40+ so what wol.13

Huomenta Naiset! Alan elättelee toiveita, että kk päästä päästäisiin mekin tositoimiin. Edellyttäen, että menkat tulisi parin viikon päästä.

Mutta voi, menikö lokakuu plussaamatta. Täytyy sitte tuplata ja triplata marraskuussa!!
Miltäs näyttää Jimima ja vauvatoiveita? Teillä on aika hyvät dpot!! Testiä, testiä!
Itsellä kun ei ole mitään hyötyä pissiä mihinkään tikkuun, niin hoitakaa te se!
 
Mä oon jo siirtynyt tähyämään marraskuun loppuun... Niin siisti nega tuli, että kun tiistaille odottelen menkkatuhrua, on nyt jo ihan toivoton olo. Mutta pienet tsäänssit vielä marraskuun puolelle tällä mun kiertopituudella, marraskuun vika päivä saattais ensi kierron plussa näkyä... Ehkä kuudes kierto toden sanoo... Esikoisen kanssa sanoikin, mutta se oli kyllä eka kerta, kun oikeasti oli ajoitukset kohdillaan. Silloin meil oli seksiä noin kerran kuussa, epäsäännöllisempi kierto, ja aina jälkeenpäin laskin, että päin mäntyä meni. Mies ei oikein erityisesti tahtonut lasta, joten se oli sellaista pakottamista. On kyllä jälkeenpäin ollut superonnellinen, että pakotin!

Mut tosiaan, Jimima, Vauvahaaveita ja harrastoive pitävät lähiaikojen toiveita yllä, ja sitten loput tulevat perässä. Ja Tyydelille pikaiset menkat! :)
 
Joo, täällä ne dpo:t vaihtui Kp1 tänään, päivän etuajassa : / odotettavissa kyllä oli, koska tosiaan vaikka hymynaaman sainkin, itse ovulaatiota ei tapahtunut, kun ne lämmöt ei nousseet mihkään (ja yleensä ne mulla oviksen jälkeen nousee siihen 37 ja nyt pysy koko kierron ajan 36-36.3)

Tsempit muille piinailijoille :heart:
 
Hupsikka voi harmitus, että sitten kuitenkin hiipui, mutta jospa tuo kroppa tuosta nyt saisi sitten jonkinlaisen herätyksen asiaan, toivotaan niin.
Ja muillekin pahoittelut uuden kierron alkamisesta.
Mutta tosiaan sitten tässä kuussa on tultava useampia plussia, koska tilastojen tulee pysyä ajantasalla.

Täällä aika senkun vyöryy, ja uusi viikko taas huomenna alkamassa.
Mukavia viikonalkuja siis ihan jokaiselle!

T: bugsy 13+6
 
  • Tykkää
Reactions: äiskä-73
Voi harmi Vauvahaaveita#3 :hug: Tsemppiä seuraavaan kiertoon =)

Täällä on tänään tikutettu mahtavat ovisviivat aamupäivällä ja nyt iltapäivällä niin pääsen kanssa tuonne piinailulistalle mukaan :) eilen päästiin tekemään harvinaiset iltapäivä talletukset ja tänään illalla jatkuu :whistle: ihanaa nyt se ovis sitten ajoittuu täällä juuri nappiin ja toivottavasti tuottaisi myös tulostakin :D tässä vielä kuvaa aamupäivällä ylin ja iltapäivällä alimmat one step ja sofi o-testit kp 12 dpo -1

Mitä kuuluu Jimima ja harrastoive??? :wave:

MaiMei älä vielä heitetä kirvestä kaivoon kun ei oo menkatkaan alkaneet niin toivoa vielä on... :)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: oliivitar
Mulla oli aika karsea yö. Mun kirjoituksista täällä ehkä saa kuvan, että olen ihan cool ja suht varma raskaudesta. Kaikkea muuta... yöllä oli menkkakipujen oloista juimitusta ja vähän haalean punaista jäi paperiin. Mua pelotti ja valvoin ja googlasin ja mietin ja vaikka mitä. Aamupäivällä hienoista taas paperissa mutta ruskeampaa tuhrua. Ei noita vuodoksi voi sanoa, mutta ei mulla ole edellisissä raskauksissa muistaakseni ollut tällaista. Tällä kertaa olen jotenkin niin herkillä, kun todella haluaisin tämän raskauden alkavan ja jatkuvan. Miten ne tunteet näin nopeasti vaihtuukin. Jätimme ehkäisyn sillä mielellä että kokeillaan ja nyt kun on oireita on tullut, niin yhtäkkiä ehdottomasti haluankin tämän lapsen ja olen kaikesta ihan paniikissa. Mies ei ole ollut vastaavassa tilanteessa koskaan ja yrittää rauhoitella ja mun pitäis osata iloita siitä mitä on. Ei kai mies voi ihan tarkkaan koskaan ymmärtää kun ei kanna näitä tuntemuksia mukanaan 24/7. Silloin kun vielä järkevästi osasin ajatella, olin sitä mieltä että ei edes yritetä kunnes asutaan saman katon alla. Mutta kummasti sitä alkaa pelätä lisääntyvää ikää siihen malliin, että en enää pysynytkään alkuperäisessä suunnitelmassa. Nyt ei ole miestä aktiivisesti jakamassa näitä alun toiveita ja suruja ja mielialanvaihteluita. Onneksi on lapset seurana ja te, ihanat palstalaiset! Olen lukenut tätä viestiketjua vähän takaisin päin että opin hieman enemmän teitä tuntemaan. Tykkäsin erityisesti tuosta reality r-testi showsta :)

Mies kysyi viimeöisen paniikkini jälkeen että haluanko testata tänään, mutta en uskaltanut... eikös aamu ole varmempi? Nyt on nestistä tilatut testit, ovatko ne aina niitä herkkiä? Luin monesta ketjusta, että testit voi välillä pysyä pitkäänkin negana vaikka raskaus on käynnissä. Olen olevinaan niin varma raskaudesta, mutta silti en uskalla testata... mun kierrot on olleet niin eripituisia, että mistä sitä tietää. Tässä kierrossa harrastelimme 6-18päivinä lähes päivittäin, sen jälkeen erossa. Kyllä tuolla nyt pitäisi tämä kierto kattaa vaikka yli 30pv olisikin. Katselin kalenterista että huh ovat kierronpituudet todellakin vaihdelleet. Laitan tähän vielä kierronpituudet alkuvuodesta
23
18
27
26
22
26
21
35
37
22
23
eli keskiarvo 24-25pv

Mitäs tuumaatte huomisesta kun on 29kp? Mä en kestä jos se on nega. Yrittäjällä pitäisi pysyä ajatus kasassa että saa työt tehtyä mutta hankalaa on. No, se riski on otettava. Testaan kun herään aamuyöstä, kunhan saan miehen linjoille. Mua niin pelottaa ja jännittää...

On hyvä tietää että olen hyvissä käsissä täällä ja saan tukea. Yksi kaveri on, jolle olen kertonut tuntemuksista, muille ei voi vielä kertoa joten aikamoista tämä odottelu on ja asian varmistelu suuntaan tai toiseen. Tämä kirjoittaminen onneksi jo helpottaa. Muutenkin olen yrittänyt pysyä kiireisenä että ajatukset pysyisi positiivisena, mutta ei se aina auta.

Kiitos jos jaksoitte lukea ja isot halit ja tsempit ihan kaikille! Samassa veneessä ollaan :)
 
Harrastoive:Vitsit, hirvittävää piinailua! Koita kestää huomiseen!! Ja tsemppiä oikein kovasti!

Minulle tehtiin inseminaatio, joten sain tarkan raskaustestipäivän. Se osuukin keskelle viikkoa, jolloin mieheni on työmatkalla ja minulla on vielä neuvotteluja loppuiltapäivistä. Pitäisi siis selvitä yksin ja pystyä keskittymään tärkeisiin keskusteluihin! Pelottaa jo etukäteen se jännitys ennen ja varsinkin testin jälkeiset tunteet, eritoten jos on pettymys edessä.

On muuten tämä odottelu kuulemani mukaan sikälikin jännää, että ensi viikolla voi tulla pientä vuotoa, mutta se ei estä sitä että olisi raskautunut, ja toisaalta voi olla raskausoireita, mikä taas ei tarkoita, että olisi raskautunut. Mistään en siis voi päätellä, mikä todellinen tilanne on...paitsi tietysti, jos menkat alkaa. En tiedä, onko näin luomuraskauksien kohdalla, mutta ainakin hormonihoitojen aikana kuulemma on.
 
Voi Vauvahaaveita, olisit antanu ne menkat Tyydelille, se tartteis niitä nyt enemmän :(

Jimimaaaaaaaaa!?

MaiMei, eikö se ollut niin ettei pidä lakata toivomasta kun ei vielä vuoda?

Harrastoive, olet niin oikeassa paikassa! Eikö ole ihanaa kun täällä ajatukset voi jakaa eikä tarvi höyrytä lähipiirille? Luulenpa ettei yksikään mies tai ystävä jaksaisi tätä aallokkoa mikä täällä käy, minulle tää palsta on ainakin tullu tosi tärkeäksi :) ELI KIITOS JÄLLEEN KAIKKI YSTÄVÄISET :) Sinun tilanne on kyllä aika jännä, kun koopeet on jo noin paljon ja näyttäis et iso osa kierroista on ollu tosi lyhyitä. TESTIÄ KEHIIN ettei meidänkin tarvi ruveta valvomaan öitä :) Ja tulokset a.s.a.p. palstalle. Tosi paljon peukkuja huomiselle!

Minulla vasta kp 8. Tässä kuussa en tikuta, vaan aion säännöllisesti ahdistella miestä. Tänään on ollu tosi liukas päivä ja mies on jo saanu myrskyvaroituksen ettei kannata hyytyä ennenku ehdin kimppuun :D

Ja Hedelmiinalle hirrrrmuisesti peukkuja :)

Äiskä -73, ajoitus ainakin on kohdallaan :) Nyt ota rennosti niin ihmeitä saattaa tapahtua!
 
Viimeksi muokattu:
Moi te kaikki ihanat kanssaeläjät, pakko kai ilmoittautua, kun moni kysellyt. :) Menossa siis KP 30 ja odotan hanojen avautuvan huomenna aamulla. Tänään on ollut ihan pikkurikkisen vähän vaaleanrusehtavaa limaa muun liman seassa pari kertaa pyyhkiessä, mutta ei housuun asti. Tämä taitaa kuitenkin olla varma merkki siitä että menkat alkaa huomenna. :( Jotenkin tarraudun edelleen siihen pieneen toivoon, että jos sittenkin, mutta nämä rusehtavat limat ovat aina tarkoittaneet mun kohdalla vain ja ainoastaan yhtä asiaa, joten eiköhän tästä tule nyt pettymys nro X. Pikkuhiljaa alan uskoa ettei tästä touhusta tule mitään. :( Tammikuussa tulee 2 vuotta yrittämistä täyteen. Tuloksena yksi keskenmeno. Eihän tämän näin pitänyt mennä. :'( No, jos ei huomenna aamulla ole vielä menkat alkaneet, ajattelin testata, mutta olen aika varma ettei tarvitse. :/
 
Höh, Vauvahaaveita! Ja Jimima... No toivoa on vielä! Ja joo Sahramiini, itse on aina helposti niin varma negan äärellä, että ei se tästä kohene. Niin hyvin tuntee kroppansa... Tein muuten myös ovistestin huvikseni tänään, ja niin haalea ei ole ikinä ollut se haamu! Viime kierron lopullakin oli vahvempi. Luulin, ettei siihen kyseiseen testiin edes saa lähes-olematonta viivaa, mutta näköjään sai...

Onpas jännää ja tuskallista harrastoiveella! Mut älä nyt hirmuna masennu negastakaan, vauva tulee, kun aika on oikea (näin toivomme kaikki hartaasti!). Täytyy itsekin myöntää, että välillä on nyt vähän harmittanut, että piti tähän kakkosyritykseen lähteä, kun olin ollut jo ihan sinut sen kanssa, että esikoinen jää ainoaksi. Sitten sitä päästi sen mahdollisuuden mieleensä, ettei jäiskään, ja nyt on tosi vaikea enää palata entiseen. No en oo kyllä vielä pitkään aikaan palaamassakaan! TSEMPPIÄ yöhön, harrastoive!!

Tosiaan, ihan mahtavaa, että on tämä palsta... Hulluksihan sitä tulisi yksinään näiden juttujen kans! Miehen kanssa ei voi hirveesti jakaa, kun hän haluaa ottaa mahd. lunkisti ja vatvomatta, tjot-meiningillä, tosin suostuu kyllä sitten suoritushetkellä antamaan kaikkensa :)

Vielä harrastoive, että mä olen freelancer, en omaa toiminimeä, mutta muuten kaikki yhteneväistä yrittäjän kanssa. Maksan myös minimiä eläkemaksua et sen kanssa ei paljon sitten äitiysrahoja nettoa. Summaa voi kuitenkin nostaa heti, kun tietää olevansa raskaana - JOS siis talous antaa myöten. Mulla ei eläkesumma todellakaan vastaa tuloja, mutta silti tuntuis kamalalta maksaa sitä enempääkään, niin isoista summista on kyse... No, koska mä varmaan päiväisin maksuja sitten sunnuntaipäiville ja tekisin yhä vähän töitä vauvankin kanssa, niin uskoisin, että toimeentulo ihan jees. Mikäli ei ole maksanut eläkemaksua tiettyä aikaa, niin äitiyspäiväraha lasketaan sitten edeltävien kuukausien palkasta jollain systeemillä.

Hyvät yöt!
 
Nyt tuli mieleen niiiin mustaa huumoria, että vain ne lukee, jotka sen kestää...

En meinaan ole osannut päättää, että kumpi tilanne olisi parempi: Se, että yrityksistä huolimatta ei raskaudu, vai se, että raskautuu useasti, mutta kaikki menee kesken.
Tai siis eihän tässä ole mitään huumoria, kun tämä on totista totta! Meidän elämää.
Mutta kummassa tilanteessa mahtais olla helpompi pitää lippu korkealla... Hmmm. En ole osannut päättää. Ja omaa osaansahan ei pysty valita.

Yllä olevasta huolimatta, fiilishän on hyvä. Mikäs tässä nyt on ollessa, kun ei vuoda, naitukin on ja mitään ylimääräisiä romplaamisia ei ole tiedossa! :LOL:

Mukavaa alkavaa viikkoa, naiset!

Ja totta, mä olisin niin ennemmin tarvinnut ne menkat, vauvahaaveita! Ja jimima, purista reidet yhteen ja pidä hanat kiinni vaan!
 
Mustaa huumoria tarvitaan täälläkin, Tyydeli. Pidätte mua ehkä ihan outona kun eka ns. yrityskerta ja jo näin hermona. Musta on parempi vaihtoehto silti raskautua usein, tietää ainakin että se on mahdollista.

En uskalla mennä nukkumaan, kun en tiedä millä tuulella tästä herään. Hienoista ruskeaa tuhrua tullut koko päivä. Ihan tosi tosi hienoista mutta sen huomaa. Heti aion tehdä testin kun yöllä herään. Tässä paniikissa se tarkoittaa varmaan vain tunnin parin unia.

Tuossa päivä meni jo rauhallisemmin, mutta iltaa kohden taas mieli karkailee. Mies on toisella puolella maailmaa, enkä saa aina heti kiinni. Mutta aion tehdä testin ja ilmoitan perässä jos ei ole linjoilla. Ei tässä tilassa voi enää odottaa.

Kyllä on 10vuodessa asiat muuttuneet. Ei silloin osannut yhtään pelätä, no hieman ehkä huolehtia, mutta terveellä tavalla. itse asiassa mulla oli 7v sitten vahinkoraskaus myös. Ex ei missään nimessä hyväksynyt ja päädyin sen lopettamaan. Toivoin kauan että muuten vaan olisi menkat myöhässä kun kotona kylmeni asenne. Tyhmistä tyhmin juttu, mutta siinä tilanteessa henkinen paine oli niin kova että muuta ei voinut. Tuntuu niin nurinkuriselta nyt kun sitä vauvaa oikein kunnolla haluaa.

Jimina, älä sinäkään luovuta vielä, katsotaan loppuun asti. Kaikille muille myös toiveita tulevaan!
 
Testi hyvin negatiivinen ja kuukautiset aluillaan. Hyväksyn, outoa silti ei mulla ole koskaan vastaavia tuntemuksia ollut. Voiko mieli ne saada aikaan? Nyt on kuitenkin tavallaan rauhallisempi kun ei tartte epäillä ja vatvoa enää.
 
Oon Tyydeli aina välillä miettinyt samaa. Tavat eroavat, mutta lopputulos on molemmissa sama. Ilman km:iä ei tarvii kylläkään välissä odotella mitään ja pääsee heti yrittään uudelleen, mutta sitten joutuukin taas pettymään "useammin".

Itsellä on dpo joku. Oplussaa näytti tikku viime viikon ti ilta ja ke aamu (en muita kertoja testannutkaan), mutta kivut olivat jo ti päivällä. Oon sitten "vuotanut" (lähinnä paperiin) viime lauantaista asti, että eipä tässä ole lippu korkealla kuitenkaan. Kroppa totaallisen sekaisin.

Tsemppiä naiset!
 
Sorry, että ketjuunne tungeudun, mutta samaan ikäkastiin kuulun kuin tekin :) Elikkäs josko tästä olisi jollekin apua...
Suomessa lapsettomuushoitoja tehdään 46-v asti ja jos mielii jotain asialle tehdä, vuosi kaksi vierähtää näissä asioissa nopeaan.
Kannattaisi ainenkin käydä esim. terkkarin lääkärillä ja pyytää mutamia verikokeita, missä selvitettäis mahdollisuuksia raskautua luomusti vai tarvitaanko jotain apuja. Näiden tulosten kanssahan voi sitten mennä vaikka yksityislääkärin vastaanotolle, jos haluaa. Näin saisi selville onko raskautuminen edes mahdollista enää ( vaikka eihän ne aina kerro 100%:sesti tätä asiaa, ihmeitäkin tapahtuu, mutta harvoin )
Me yritettiin ensin luomusti ja verikokeiden ja sperma-analyysin mukaan kaikki piti olla ok, raskaaksi tulinkin kerran, mutta ihan samantien loppui se ilo. Me oltiin silloin jo ihan valmiita tekemään jotain muutakin asian eteen ja lopulta päädyimme luovutettuihin munasoluihin, joista hoidoista 1 kemiallinen raskaus ja sitten päädyttiin alkioadoptioon ja nyt olen raskaana ja tuplia odottelen viikolla 18+5. Tämä on iso asia mietittäväksi ja kaikki eivät tosiaankaan edes halua ei-biologista lasta. Kerron tämän siksi, jos joku on asiaa miettinyt... Maksaahan nämä hoidot, mutta ei nyt ihan miljoonia. Me käytiin tsekeissä siirrossa, joka maksoi 1680 e + lennot ja majoitukset ja suomesta hankitut lääkkeet teki jokusen satasen, niitä jatkui viikolle 12 asti.
Käytin foolihappoa ja Multivitaa (raskaus ja imetys ) jo ennen hoitoja. Siirron jälkeen join punaviiniä muutamina ekoina päivinä verenkiertoa lisäämään ja asperiinia otan edelleen 100 mg.
Toivottavasti en loukkaa kirjoituksellani ketään, vaan kerron yhdestä mahdollisuudesta :)
Toivon teille kaikille plussia ja omaa vauvaa :)
T. Paulanna ja pavut rv 18+5
 
Viimeksi muokattu:
Voi ei, harrastoive... :hug: Mua ihan jännitti, että millainen tulos täällä on! Mutta joo, onneksi ei tarvi enää sun stressata epätietoisuutta. Muistan kyllä vielä hyvin, kuinka varma olin itsekin ekalla ja viel tokallakin yrityskierrolla. Jos ei ole pitkään aikaan "antanut lapselle lupaa", ei sitä vaan ole niin tarkkaan seurannut kroppaansa, ja sitten moni asia tuntuu ehdottoman erilaiselta yhtäkkiä. Näin vitosyrityksellä ja siitä hamaan jatkoon saakka ei paljon ylitoiveita enää synny. Vaikka kyllähän se toivo aina kurkkii, optimistisella ihmisellä. Mutta nyt vaan uudet tsempit päälle!!

Itse näin viime yönä älytöntä raskausunta. Testasin siinä kaksi punaista viivaa, ja sitten aina "heräsin" unesta ja "tajusin", että se on sittenkin totta eikä unta, kunnes taas tajusin, että tämä on yhä unta - ja sitten taas "heräsin" ja luulin, että se onkin totta... Se jatkui ja jatkui! Huh... Unessa myös oli tosi vahvat raskaustuntemukset, ja menin jopa kahvilaan, jossa korostin, että haluan alkoholittoman glögin. ;) Oli rinnat tosi kipeät yöllä, siitä varmaan unet syntyivät, aattelin illalla, että onks ne muka aina näin kipeät, mutta, no, onhan ne.

Tyydeli, hah, mä mietin juuri samaa yks päivä! Tulin tulokseen, että jos menisivät kesken parin kuukauden jälkeen vasta, niin siinä tapauksessa olisin ehkä mieluummin raskautumatta ollenkaan. Ja sitten just se, että yritykset lykkääntyvät.

Kiitos tapausesimerkistä, Paulanna! Ja onnea matkaan teille, ihanalta kuulostaa! Me ei varmaan olla aikeissa lähteä kovin pitkälle hoitojen suhteen, mutta hyvä kuulla vaihtoehdoista. Mulla on ystäväpiirissä yksi luovutetulla munasolulla aikaansaatu lapsi ja sitten luovutusspermalla vissiin viis lasta. Mut nämä jälkimmäiset ovat yksivanhempi/lesboperheitä. Itse unelmoin yhä adoptiosta... Mietin vieläkin, että pitäiskö vaan yrittää jotenkin huijata miehen masennuslääkekausi, lahjoa joku lääkäri, no heh, ei kai... Mut senkin kanssa alkais iän puolesta olla hoppu, JOS jotain onnistuiskin.

Iloista päivää kaikille, jospa tässä töihin pääsisi näiden unien jälkeen käsiksi! Menkkatuntemuksia alkaa jo olla :( Sellainen vähän "tahmea" olo, että tietää, et se tuhru sieltä tulee ehkä jopa tänään jo, kp24.
 
Jep jep, puhdas nega tuli mullekin tänään aamulla, mutta menkoista ei tietoakaan. :headwall: Varsin ärsyttävää! Alkais nyt edes vuoto, jos ei tästä nyt taaskaan tullut mitään. Kiukuttaa niin paljon, vaikken sinänsä mitään tältä kierrolta odottanutkaan. Alkaa vain olla niin epätoivoinen olo. Olin pitkään vakuuttunut, että kyllä joskus on pakko onnistua, mutta nyt alkaa tosiaan optimismi hiipua. Kohta 2 vuotta yritystä takana. Ja esikoinen sai alkunsa 4. yrityskerralla. Niin ne vuodet vain tekee tuhoaan. :'( Tänään nousi kyyneleet silmiin, kun autossa matkalla töihin tuli joku radiomainos, missä kuuluu vastasyntyneen itkua. Enkö sitä tosiaan saa enää kuulla?! :'( Ääh, pois tällaiset ajatukset, etten ala parkua täällä konttorilla sentään.

Samaa mieltä kaikkien kanssa, jotka ovat täällä kertoneet miten tärkeä tämä ryhmä on. Itse kun en tästä asiasta ole kertonut kenellekään, vain mies tietää (obviously :D), mutta en viitsi jankuttaa näitä tuntemuksiani liikaa hänelle, varsinkaan kun hänellä on alusta alkaen ollut varsin realistinen asenne koko hommaan ja on alusta asti sanonut, että pitää hyväksyä se, ettei tämä välttämättä enää onnistu. Nyt huomaan että oikeassahan hän on. Miestä en tosiaan viitsi vaivata liikaa näillä jutuillani, joten arvostan tätä ryhmää todella paljon. Ihania naisia, jotka YMMÄRTÄVÄT, koska istumme kaikki samassa veneessä. Kiitos siitä teille kaikille (siis ymmärtämisestä).

Jos nyt vaikka yrittäis keskittyä töihin. Hyvää alkanutta viikkoa ja plussatuulia kaikille! Yritän kaivaa itseni ylös täältä kuopastani. :|
 
Viimeksi muokattu:
Sitä turvotusta en silti kuvitellut ja painetta joka oli vatsalla sekä kovat nippailut. Oletan, että jotain on ollut käynnissä mutta ei tarpeeksi, jotta testissä näkyisi. Suurin osa keskenmenoistahan tapahtuu ihan meidän tietämättä, ilman plussatestejä.

Testitulos helpotti vähäksi aikaa ja juuri silloin aamulla oli myös pikkasen enemmän veristä vuotoa; MUTTA siihen se jäi! Mitä ihmettä?? Nyt taas pelkkää tummaa tuhrua, mutta kuukautiskivut kyllä päällä. Turvotus on laskenut. Tulis nyt sitten kunnolla jos on tullakseen.

Meillä tuli pieni kriisi yöllä kun mun oli tietty pakko jo vihdoin tehdä testi ja mies ei sitten päässytkään linjoille ja oli vihainen ja surullinen että ei voitu jakaa tuota hetkeä. Tämä vauvakommunikaatio on niin vaikeaa matkan päästä. Ihan kun ei jo muutenkin olisi haastetta tässä. Seuraavan kerran olemme yhdessä 16.11 lähtien. Nyt en tiedä onko uusi kierto siis jo alkanut vai ei ja sattuuko ovulaatio tuohon saumaan vai ei. Saattaa olla liian myöhäistä... surullista.

Jos nyt haluaisin jotain varmuutta tähän tilanteeseen, kysyisinkö terveyskeskukselta että saisin jotain testejä sieltä vain olenko liian vanha siihen? esim. keltarauhasmittaus, jos vaikka tämä tiputtelu ennen kuukautisia on progesteronin vähyyttä. Mulla on itse asiassa muussa yhteydessä se jossain vaiheessa mitattu ja oli alhainen. Ulkolaisilta nettisivuilta luen useasti että Vitex (Agnus Castus eli siveydenpuu) olisi hyvä hormonien tasaaja. Lisäksi B6 ja C-vitamiini lisäävät luontaisesti progesteronia. Niitä voisi ottaa lisää, ei siitä ainakaan haittaa ole.

Tällaista täällä, eteenpäin vaan sano mummo lumessa :)

Mukavaa viikonalkua!
 
Voi ei Jimima ja harrastoive että teitä nyt koetellaan :hug: koittakaa nyt jaksaa ja sinnitellä siellä :heart:

Täällä ois nyt illallakin talletukset suoritettu joten nyt sitten vaan piinaillaan ja ootellaan tulevaa... :popcorn:
 
Maanantai 3.11.2014

nimi / ikä........................kp / kierron pituus


Jimima (42)................................ 31kp / 28-30
harrastoive (43)......................... 29kp / 18-30
ruutana (39).............................. 26kp / 24-32
MaiMei (38)............................... 24kp / 27
Zandi (39)................................. 24kp / 24-30
Hedelmiina (39)......................... 24kp / 35-40
Minttu71 (43)............................ 24kp / 30
Marza (44)................................ 23kp / 30
vauvatoiveinen (38)................... 21kp / 27-29
Glearblue (44)........................... 20kp / 25-29
Äiti seiskanelonen (40)............... 15kp / 26-30
äiskä-73 (41)............................. 13kp / 28-32
sahramiini (42).......................... 9kp / 26-28
Vauvahaaveita#3 (41)............... 2kp / 28


Piinailupäivät:

harrastoive (43).............. dpo 17
Jimima (42).................... dpo 16
MaiMei (38).................... dpo 12
Minttu 71 (43)................ dpo 10
Zandi (39)...................... dpo 8
Vauvatoiveinen (38)....... dpo 5
Hedelmiina (39)............. dpo 4
äiskä-73 (41)................. dpo 0

Plussanneet: :heart:

Saana72 (41) - 02/2014
Iines* (40) - 03/2014
Tuuliannaliina (40) - 03/2014
Esteri1 (40) - 5/2014
Vesipossu (41)- 7/2014
Jopo73 (41) - 8/2014
Fleur (39) - 9/2014
bugsy (44) - 9/2014


Taustailijat:

Tyydeli (
~lounakehto~ (41)
mörrinkäinen (36)
Susseli72 (42)
Memmu05 (40)
SoturiPrinsessa (43)
Jadee (39)
Tiuku74 (39)
PippuriPiia-70 (43)
Tintti-Tiivari (43)
Fiialiia (40+)
Piksukka (39)
Nipsu74 (40)
Lumikki1970 (43)
Kessu (41)
Jetsulleen (39)
hupiaelämään(40+)

Fertility Calendar Tool | babymed.com


"All will be well as long as we do our best"
 
Onkos täällä muuten ketään, joka olisi itse saanut tai tietää jonkun, joka olisi saanut ensin negan (korkeilla kiertopäivillä), mutta menkkoja ei näkynyt, ja sitten tulikin myöhemmin plussa? Näitähän kuulee, mutta tosi harvinaista se kai on. Esikoisen kanssa testasin vahvan plussan KP 32/28 ja viime keväänä keskenmennyt raskaus näkyi muistaakseni KP 30/28-30. Mulla on yleensä aika säännöllinen kierto ja todella harvoin menee yli 30 päivää, joten hieman hämilläni olen. Mutta tuo aamuinen testi ei kyllä antanut yhtään toivoa. Yksi ainoa kirkuvan punainen viiva, eikä haamun haamua. :(
 
Voi Jemina, tiedätkö mä mietin ihan samaa ja olen googlannut lähes koko netin... paljon on tarinoita joissa ei vaan hormonit nouse ja menkkakivut ja kaikki on ja joko vuodotonta tai hienoista ja runsaampaa vuotoa ja sittenkin raskaana, todettu vasta tosi myöhäisillä viikoilla.

Tämä mun tilanne on myös aika sietämätön, menkkakipuja on lievästi ihan koko ajan mutta menkat ei ala kunnolla, vain ruskeaa tuhrua. Testissä ei minkään sortin haamua, niin nega kun voi vaan olla. Mulla nyt kp29 ja näin pitkiä kiertoja harvoin. Hämilläni myös täällä.

En osaa enempää siis neuvoa mutta kaikki on mahdollista. Toivon sinulle sitä parasta mahdollista vaihtoehtoa. Täytyy vaan olla kärsivällinen. Sehän tässä eniten mättää kun pää ei meinaa kestää ja millään ei voi asioita nopeuttaa, piinailtava vaan on. Odottavan aika on niiiiiin pitkä!

Tsemppiä ja pidä meidät ajan tasalla, teen samoin :)
 
Viimeksi muokattu:
Onpas tullut negoja :( Pahoittelut! Aika harvinaista se kai on, että muuttuu hyvin myöhään plussaksi. Mutta ainahan sitä voi testata uudelleen!

(.) Täällä ei mitään tuntemuksia. DPOt ei pidä varmaan mulla nyt paikkaansa, kun epäilen, että ovis oli vasta myöhään torstai-iltana. Mutta seuraillaan... Olisi kyllä jo aika saada se pysyvä plussa!

Kaikille tsemppihalit!
 
Äiskä-73 ja MaiMei halit tuli perille, kiitos!
Ja kiitos muillekin pahoitteluista ja tsempeistä.

Vuoto alkoi =) Tällä kertaa oon siitä iloinen, vaikka olis ollu ihanaa saada kesävauva. Mutta lueskelin tietoja ja kokemuksia varhaisista keskenmenoista ja kyllähän se aika karulta vaikutti. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että 38-vuotiailla 95% hedelmöittyneistä munasoluista päättyy keskenmenoon. Kääk.

No, mulla tämä oli nyt kuitenkin eka kerta ja tässä on paljon positiivistakin. Ensinnäkin hyvä, että meni heti näin alussa ja toisekseen tämähän todistaa, että mun munikset voi vielä hedelmöittyä!! Siitä tiedosta olen tosi onnellinen =)

Tyydeli, mä olen jaksanut enemmän tai vähemmän heilutella sitä lippua korkealla huisin kauan ilman mitään merkkejä raskautumisesta ja onhan se kyllä ollu tosi rankkaa. Välillä juurikin mietin sitä, että kun vain saisin edes hetkeksi sen plussan näkyviin, että ois edes jotain merkkiä siitä, että tuolla alapäässä vielä jotain tapahtuu :D Ja kyllä tästä plussautumisesta siinä mielessä on nyt iloakin. Mutta sitten jos km tapahtuis myöhemmin, niin sitten voisin jo olla mielummin vaikka ilman mitään tapahtumia. Eihän sitä keskenmenoa kellekään toivo.

Heldelmiina, kun lääkkeitä on mukana, ei tosiaan voi oireista päätellä yhtään mitään. Oliko sulla irrotuksessa Pregnyl? Sehän ainakin mulla teki kyllä raskausoloa ja Lugestronit piti lämpöjä kohollaa...

Harrastoive, pahoittelut negasta. Tuo on varmaan hankalaa, kun kierron pituus vaihtelee. Toivotaan vielä plussaa.

Bugsy, tuohon yritän nyt luottaa, että tämä pienen hetken ihme ois herätelly mun kropan tähän hommaan. Ai niin, että näinkös se pitikin tehdä...:D
Luin usemmastakin lähteestä, että keskenmenon jälkeen ois paremmat mahdollisuuden raskautua...

Hönttöä, kun nyt sitten täällä (taas) kirjoittelen, vaikka mun kuumeilut piti jo olla kokonaan ohi. Mutta teidän jutusteluihin jää näköjään näin helposti koukkuun =)
Tuntuu, että kuume taas nousee, vaikka yritän taistella vastaan :heart:
 
Hei kaikille! Tulin vain ilmoittamaan että mörrinkäisen saa poistaa taustalta. Tänään on maailmaa katsottu turvonneiden silmäluomien takaa. Eilinen keskustelu miehen kanssa ei jättänyt mitään epäselväksi. Ei enää koskaan vauvaa meille! Haikea ja itkuinen olo eikä haluais kokonaan vielä luovuttaa. Joskus ehkä pääsen yli. Tiedän että vielä vuosia tulen toivomaan ihmettä jota ei tapahdu.
Kaikille teille toivon sydämestäni plussaa ja vauvaonnea <3
 

Yhteistyössä