Hupsista keikkaa
ku on ollut hiljaista täällä. Töissä lukematta jääneet viestit kertaalleen luin, mutta kun sieltä ei pääse vastaamaan, luulin, että nyt olis tullut jo kovastikin juttua? Minne te kaikki olette menneet :'(? Minä ihan yssikseni täällä olkkarissa olen.
mur-mur Oletko jo päässyt uusia testejä shoppailemaan? Sulla näyttää jo vähän lupaavia oireita taas olleen :heart:. Ja minunkin täytyy nyt nöyränä tunnustaa, ett dippasinhan minä tänäkin aamuna, ja valkoisen viivanpaikan sain testiviivan kohdalle. Ei enää edes harmaa
. Niinhän se on että viikon päästä hedelmöittymisestä hCG:n pitäisi olla jo 5-50 mIU/ml muistaakseni eli kohta pitäis alkaa erittäin herkällä testillä jotain näkyä jos on näkyäkseen. Minä ainakin olen ihan toivoni menettämässä ja uskon myös noihin testeihin, kun tuntuu melkein joka kerta jotain haamuttavan, mutt ei sitten kuitenkaan plussaksi muutu
. En tarkoita toissapäiväistä testiä edes haamulaiseksi, vaan se puna-aavistus testissä oli selkeä merkki siitä, että testi oli susi
.
Oliivitar Onnittelut uusista kiharoista =). Sulla pikkumies on siellä saanut tosimiehen geenit, kun osaa noin sujuvasti kipuilla. Miehillä on se taito hallussa totisesti. Meillä meinasi miehen kanssa olla eilen vänkää, kun hän vaati, että minä lähden kanssaan tekemään lumitöitä heti kun tulin töistä. Keitin kahvit ja join ne rauhassa ennenkuin lähdin ulos ja tämä vinoilee, että joinko koko pannullisen. Ok, ymmärrän, miehellä oli olkapää kipeänä, mutta mulla oli koko kroppa ku rautakanki. Eikä mua muutenkaan komennella
.
Eilen ihmettelin muuten, ettei kahdesta kortisonittomasta päivästä ollut mukamas pahempia oireita ja vasta nukkumaan mennessä oivalsin, ett varpaiden ja sormien nivelten kuumottelu oli just sitä itteään (=nivelreumaa) ja aamuyöstä heräsinkin voihkinaani, kun yritin vaihtaa asentoa. Oli alkanut kroppa vähän jämähtää. Lääkitys mulla siis auttaa, vaikkei sinä kovin usein edes ajattele
.
Mynteli Sinä olet ollut korvaamaton apu ja tuki ystävällesi. Tuollaisia ihmisiä maailma tarvitsee :kiss:.
Me lähdetään varmaan mökille tänään vaikken tahtoskaan, joten mua ei täällä hirmusesti viikonloppuna näy. Kännyllä yritän lukea ja kommentoida, kun tulee sopiva sauma. Toisaalta voin jäädä tänään kotiin, sillä miehelle jo eilen sanoin, ett tahdon vapaaillan hänestä. Ihmeellinen tullut kyllä mokomasta ku on koko ajan minussa kiinni. Välillä muistelen, ett noinhan mies ennen kissoja piteli sylissään ja niille höpötteli ja nyt kun ei ole kissoja, olen minä hänen ainoa kattinsa ja sylikissansa
.
Kivaa perjantaita kaikille!! t. Ottispottis, joka varmasti vielä palaa linjoille
.