35v+ odottajat, vol 2
- Viestiketjun aloittaja nevi
- Ensimmäinen viesti
Kiitos helmiina, ninu ja TeSuLah! :hug:
Yritin nukkua, hetkeksi torkahdin , heräsin huonovointisuuteen ja rintojen kasvutuntuun, kumma kun rintojenkin pitää kasvaa, vaikka sikiö puuttuu! :headwall:
Niin katseemme edessä päin jo on, vaikka nyt sattuu sieluun ja sydämeen. :ashamed: Mies lähtee onneksi työporukan kanssa laivareissulle huomseksi, saa muuta ajateltavaa, siis illalla palaa. Loppujen lopuksi hän sanoi, että parempi näin, että näin aikaisin huomattiin, kuin vasta npultrassa...Kovasti hän jo odottaa, että pääsemme tästä yli ja uutta yritystä taas. :heart:
Gyne sanoi: "Niin kauan voitte jatkaa, kuinka kauan pää kestää, näitä menetyksiä" Se on totta jossain vaiheessahan varmasti jokaiselle tulee se raja, kuinka monta sydämen särkymistä/surua jaksaa kantaa. Tällä hetkellä siis katse kuitenkin tulevassa! :heart:
Voikaa hyvin! :hug: :flower:
Yritin nukkua, hetkeksi torkahdin , heräsin huonovointisuuteen ja rintojen kasvutuntuun, kumma kun rintojenkin pitää kasvaa, vaikka sikiö puuttuu! :headwall:
Niin katseemme edessä päin jo on, vaikka nyt sattuu sieluun ja sydämeen. :ashamed: Mies lähtee onneksi työporukan kanssa laivareissulle huomseksi, saa muuta ajateltavaa, siis illalla palaa. Loppujen lopuksi hän sanoi, että parempi näin, että näin aikaisin huomattiin, kuin vasta npultrassa...Kovasti hän jo odottaa, että pääsemme tästä yli ja uutta yritystä taas. :heart:
Gyne sanoi: "Niin kauan voitte jatkaa, kuinka kauan pää kestää, näitä menetyksiä" Se on totta jossain vaiheessahan varmasti jokaiselle tulee se raja, kuinka monta sydämen särkymistä/surua jaksaa kantaa. Tällä hetkellä siis katse kuitenkin tulevassa! :heart:
Voikaa hyvin! :hug: :flower:
Tännekin laitan suuret pahoitteluni sinulle. En olisi uskonut, että näin voi käydä. Kaikki oireesi olivat niin lupaavia.
Mutta olen samaa mieltä, että parempi saada nuo huonot uutiset nyt kuin monen viikon päästä. Tästä syystä itsekin menen taas ensi viikolla sinne ultraan. Henkisesti yritän varautua pahimpaan, jotta sitten ne huonot uutiset eivät sattuisi niin kovasti.
Ihanaa kuitenkin, että suuntaatte miehesi kanssa jo tulevaisuuteen - se on kuitenkin paras tapa toipua. Olen täysin varma siitä, että palaat odottajien listalle tuota pikaa.
Paljon voimia ja halauksia sinulle lähipäiviin! :hug:
Mutta olen samaa mieltä, että parempi saada nuo huonot uutiset nyt kuin monen viikon päästä. Tästä syystä itsekin menen taas ensi viikolla sinne ultraan. Henkisesti yritän varautua pahimpaan, jotta sitten ne huonot uutiset eivät sattuisi niin kovasti.
Ihanaa kuitenkin, että suuntaatte miehesi kanssa jo tulevaisuuteen - se on kuitenkin paras tapa toipua. Olen täysin varma siitä, että palaat odottajien listalle tuota pikaa.
Paljon voimia ja halauksia sinulle lähipäiviin! :hug:
Kiitos mimuli tännekkin sinulle! :hug: :flower: Kyllä teidän Taimi pienokainen tällä kerralla jaksaa loppuun asti, pidän kovasti peukkuja teille, että kaikki menee hyvin! :wave:
Olen niin pahoillani. Itsekin 4 keskenmenoa (joista yksi tuulimuna) kokeneena tiedän tuon tuskan ja ikävän. Silti jaksamme yrittää yhä - niin Sinäkin, kun tästä on toivuttu. Nyt on aika antaa surun tulla. Voimia - niin paljon voimia - Sinulle ja miehellesi.
Kiitos maijamette! millä vklla sinulla todettiin tuulimunaraskaus?
Tässä kuva eiliseltä pvl:tä.
Niin usko tulevaisuuteen on kova, onnea raskauteesi maijamette! :heart: :flower:
Tässä kuva eiliseltä pvl:tä.
Niin usko tulevaisuuteen on kova, onnea raskauteesi maijamette! :heart: :flower:
Rouva Pikkumyy: :hug: :hug: :hug:
En oikein osaa sanoa mitään...... ei johdu siitä, ettenkö osaisi kuvitella tunteita, joita läpikäyt, .... Kyllä se joku korkeampi voima vaan aina osoittaa, että lapsia ei "tehdä" eikä odotuksessa mikään ole itsestään selvää, kyllä se on ihme, että lapsia saa alkunsa ja syntyy. Olen tällä hetkellä vähän huono lohduttamaan, olen jotenkin niin väsynyt sekä kropaltani että henkisesti, juuri tämä epävarmuus minua väsyttää.... Mutta edelleenkin, Rva Pikkumyy, lähetän :hug: Iloisia viestejäsi oli aina niin ihana lukea, ihan kuin aurinko olisi putkahtanut tietokoneen näytölle. Ei kai tässä mikään muu ole varmaa kuin että huominen tulee ja sinnepäin jos pystyy katseensa suuntaamaan, on jo ottanut pienen askeleen kohti positiivisempaa tulevaisuutta....
En oikein osaa sanoa mitään...... ei johdu siitä, ettenkö osaisi kuvitella tunteita, joita läpikäyt, .... Kyllä se joku korkeampi voima vaan aina osoittaa, että lapsia ei "tehdä" eikä odotuksessa mikään ole itsestään selvää, kyllä se on ihme, että lapsia saa alkunsa ja syntyy. Olen tällä hetkellä vähän huono lohduttamaan, olen jotenkin niin väsynyt sekä kropaltani että henkisesti, juuri tämä epävarmuus minua väsyttää.... Mutta edelleenkin, Rva Pikkumyy, lähetän :hug: Iloisia viestejäsi oli aina niin ihana lukea, ihan kuin aurinko olisi putkahtanut tietokoneen näytölle. Ei kai tässä mikään muu ole varmaa kuin että huominen tulee ja sinnepäin jos pystyy katseensa suuntaamaan, on jo ottanut pienen askeleen kohti positiivisempaa tulevaisuutta....
Mun keskenmenot on todettu viikoilla 6 - 12. Mutta tuossa pitkälle ehtineessä sikiö oli kuollut jo viikolla 7-8. Tuulimuna todettiin muistaakseni viikolla 7. Sun täytyy nyt vain ajatella niin, että itse et mitään näille asioille voi. Näitä vaan sattuu ja tapahtuu. Ja joskus täytyy onnistuakin - täytyy! Uskotaan siihen. :hug:
Kiitoksia akkamänty ja maijamette! :hug: :flower: :flower:
Huominen on useimmiten parempi kuin tämä pv, siihen uskon! :heart:
Rva Pikkumyy :wave:
Huominen on useimmiten parempi kuin tämä pv, siihen uskon! :heart:
Rva Pikkumyy :wave:
ROUVA PIKKUMYY !
Oli pakko tulla kertomaan sulle oma tarinani, kun tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta nyt tuntuu...Helmikuussa olin itse viikolla 7+6, kun jostain ihme syystä halusin mennä varhaisultraan katsomaan, onko siellä masussa todella joku. Jostain syystä oli semmoinen olo, että kaikki ei ole hyvin...Osin varmaan johtui siitä, että minulla ei ollut ollenkaan mitään raskausoireita, osin kauhutarinoista joita luin netistä. Osin en voinut uskoa onneamme todeksi että oikeasti olin raskaana. NO. Siellä ultrassa näkyi vain ruskuaispussi, ei sikiötä, ja gynekologi antoi tuomioksi tuulimunaraskauden. Minä itkun keskeltä yritin kysyä, eikö voisi olla vain varhaisemmat viikot, jos ei syke vain näy vielä. Ei kuulemma olisi mitenkään mahdollista. Muistan, kuinka pahoitteleva gyne sanoi, että " Ei tästä teille valitettavasti millään jatkuvaa raskautta saada". Antoi lähetteen seuraavaksi aamuksi gynen polille, käski tulla syömättä ja juomatta, koska keskeytys tehtäisiin samantien.
Sen illan yritin vain kestää, kuten sinäkin varmaan nyt. Mietin ja pohdin, voisinko vain olla niin alussa, ettei vielä ultrassa pientä näkynyt. En kuitenkaan itsekään uskonut siihen vaihtoehtoon, vaikka kuinka yritettiin laskea hedelmöittymisajankohtaa, ei tuntunut natsaavan yhtään varhaisemmat viikot.
Aamulla sitten mentiin polille, oli se sama setä gynekologi kuin illalla oli ollut yksityispuolella. Ultrasi uudelleen, ei tietenkään mitään näkynyt. Päätettiin kuitenkin katsoa vielä HCG-pitoisuus, joka olikin muistaakseni 11000 (viikkoa aikaisemmin se oli minulta katsottu vatsakipujen vuoksi, silloin oli 2500). Oli perjantai, ja jotenkin en ollut valmis luopumaan ajatuksesta, että jos sittenkin. Gyne sitten suostui odottamaan viikonlopun yli, ja maanantaiksi sovittiin uusi käynti, uusi ultraus ja HCG:n tarkastus. Se viikonloppu oli hirveä. En uskonut yhtään, että raskaus jatkuisi, ja.....no tiedät varmaan. Maanantaina sitten mentiin polille, uusi gyne ultras, ja mitä ihmettä...SYKE NÄKYI. Viikoiksi arveli 5+3 ( eli varhaisultrassa ed viikolla ois ollu 4+6). Nämä viikot myöhemmin vahvistui np-ultrassa. Olin siis sittenkin vain varhaisilla viikoilla. HCG oli tuolloin 22000, eli parissa päivässä tuplaantui. Jälkeenpäin olen lukenut paljon tuulimunista, ja nyt tiedän, että kaikki raskausoireet voi olla tai olla olematta, ja HCG nousta ihan normaalisti jonnekin 10 viikolle asti myös tuulimunaraskaudessa, joten niistä ei voi mitään päätellä. Ainoastaan siitä, että keston ollessa VARMASTI riittävä, eikä sikiötä näy, voi diagnoosin tehdä....SIksi olen ihmetellyt tuota ensimmäistä gynekologia, miksi tuosta HCG:n noususta sitten alkoikin hieman epäröimään omaa diagnoosiaan. Mutta nyt olen kiitollinen, että odotettiin. En ois ikinä saanut tietää, että masussa olikin rakas vauvamme.
Halusin kertoa tämän siksi, että olisit ihan varma, ennen kuin luovutat. Vaikka odottaminen sun tilanteessa on pahinta, vain sillä varmistat että kyseessä oikeasti on tuulimuna. Itse meinaan hajota joka kerta, kun muistan, että meinasimme abortoida vauvamme. Sun tilanne on nyt kauhea, eikä sanat riitä auttamaan. Mutta älä ihan vielä menetä kaikkea toivoa, ennen kuin olet aivan varma.......
Halauksin, ja hirveästi voimia :hug:
Kirppiina ja Rakas 32+1, jota aluksi ei pitänyt olla edes olemassa.......
Oli pakko tulla kertomaan sulle oma tarinani, kun tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta nyt tuntuu...Helmikuussa olin itse viikolla 7+6, kun jostain ihme syystä halusin mennä varhaisultraan katsomaan, onko siellä masussa todella joku. Jostain syystä oli semmoinen olo, että kaikki ei ole hyvin...Osin varmaan johtui siitä, että minulla ei ollut ollenkaan mitään raskausoireita, osin kauhutarinoista joita luin netistä. Osin en voinut uskoa onneamme todeksi että oikeasti olin raskaana. NO. Siellä ultrassa näkyi vain ruskuaispussi, ei sikiötä, ja gynekologi antoi tuomioksi tuulimunaraskauden. Minä itkun keskeltä yritin kysyä, eikö voisi olla vain varhaisemmat viikot, jos ei syke vain näy vielä. Ei kuulemma olisi mitenkään mahdollista. Muistan, kuinka pahoitteleva gyne sanoi, että " Ei tästä teille valitettavasti millään jatkuvaa raskautta saada". Antoi lähetteen seuraavaksi aamuksi gynen polille, käski tulla syömättä ja juomatta, koska keskeytys tehtäisiin samantien.
Sen illan yritin vain kestää, kuten sinäkin varmaan nyt. Mietin ja pohdin, voisinko vain olla niin alussa, ettei vielä ultrassa pientä näkynyt. En kuitenkaan itsekään uskonut siihen vaihtoehtoon, vaikka kuinka yritettiin laskea hedelmöittymisajankohtaa, ei tuntunut natsaavan yhtään varhaisemmat viikot.
Aamulla sitten mentiin polille, oli se sama setä gynekologi kuin illalla oli ollut yksityispuolella. Ultrasi uudelleen, ei tietenkään mitään näkynyt. Päätettiin kuitenkin katsoa vielä HCG-pitoisuus, joka olikin muistaakseni 11000 (viikkoa aikaisemmin se oli minulta katsottu vatsakipujen vuoksi, silloin oli 2500). Oli perjantai, ja jotenkin en ollut valmis luopumaan ajatuksesta, että jos sittenkin. Gyne sitten suostui odottamaan viikonlopun yli, ja maanantaiksi sovittiin uusi käynti, uusi ultraus ja HCG:n tarkastus. Se viikonloppu oli hirveä. En uskonut yhtään, että raskaus jatkuisi, ja.....no tiedät varmaan. Maanantaina sitten mentiin polille, uusi gyne ultras, ja mitä ihmettä...SYKE NÄKYI. Viikoiksi arveli 5+3 ( eli varhaisultrassa ed viikolla ois ollu 4+6). Nämä viikot myöhemmin vahvistui np-ultrassa. Olin siis sittenkin vain varhaisilla viikoilla. HCG oli tuolloin 22000, eli parissa päivässä tuplaantui. Jälkeenpäin olen lukenut paljon tuulimunista, ja nyt tiedän, että kaikki raskausoireet voi olla tai olla olematta, ja HCG nousta ihan normaalisti jonnekin 10 viikolle asti myös tuulimunaraskaudessa, joten niistä ei voi mitään päätellä. Ainoastaan siitä, että keston ollessa VARMASTI riittävä, eikä sikiötä näy, voi diagnoosin tehdä....SIksi olen ihmetellyt tuota ensimmäistä gynekologia, miksi tuosta HCG:n noususta sitten alkoikin hieman epäröimään omaa diagnoosiaan. Mutta nyt olen kiitollinen, että odotettiin. En ois ikinä saanut tietää, että masussa olikin rakas vauvamme.
Halusin kertoa tämän siksi, että olisit ihan varma, ennen kuin luovutat. Vaikka odottaminen sun tilanteessa on pahinta, vain sillä varmistat että kyseessä oikeasti on tuulimuna. Itse meinaan hajota joka kerta, kun muistan, että meinasimme abortoida vauvamme. Sun tilanne on nyt kauhea, eikä sanat riitä auttamaan. Mutta älä ihan vielä menetä kaikkea toivoa, ennen kuin olet aivan varma.......
Halauksin, ja hirveästi voimia :hug:
Kirppiina ja Rakas 32+1, jota aluksi ei pitänyt olla edes olemassa.......
Kiitos kirppiina tekstistäsi...samaa olen yrittänyt miettiä, että mistä kerrasta olisin raskautunut, kun ovulaatiotuntemuksia ei ollut missään vaiheessa :headwall:
Eli kp 12, kp 16, kp 17, kp 19 ja 20 ovat ainakin mahdollisia, olisikohan raskaus näkynyt testissä jo kp 30 haaleana viivana jos olisin raskautunut kp 20-22 aikana??
ja tällä hetkellä viikkoja olisikin rv6+0-6+5??
Hohhoijaa, ei iha n helppoa tälläine raskaus. :headwall:
Eli kp 12, kp 16, kp 17, kp 19 ja 20 ovat ainakin mahdollisia, olisikohan raskaus näkynyt testissä jo kp 30 haaleana viivana jos olisin raskautunut kp 20-22 aikana??
ja tällä hetkellä viikkoja olisikin rv6+0-6+5??
Hohhoijaa, ei iha n helppoa tälläine raskaus. :headwall:
Pahoittelut PIKKU MYYLLE!!Onneksi sinulta löytyy roppakaupalla uskoa tulevaisuuteen!! :hug:
Ja se sinua tuleekin kantamaan pitkälle!!
Uusille tervetuloa mukaan!
En nyt sitten mihinkä seuraavalle palstalle sitä siirtyisi..
Elikkäs nyt olis sitten sellaasia uutisia jotta kävääsin synnyttämäs potran poijan tuas keskiviikkona!!
Tiistai-iltana oli sellaasia "typeriä" suppareita joita oli sitten yönkin aikana jonkin verran.Keskiviikkona 20082008 aamulla klo 7 makoilin sängys puoli-istuvas asennos ja kuului selevä poks alamasusta.
Menin siinä vessaan eikä ollu mitään vettä tullut.
Aivan pian sen jälkeen tunsin pikkareitten kastuvan ja ajattelin jotta JES!! =) Nyt pääsen tosi hommiin
Koululaiset heräs ja esikko haki miähen sikalasta.Laitoin siinä sairaalakassin valmiiksi ja soitin äiteeni lapsenlikaksi.
Mies kävi suihkus ja kasilta lähdettiin kohti sairaalaa.Autos tuli epäsäännöllisiä suppareita ei mitään valtavia. :/ Sairaalas oltiin klo 8.50.
Siitä tarkkailuhuoneeseen jossa olin parille sormelle auki,kanavaa 2 senttiä jäljellä.Oltiin siellä tunnin verran ja saliin siirryttiin ilokaasulle klo 10.00.
Jossain vaihees kätilö koitti jotta olin 8 cm auki ja sanoi jottei varmaan montaa supparia kun olen täysin auki.En tierä lähtikö kätilö hakemaan lastenhoitajaa mutta kun tulivat takaasin saliin niin huusin jotta nyt tuloo jotakin.Ryntäsivät siihen mun jalkojen väliin molemmat ja aloin ponnistamaan.Kätilö sanoi älä tee mitään!Sanoin jotten teekään!
Alle minuutin ponnistusajalla oli sitten meitin poika maailmassa!!!Ei ainuttakaan nirhaumaakaan tullut alapäähän.Paino 3640g,pituus 51 cm ja päänympärys 35.5 cm.Ihana mustatukkainen poika saatiin meitin perheeseen!!
Otin itse kuvia kun mies kylvetti pojan!!Kätilökin nauroi jotta kyllä sut on varsinaisesti luotu synnyttämää ja ethän juuri apua eres tarvinnut!!
Yhden jälkeen mentiin vieriosastolle jossa sain olla yksin huoneessa.Vauva oli kokoajan mun vieressä.Eileen jo tultiinkin sitten kotiin joten ei oltu kuin 2 yötä sairaalas.
Maito nousi eileen kunnolla ja tänään onkin pitänyt pumpata eka pois enimpiä jotta poika saa kunnon otteen tissistä.
Mutta nyt ei enenpää tällä kertaa kun pitää mennä laittamaan porukalle ruokaa.
Se mun pitää kyllä sanoa jotta ei se ikä kyllä aina merkkaa mitään.
Onnellinen Äiti-66 ja Poika 3 vrk
Ja se sinua tuleekin kantamaan pitkälle!!
Uusille tervetuloa mukaan!
En nyt sitten mihinkä seuraavalle palstalle sitä siirtyisi..
Elikkäs nyt olis sitten sellaasia uutisia jotta kävääsin synnyttämäs potran poijan tuas keskiviikkona!!
Tiistai-iltana oli sellaasia "typeriä" suppareita joita oli sitten yönkin aikana jonkin verran.Keskiviikkona 20082008 aamulla klo 7 makoilin sängys puoli-istuvas asennos ja kuului selevä poks alamasusta.
Menin siinä vessaan eikä ollu mitään vettä tullut.
Aivan pian sen jälkeen tunsin pikkareitten kastuvan ja ajattelin jotta JES!! =) Nyt pääsen tosi hommiin
Koululaiset heräs ja esikko haki miähen sikalasta.Laitoin siinä sairaalakassin valmiiksi ja soitin äiteeni lapsenlikaksi.
Mies kävi suihkus ja kasilta lähdettiin kohti sairaalaa.Autos tuli epäsäännöllisiä suppareita ei mitään valtavia. :/ Sairaalas oltiin klo 8.50.
Siitä tarkkailuhuoneeseen jossa olin parille sormelle auki,kanavaa 2 senttiä jäljellä.Oltiin siellä tunnin verran ja saliin siirryttiin ilokaasulle klo 10.00.
Jossain vaihees kätilö koitti jotta olin 8 cm auki ja sanoi jottei varmaan montaa supparia kun olen täysin auki.En tierä lähtikö kätilö hakemaan lastenhoitajaa mutta kun tulivat takaasin saliin niin huusin jotta nyt tuloo jotakin.Ryntäsivät siihen mun jalkojen väliin molemmat ja aloin ponnistamaan.Kätilö sanoi älä tee mitään!Sanoin jotten teekään!
Alle minuutin ponnistusajalla oli sitten meitin poika maailmassa!!!Ei ainuttakaan nirhaumaakaan tullut alapäähän.Paino 3640g,pituus 51 cm ja päänympärys 35.5 cm.Ihana mustatukkainen poika saatiin meitin perheeseen!!
Otin itse kuvia kun mies kylvetti pojan!!Kätilökin nauroi jotta kyllä sut on varsinaisesti luotu synnyttämää ja ethän juuri apua eres tarvinnut!!
Yhden jälkeen mentiin vieriosastolle jossa sain olla yksin huoneessa.Vauva oli kokoajan mun vieressä.Eileen jo tultiinkin sitten kotiin joten ei oltu kuin 2 yötä sairaalas.
Maito nousi eileen kunnolla ja tänään onkin pitänyt pumpata eka pois enimpiä jotta poika saa kunnon otteen tissistä.
Mutta nyt ei enenpää tällä kertaa kun pitää mennä laittamaan porukalle ruokaa.
Se mun pitää kyllä sanoa jotta ei se ikä kyllä aina merkkaa mitään.
Onnellinen Äiti-66 ja Poika 3 vrk
MARRASKUU 2008
sarppa70....37v....ensimmäinen....la 01.11.2008
Kisse....37v....neljäs (t-00, p-01, p-07)....la 20.11.2008 TAYS
TeSuLah....41 v....kolmas (p-03, t-06)....la 25.11.2008 SeKS
Czarina....40v....ensimmäinen....la 26.11.2008....poika tulossa TAYS
minnihiiri68.... 39v.... ensimmäinen.... la 28.11.2008....tyttö tulossa PS
JOULUKUU 2008
leeloo....36v....ensimmäinen....la 2.12.2008 KÄT
nevi....40v....viides (t-89, p-92, t-95, t-06+lainat-93)....la 23.12.2008 K-HKS
akkamänty....40v....ensimmäinen....la 26 tai 27.12.2008 TAYS
TAMMIKUU 2009
janttu672....35v....ensimmäinen....la 02.01.2009
tuttelitar....39v....kuudes (p-97, t-98, p-05, p-06, t-07)....la 13.01.2009
nokko....36v....kolmas....la 20.1.2009
lilli70....38v....ensimmäinen....la 21.01.2009
HELMIKUU 2009
bonbon....36v....toinen (t-07)....la 06.02.2009
mantana....40v....toinen (t-04)....la 06.02.2009 KHKS
riitu68....40v....toinen (p-06)....la 16.02.2009
nimiko....36v....ensimmäinen....la 17.02.2009
prilli....37v....kolmas (-01, -02)....la 25.02.2009 VAS
Seranzu....37v....kolmas (p-94, t-97)....la 27.02.2009 HYS
päivänkakkara67....41v
HUHTIKUU 2009
Lis69....39v....toinen (p-07)....la 07.04.2009
mimuli....neljäs....la 08.04.2009
Ninu....39v....la 08.04.2009
TOUKOKUU 2008
vappuvauvan äiti....toinen.... :heart: syntynyt tyttö 04.05.2008 :heart:
KESÄKUU 2008
Miina70....kolmas (p-94, p-96).... :heart: syntynyt tyttö 17.06.2008 :heart:
ansku71....kolmas (p-01, p-06).... :heart: syntynyt poika 18.06.2008 :heart:
HEINÄKUU 2008
anjamarita....ensimmäinen.... :heart: syntynyt tyttö 25.07.2008 :heart:
ELOKUU 2008
säihke ....kolmas(t-01, p-03).... :heart: syntynyt poika 12.08.2008 :heart:
Äiti-66....41v....neljäs (t-98, p-00, t-05)...syntynyt poika 20.08.2008 :heart:
Menetyksen kokeneet;
:hug: diddlina :hug:
:hug: Lumi-Marja :hug:
:hug: Rouva Pikkumyy :hug:
rva pikkumyy Mä nyt vierailen tuolta toisesta pinosta... mullahan kävi edellisessä raskaudessa just näin. Ultraan mentiin 8+3 ja mitään ei näkynytkään... ruskuaispussi vaan. Kahden viikon piinaava odottelu ja uusintaultra jossa näkyikin alkio sykkeineen. Viikkoja olikin ollut oikeasti ekassa ultrassa 6+3Alkuperäinen kirjoittaja Rouva Pikkumyy:
Rouva Pikkumyy :hug: Älä vielä luovuta vaan pyydä vielä toista gyneä tarkistamaan tilanne....toivotaan, että sieltä löytyisi pienen pieni ihmistaimen :heart:
äiti-66 Voi hittolainen mikä synnytys =)
Itselleni on kaikki mennyt aina pitemmän kaavan kautta niin tämä antaa toivoa, että voisi olla myös toisella tavalla.....ONNEA ONNEA ja vielä kerran ONNEA!!! :flower: :flower: :flower: :flower: :flower:
Kisse ja Hipsukka 27+2 :heart:
äiti-66 Voi hittolainen mikä synnytys
=) Itselleni on kaikki mennyt aina pitemmän kaavan kautta niin tämä antaa toivoa, että voisi olla myös toisella tavalla.....ONNEA ONNEA ja vielä kerran ONNEA!!! :flower: :flower: :flower: :flower: :flower:
Kisse ja Hipsukka 27+2 :heart:
äiti-66: SUPERSUURET ONNITTELUHALAUKSET!!! :hug: Olen kätilön kanssa samaa mieltä, että olet kuin kone tuossa synnytysasiassa, ihme juttu!!! Ja nyt jo siellä huseeraat porukalle ruokaa....... Voi jeeves, on meitä ihmisiä moneen lähtöön!!
Etkä saa karata minnekään! Meikäläisenkin laskettuunaikaan on vielä monta kuukautta ja kukas sinne asti sitten pitäisi pääni pohojaalaasella kokemuksella ja varmuudella realistisissa kantimissa??!!! Jos suinkin jaksat, kerro kuulumisianne ainakin silloin tällöin, jookos? Onko tummalla ja tulisella poitsulla perheenne keskuudessa lempinimeä?
Rva Pikkumyy: Parin kirjoittajan omakohtaiseen kokemukseen pohjautuvassa tarinassa on kyllä sellainen pointti, jotta tällaisena ei aikaisemmin raskaana olleenanimmeisenä kallistuisin itsekin viikon- parin viikon perästä tarkistusultraukseen!! Tosin tuon odotusajan tunnemyllerrystä osaan vain kuvitella ja sitten se vastaushetki...... mutta hamamperilla ja kirppiinalla on kyllä niin otolliset kertomukset, ettei pienen toivonkipinän sinkoamista voisi oikein estää.... Tsemppiä!
Etkä saa karata minnekään! Meikäläisenkin laskettuunaikaan on vielä monta kuukautta ja kukas sinne asti sitten pitäisi pääni pohojaalaasella kokemuksella ja varmuudella realistisissa kantimissa??!!! Jos suinkin jaksat, kerro kuulumisianne ainakin silloin tällöin, jookos? Onko tummalla ja tulisella poitsulla perheenne keskuudessa lempinimeä?
Rva Pikkumyy: Parin kirjoittajan omakohtaiseen kokemukseen pohjautuvassa tarinassa on kyllä sellainen pointti, jotta tällaisena ei aikaisemmin raskaana olleenanimmeisenä kallistuisin itsekin viikon- parin viikon perästä tarkistusultraukseen!! Tosin tuon odotusajan tunnemyllerrystä osaan vain kuvitella ja sitten se vastaushetki...... mutta hamamperilla ja kirppiinalla on kyllä niin otolliset kertomukset, ettei pienen toivonkipinän sinkoamista voisi oikein estää.... Tsemppiä!
Juu en aiokkaan luovuttaa kokonaan vielä. :headwall:
Näkyyköhän tuulimuna normaalisti kohonneena hgc:nä jos sen otattaisin?? Vai olisikohan silloin matalampi, jos on sikiöpussi ilman sikiötä verrattuna tilaan, jossa olisikin piilossa pieni ihmistaimi!? :heart:
Saisikohan sen hcg:n esim mehïläisessä päivystyksenä esim jo huomenna??
Juu ja kyllä ne ultraa tarkasti maanantainakin ja jos heidän mielestään pienikin epäilys, että vaavi on piilossa, en ala ottamaan lääkkeitä! :headwall:
Kiitos viesteistänne, akkamänty, kisse, hapamperi,nevi ym! :flower: :flower: :flower:
Äiti66 suunnattoman isot Onnittelut teille pienen poikavauvan syntymisestä!! :heart: :heart: :flower:
Rva Pikkumyy :heart: :wave:
Näkyyköhän tuulimuna normaalisti kohonneena hgc:nä jos sen otattaisin?? Vai olisikohan silloin matalampi, jos on sikiöpussi ilman sikiötä verrattuna tilaan, jossa olisikin piilossa pieni ihmistaimi!? :heart:
Saisikohan sen hcg:n esim mehïläisessä päivystyksenä esim jo huomenna??
Juu ja kyllä ne ultraa tarkasti maanantainakin ja jos heidän mielestään pienikin epäilys, että vaavi on piilossa, en ala ottamaan lääkkeitä! :headwall:
Kiitos viesteistänne, akkamänty, kisse, hapamperi,nevi ym! :flower: :flower: :flower:
Äiti66 suunnattoman isot Onnittelut teille pienen poikavauvan syntymisestä!! :heart: :heart: :flower:
Rva Pikkumyy :heart: :wave: