olinkin yhtäkkiä raskaana. Hupsistakeikkaa, kuten Heldelmiina totesit . Ja sitten yhtä yht äkkisesti taas hupsistakeikkaa en olekaan raskaana :ashamed: Ja juu, mulla oli sama ajatus, että ennen nelikymppisiä olis ehtinyt...Pidän sulle peukkuja.

 

Voi ei Hupsikka niinkö siinä kuitenkin kävi :hug:
mutta nyt ainankin näyttää että toivoa on raskautua ihan luomustikkin ja jos vaikka seuraavassa kierrossa onnistuisi tiukemmalla tarrauksella kiinni... vaikka et nyt ihan aktiivisesti enää kuumeilekkaan.
Kovasti jaksamista sinne ja toivottavasti jaksat vielä yrittää :heart:

 

Äh, pitkä teksti vaan katosi jonnekin... Miten vielä nykypäivänä tällaista käy ihan liian usein?! Mikseivät nämä saitit jotenkin varmista, että haluatko varmasti poistua sivulta? Yksi hutilyönti, niin naps vaan, poissa on. Damn.

No eiku uusiks, jos muistan vielä... Pahoittelut Hupsikalle, todella kurja uutinen!! Mutta tosiaan, toivoa on, kun kuitenkin tuo kaikki ylipäänsä tapahtui! Toivottavasti vuoto alkaa pian, ettei tarvi turhaan kärvistellä ja ihmetellä. Kyllä se vain tässä iässä tuo aiemman tai myöhemmän keskenmenon pelko on todellinen. Vaikka eihän sitä kaiken aikaa voi ajatella. Uskon kyllä, että kipeää tekee, kun jo ehti mieleensä päästää onnenkipinän. Halit!!

Itselläkin se auttaa paljon, että on tuo ihana esikoinen. Ellei kakkosta siunaannu, on yksikin ehdottomasti tarpeeksi. Välillä huomaan miettiväni, että ellei tässä ollenkaan raskaannukaan, niin on siinä hyviäkin puolia. Elämä yhden kanssa on helpompaa ja halvempaa, saa jatkaa töitä normaalisti (yrittäjänä vauvalomat vaan hankaloittaa, enkä voi kokonaan lopettaa töitä missään vaiheessa), eikä tarvi pelätä, olisko kakkonenkin keskonen.

Mies on aika vahvasti sitä mieltä, ettei halua ollenkaan tutkimuksiin. Mä saan halutessani mennä, mutta hän ei tahdo tietää, jos vaikka syy oliskin spermassa. Pelkää, että mä lähden sitten etsimään "parempaa isää". No en lähde. Taustalla taitaa olla se, että meillä oli kunnon aviokriisi vasta alle vuosi sitten, et ymmärrän yskän sinänsä. Miehen takia ei myöskään voida adoptoida (edesmennyt masennus) tai hankkia eläintä (paha allergia kaikkea kohtaan). Et varmaan kokee syyllisyyttä, eikä tahdo mahdollista lisätaakkaa. No, katsellaan rauhassa, ehkä me noin vuosi vielä voidaan yrittää ja vaan luomuna, tai sit mä käyn jossain vaiheessa gynellä ainakin ite, tms., ei nyt jaksa miettiä.

Heh, äiti-73, maltoin joo olla testaamatta tänään! Lähinnä pitäis huomenaamuna muistaa, että nyt piti tehdä testi. Hyvä niin, etten oo hirveästi nyt näitä puinut. Tänään oli vv limaista, se on yleensä hiljalleen lähestyvien menkkojen merkki. Koklasin ihan nopeesti kohdunnapukkaakin, se oli tosi kova ja "esillä", ja jotenkin jännä. Mutta kun en oo mitenkään säännällisesti ronklaillut, niin en tiedä muuta, kuin että menkkojen alkaessa se on aina hyvin pehmeä.

 

Ikävä kuulla Hupsikka. Kai sitä miettii lähinnä, että onneksi luonto hoitaa, jos munasolulla ei ole edellytyksiä niin se selviää ainakin silloin useimmiten hyvin alussa. Aina sitä kiintyy enemmän ja ajatuksissa jo suunnittelee tulevaisuutta sen mukaan, että mitä mahdollinen raskaus mukanaan tuo. Sitä huomaan jo täälläkin.

Me tosiaan olemme päättäneet, että maanantaiaamuna testaan. Turvotus on pysynyt, iltaa kohden lisääntyy. Nyt on tullut finnit kuvaan, keskellä turvonnutta masuakin on iso kipeä finni . Lisäksi nännipihat on suurentuneet ja nälkä yllättää useammin. Uni mulla on huonolaatuista ja katkonaista jo muutenkin ja univelkaa jää paljon. Tänään sitten nukuin klo 12 asti!! Esiteinit onneksi pärjäävät jo itsekseen vaikka äiti ei ole aamupalaa joka aamu laittamassa.

MaiMei, sinäkin yrittäjä! En ole vielä ehtinyt perehtyä kovinkaan paljon mitä se tarkoittaa mun kohdalla. Olen tuore yrittäjä ja eläke yms maksuja vasta hetken aikaa maksanut ja ihan minimisummia. Jos tämä raskaus tästä todentuu niin täytyy perehtyä kunnolla asiaan. Tuleva isä on myös yrittäjä ja meillä on kaikki asiat muutenkin vielä levällään, emme asu edes samassa maassa vieä! Mutta vauvantulo saisi kyllä vauhtia suunnitelmiin ja haluttaisiin järjestää mahd. pitkälle vauvanhoito kotona. Jos tämä raskaus pysyy, niin la heinäkuun alussa on ideaali, koska kesällä on mun työssä hiljaisempaa. Muuten täytyy ottaa "katsotaan miten menee" -asenteella. Mulla on ollut helpohko ja sitten tosi vaativa vauva.

Tsemppiä MaiMei testailuun, pidän peukut niin pystyssä kun vain voin! Tulen perässä maanantaina

 

[Sunnuntai 2.11.2014

nimi / ikä........................kp / kierron pituus


Jimima (42)................................ 30kp / 28-30
harrastoive (43)......................... 28kp / 18-30
ruutana (39).............................. 25kp / 24-32
MaiMei (38)............................... 23kp / 27
Zandi (39)................................. 23kp / 24-30
Hedelmiina (39)......................... 23kp / 35-40
Minttu71 (43)............................ 23kp / 30
Marza (44)................................ 22kp / 30
vauvatoiveinen (38)................... 20kp / 27-29
Glearblue (44)........................... 19kp / 25-29
Äiti seiskanelonen (40)............... 14kp / 26-30
äiskä-73 (41)............................. 12kp / 28-32
sahramiini (42).......................... 8kp / 26-28
Vauvahaaveita#3 (41)............. 1kp / 28


Piinailupäivät:

harrastoive (43).............. dpo 16
Jimima (42).................... dpo 15
MaiMei (38).................... dpo 11
Minttu 71 (43)................ dpo 9
Zandi (39)...................... dpo 7
Vauvatoiveinen (38)....... dpo 4
Hedelmiina (39)............. dpo 3
äiskä-73 (41)................. dpo -1

Plussanneet: :heart:

Saana72 (41) - 02/2014
Iines* (40) - 03/2014
Tuuliannaliina (40) - 03/2014
Esteri1 (40) - 5/2014
Vesipossu (41)- 7/2014
Jopo73 (41) - 8/2014
Fleur (39) - 9/2014
bugsy (44) - 9/2014


Taustailijat:

Tyydeli (
~lounakehto~ (41)
mörrinkäinen (36)
Susseli72 (42)
Memmu05 (40)
SoturiPrinsessa (43)
Jadee (39)
Tiuku74 (39)
PippuriPiia-70 (43)
Tintti-Tiivari (43)
Fiialiia (40+)
Piksukka (39)
Nipsu74 (40)
Lumikki1970 (43)
Kessu (41)
Jetsulleen (39)
hupiaelämään(40+)

Fertility Calendar Tool | babymed.com


"All will be well as long as we do our best"