35+ Lapsettomat

Anja73 On joo vaikea ymmärtää lapsettomuushoitojen vastustajia. Eihän minkään muunkaan sairauden tai vian hoitamista pidetä itsekkäänä. Oon kyllä aika pettynyt Jarkko Tonttiin, pidin häntä fiksuna nuorena miehenä. Hän ei myöskään taida tietää kovin paljon adoption tilanteesta tällä hetkellä. Halukkaista adoptiovanhemmista ei käsittääkseni ole pulaa.

Pitääkin tässä avautua yhdestä ihan järjettömästä asiasta mikä mua kiukuttaa: 30 + toimittaja- ja kirjailijamiehet, jotka joka hemmetin kirjoituksessaan muistavat ylistää omaa
hienoa isyyttään!!! Aargh! Karkea ja katkera yleistys, mutta annoin tulla.

Mulla on, Anja, aika samat fiilikset kuin sulla, nyt ollaan taas aallonpohjassa. Ja olen käynyt noi samat hoito vai adoptio -kuviot päässäni. Toivon parasta teidän tuloksien suhteen.

Ai niin, ja mulla kp2, suunnitteluaika ICSI:tä varten varattuna huhtikuun alkuun.

 

Anja mä myös pelkään, että lähdettiin liian myöhään liikkeelle, että aika loppuu kesken. Tuntuu kilpajuoksulta kelloa vastaan. Se tosin lohduttaa, että täällä on mukana meitä vanhempiakin onnistujia. Ehkä meillä on siis vielä toivoa. Mä kanssa jossain vaiheessa lueskelin vaikka mitä aiheeseen liittyvää, mut totesin että mulla tieto lisää tuskaa. Tulin paljon ahdistuneemmaksi niistä, joten lakkasin lueskelemasta niitä. Nyt ainoat aiheeseen liittyvät ovat nämä teidän kirjotukset, ja se riittää. Toivottavasti teidän lääkärikäynti on onnistunut. Uutisia odotellaan.

Liisa voi harmi! Hienoa että teillä on suunnitteluaika jo noin pian.

 

Siirryn piinailijoihin , yksi siirrettiin, toinen oli menettänyt soluja ja oli muutenkin rikkonainen eli meni roskiin :'(

 

Perjantaita kaikille, Toivorikas tosi paljon onnea siirrosta. Toivotaan et se alkio tarraa kovasti kiinni. Sulle tuleekin piinapääsiäinen. Voi Liisa34, ei kannata ollenkaan lukea tollasia tilastoja. Kyllähän naisen hedelmällisyys alkaa laskea jo 20 vuotiaasta varmaan, mut moni saa ensimmäisen lapsensa vasta lähempänä 40 nykyisin. Sulla on monta vuotta aikaa. Ja teillähän vasta hoito alkaa. Eka hoito on monesti samalla tutkimus et miten sun elimistö reagoi lääkkeisiin ja missä kohden saattais olla jotain "vikaa", esim joillakin kuten meillä munasolut jää raaoiksi ellei laiteta runsaasti LH-lisää. Eipä se sit oikeen onnistu toi luonnollinen lisääntyminen jos solu on aina raaka vaikka sattuis irtoamaankin. Mutta suurin osa saa vauvan hoidoilla ennemmin tai myöhemmin, muista se! Ja sit siitä adoptiosta, tää ei oo hyvä neuvo, mutta adotioneuvonnan ja luvan hakemisen voi aloittaa hoitojen kanssa. Kukaan ei saa tietää että teette molempia, ellette itse kerro! Jos meillä olis pienikin mahdollisuus ehtiä adoptioon, niin olisin kylmästi mennyt neuvontaan puhumatta hoidoista mitään. Sitä prosessia yksinään, meinaan adoptiota, on tosi vaikee kestää kun on niin tajuttoman hidasta eli varmaan helpompaa jos sitä pystyis hoitaan vasemmalla kädellä. Toivottavasti kukaan ei nyt suutu. Musta ei oo ihan tervettä jahkailla vanhemmuskysymyksiä vuosi kausia... Se saattaa pahentaa lapsen ja vanhemman kiintymystä kun vanhemmat on ensin väsytetty äärimmilleen. Sitä paitsi aina ei kannata kertoa kaikkea, sen olen oppinut kantapään kautta. Adotioneuvonta Suomessa on musta päätöntä touhua, jossa vanhemmilla ei ole mitään oikeuksia vaan ihan riippuu selvittäjistä miten menee. Ja meillä ainakin ite tidettiin asiasta enemmän kun nää neuvojat eli vähän oli harhaanjohtava nimitys. Nyt aloin taas vaahdota vanhasta asiasta. Adoptio kestää sen verran kauan että asiaa ehtii prosessoida vaikkei kokopäiväisesti sitä tekiskään vaan jatkais hoitoja. Niin monet tekeekin vaikkei siitä puhuta. Odotusaika on luvan saannin jälkeenkin vuosia eikä se lupa tarkoita että on pakko adoptoida. Mutta kyllä sen tietää jos adotio ei htään tunnu omalta jutulta. Helppoa se ei Suomessa tosiaan ole. Liisa voimia sulle icsin suunnitteluun. Tiedätkö jo onko teillä hoito lyhyellä vai pitkällä kaavalla? Voi se on jännittävää, joka vaiheessa saa jännittää jotain. Paljon voimia sulle! T. Villiheinä

 

Hei - mahtuuko vielä yksi joukkoon?

Meillä on sellainen tarina, että ollaan kummatkin täytetty nyt 40, ja ihan epätoivoisia, kun lasta ei ole kuulunut... :'(

Ollaan oltu yksityisellä (Fertinovalla) tutkimuksissa. Minussa ei ole ilmennyt muuta vikaa kuin tämä ikä (tosin aukiolotutkimusta ei ole vielä tehty). FSH on ollut kerran 10, mutta muissa mittauksissa reilusti alle. Miehen sperma ei ole ihan priimaa, mutta ei ihan huonoakaan.

Aloitettiin lääkärin kehoituksesta (tästä iästä johtuen) heti järeästi IVF-llä. Mutta ensi IVF-yritys menikin ihan puihin! Vain yksi kunnon follikkeli (ja pari pientä) ilmeistyivät näkyviin siitä huolimatta, että otin sekä Femareita että Puregonia isot annokset (300iu / vrk)...

Ensin lääkäri tuumasi, että voitaisiin kokeilla ensi kerralla Menopurin lisäämistä koktailiin. Mutta seuraavalla käynnillä sanoikin, ettei Menopurin tehosta ole varsinaisesti ollut tieteellistä näyttöä, ja ehkä juttu onkin niin, ettei mulla iästä johtuen ole munasarjoissa enää kapasiteettia IVF:ään... Kuitenkin kun kehittyy aina yksi hyvä folli, niin kuulemma inssejä kannattaa kokeilla.

Nyt mietin, että onko järkeä heittää pyyhe kehään yhden epäonnistuneen IVF-yrityksen jälkeen? Pitäisikö kuitenkin vielä vaatia kerran Menopuria Puregonin lisäksi? Onkohan se tepsinut kenellekään ja ollut se ratkaiseva tekijä, kun folleja on ollut liian vähän punktioitavaksi.

Lääkäri väitti edelleen, että heidän klinikallaan inssien onnistumisprosentit ovat samaa luokkaa kuin IVF:n onnistumusprosentit tämän ikäisillä naisilla. Kuulostaa kummalta, mutta eipähän niitä prosentteja mistään voi tarkastaa!

Että tällainen tarina meillä...

Toivorikas-72, sinä oletkin tuttu toiselta palstalta. Olen hirmu iloinen, että yhden siirto onnistui!! Nyt oiken iso kasa tarrasukkia sulle! =)

 

Heipparallaa. Olen ollut niin kiireinen etten ole ehtinyt edes täällä käydä. Synarelatkin unohtui tänään ottaa. Niistä pitikin sanomani, että huhhuh kun on ollut kireät fiilarit sumuttelun alettua. Mieliala heittelehtii aivan jumalattomasti, ja tämä on kyllä eka kerta kaikkien lääkekokteilien jälkeen kun selkeesti vaikuttaa nuo lääkkeet.

Relish, olen aivan samaa mieltyä: voi kun saisi edes sen plussan kerran nähdä, niin tietäisi, että edes jotain alkaa tapahtua... tosiaan keskenmenoa vähättelemättä, on niin turhauttavaa kun aina vaan samat negat eikä mitään, ei niin mitään.

wabisabi, tervetuloa joukkoon. Muista suhtautua varauksella lääkärien juttuihin! Ja jos joskus jaksat lukea mun aiempia viestejä, saatat lukea mun rivien välistä vinkin että vaihda klinikkaa... (sorry, ymmärrän kyllä, että jollain on siellä natsannut, meillä meni siellä huonosti) :x

Ja sitten bataattia syömään ja mun uutta selfhelp-opasta lukemaan... hyvää viikonloppua.

 

toivorikas nyt vaan tsemppiä piinailuun d b

Relish piti jo aiemmin sanomani että ymmärsin sun pointin, ja ihan samoilla fiilareilla kun Stella, että kenenkään keskenmenoa vähättelemättä, olisi kiva joskus edes se toinen viiva testiin saada. Kun sitä ei ole koskaan nähnyt, epäilyttää onko raskautuminen edes mahdollista.

wabisabi tervetuloa mukaan! En osaa sanoa noihin lääkekoktaileihin, mut muistaisin täälläkin olevan jonkun jolla lääkkeen vaihto auttoi saamaan lisää saalista. Asia selvinnee selaamalla taaksepäin. Mun mielestä ei vielä kannata luovuttaa. Epäilen kyllä vahvasti sitä että inssillä saataisiin samat onnistumisprosentit kun ivf:llä.

Hyvää viikonloppua kaikille, sateista huolimatta!

*muoks. Stella joko tiedät millaisella aikataululla hommat etenee? Päästäisiinkö samaan aikaan tositoimiin? Vaikka mua jo alkaa epäilyttää sekin, pääsenkökään mihinkään tositoimiin. Kai se mun tuurilla olla möllöttää siellä edelleen se kysta :ashamed:

 

Tervetuloa Wabisabi! Minäkin olen sillä samaisella klinikalla (Fertinova) nyt hoidossa. Olen tehnyt vasta yhden ivf:n joten en oikein osaa noita klinikoita arvioida, mutta hieman pelokkaana mietin StellaR että mitäköhän siellä mokattiin niin kovasti?? Ymmärrän kyllä, ettet varmaan halua sitä ruotia sitä näin julkisesti. Minulla oli tuossa hoidossa ilmeisesti samanlaisia ongelmia kuin sinulla, munasoluja tuli ihan hyvin ja ne hedelmöittyivät hyvin, mutta sitten jakautuminen ei ollutkaan niin hyvää ja mitään ei jäänyt pakkaseen. Tosin en tiedä voiko tämän ikäisellä mitään sinne pakkaseen saadakaan. Tosin silloin kun otin klinikoista selvää, niin tämä oli ainut, jonka löysin joka hoitaa itsellisiä naisia ja tämän ikäistä. Joten vaihtoehtojakaan ei taida olla. Minun lääkärini on kyllä mukava, nuorehko nainen.

Kyllä tämä ikä mietityttää minuakin paljon! Silloin kun hakeuduin hoitoon, olin jotenkin tosi häpeissäni. Tunsin itseni ihan naurettavaksi kun vielä kehtasinkaan edes ajatella tälläistä. Ja miltä siitä mahdollisesta lapsesta tuntuisikaan, kun hänen vanhempansa olisi ihan mummo- ikäinen. Kuitenkin yritän ajatella ettei tämä elämä aina kulje niin normien mukaan ja maailmassa on miljoonia tapoja elää elämää. Minun valintani nyt ovat olleet tälläisia ja on tapahtunut myös paljon sellaista, jolle en ole itse voinut mitään. Nyt aion kuitenkin vielä yrittää kun se kerran on mahdollista. Mutta voi kun olisin vielä alle 40v.!

Olen itse vielä ihan noviisi näissä apukonsteissa. Olen nyt kuullut greippimehusta, punaviinistä, vyöhyketerapiasta, foolihaposta, b-vitamiinista... En oikein muista, että mitä piti missäkin vaiheessa ottaa =) Vitamiineja, laihdutusta ajattelin nyt yrittää ja tietysti sitä bataattia kävin tänään ostamassa =)

Liisa34 ikävää ettei onnistunut, halaus. Onneksi pääset pian eteenpäin. Ja Toivorikkaalle paljon tarrasukkia ja kärsivällisyyttä piinailuun. Ja toivottavasti
Iines sinun kystasi on tehnyt katoamistempun.

Minä kävin eilen neuvottelemassa uudesta hoidosta ja lääkärin mielestä edellinen hoito sujui kuitenkin niin hyvin, että voisin vielä yrittää, vaikkakaan onnistumisprosentti ei nyt huimaava olekaan ikäni vuoksi. Joten yritän heti seuraavasta kierrosta uusiksi ja todennäköisesti toimenpiteen tapahtusivat viikolla 18. Minulla on vaan sellainen pakollinen matka tulossa viikon 19 lopussa, joten vähän hermoilen ehdinkö. Lääkärin mielestä mennään samalla femar-puregon hoidolla kun viimeksikin. Lisättiin toivomuksestani kilpirauhaslääkitystä hiukan, vaikka arvoni olikin nyt 2,3. Ainut muutos olisi se, että alkioita viljeltäisiin viisi vrk (viimeksi oli 3vrk). Se vähän pelottaa. Mitä jos mitään ei jääkään siirrettäväksi. Lääkäri oli sitä mieltä, että jos jakaantuminen loppuu maljalla niin se todennäköisesti loppuisi kohdussakin. Onkohan se näin? Onko pitkä viljely hyvästä?

 

Pakko kommentoida kun nyt tuollaista menin sanomaan Seinäkukkanen (ja muut), en halua julkisesti selvitellä asiaa, mutta periaatteessa mun vanhoja viestejä lukemalla saa jo jonkinlaisen kuvan siitä millaisia ongelmia mun aiemmissa hoidoissa oli. Kiteytettynä sanoisin, että 6 toimenpiteen jälkeen saamamme hoito toisaalla vaan tuntui kuin eri planeetalta, niin paljon huolellisempaa ja teknisesti taitavampaa se oli. Olimme alkuun ekalla klinikalla varsin "tyytyväisiä" nimenomaan, koska emme muuta tienneet! Toki siinä sitten luottaa lääkäriinsä, ja sehän tässä huolestuttaakin...lääkäreillä on ihme valtaa tavallaan ilman mitään vastuuta (ellei nyt sitten räikeää hoitovirhettä tee). Onhan tälläkin palstalla luettu, miten eri tavalla lääkärit neuvovat ja suhtautuvat. Yksityisellä varsinkin kyse on kuitenkin myös asiakaspalvelusta. Hoidot maksavat järkyttävän paljon, ja siksi lienee perusteltua olettaa, ettei hoitoa tehdä kuin liukuhihnalta ja letkautella mitä sattuu, kuten joillekin. Siksi onkin tärkeää pyytää muualtakin mielipidettä tai mahdollisuuksien mukaan vaihtaa kokonaan klinikkaa, jos jokin epäilyttää tai tuntuu, että lääkäri on vaikkapa pinttynyt johonkin tiettyyn lääkkeeseen tai tapaan toimia. Meitä miehen kanssa harmittaa todella, että ei vaihdettu aiemmin, mutta nämä asiat ovat niin yksilöllisiä. Kyllä tällä kyseisellä klinikallakin on ihan hyvät tilastot ja onnellisia he jotka siellä ovat onnistuneet!

Jos kokemukseni ihan kamalasti jotakuta vaivaavat, voin kyllä privana kertoa ettei siksi nyt mene yöunet.

Iines, mulla on nyt siis sumuttelut ja menkkoja odotellaan tässä lähipäiviksi. Mitä nopeemmin alkais sitä parempi, koska mullakin pukkaa työmatkoja loppukuusta . No, otan sit vaikka saikkua tosiaan, jos muuten jäis hoito väliin. Tarkoitus olis kyllä siis ivf huhtikuussa. Taas.

Seinäkukkanen ja muut, niistä apukeinoista. Se mun selfhelp käsittelee kiinalaista lääketiedettä hedelmällisyyden parantamiseksi. Kirja alkaa loistavalla lauseella: There is no such thing as infertility. Laitan kyllä vinkkilistan kunhan olen päässyt alkua pidemmälle...

 

Teille jotka mainitsitte siitä, että olisi kiva kun joskus sais ees sen plussan, niin olisi kiva kun joskus edes pääsisi siirtoon asti.. Meillä siis kaksi hoitoa, molemmista 19 munasolua, toisella kerralla yksi hedelmöittyi, mutta heti pysäytti jakautumisen, toisella kerralla yksikään ei hedelmöittynyt. Nyt olen siis luovutettujen jonossa ollut, mutta kun mentiin jonottamaan toiselle klinikalle, sieltä suositeltiin vielä kokeilemaan omilla. Nyt sitten aloitan e-pillerit ja syön niitä pari kuukautta ja sitten hoito.
StellaR Onko se kirja joku Fertile Female vai mikä se oli. Kuulosti tutulle tuo alku. Siinä kirjassa on niitä akupisteitä.. jos on se, niin se on kyllä hyvä kirja, itselläni vaan tuo kielitaito ei ole mikään huippu hyvä. Niitä akupisteitäkin painelin pari kolme kuukautta ja lämpöjä mittailin kirjan oppien mukaan..

 

Lauantaita kaikille, Seinäkukkanen mun on pakko kommentoida tota kilppariarvoa eli mulla kakkoshoidossa oli tollanen arvo ja samoin pakastealkiosiirrossa, molemmissa top-alkiot siirrettiin ja limis oli hyvä, muttei yritystäkään kiinnittymiseen. Nyt mun arvo on lähempänä nollaa eli lääkitystä lisättiin reippaasti, ja plussa tuli, kun vielä pysyis. Jos mä olisin sä, niin odottaisin et arvo on ainakin laskenut yhteen. Se ainakin sisätautilääkärin mukaan vaikuttaa tosi paljon kiinnittymiseen. Mut mä en siis oo lääkäri, kerron vaan mitä mulle sanottiin ja arvo putosi parissa kk kunnon lääkityksellä! Iines tosiaan toivotaan et se mollukka on hävinnyt! Ja sinä joka otat Synerlaa, tosiaan nostan hattua sulle. Mä varmaan pimahtaisin kokonaan tosta vaihdevuosihormonista. Toivotaan et tänä keväänä tulee plussa kaikille ja meidän palsta vähän muuttuu. Kyllä tässä kaikki on jo odotelleet tarpeeksi. Jollain oli ongelmia hedelmöittyisessä... Tehtiinkö teillä icsi vai ivf? Meillä ekassa ja tokassa hoidossa puoliksi molempia ja tässä kolmannessa kaikki hedelmöitettiin icsillä. Icsillä on tullut paljon parempilaatuisempia alkioita. Onko muilla vastaavaa? Mistäköhän se johtuu? En oo huomannut kysyä, mutta kysyn ultrassa. Terkuin, Villiheinä yhä pahoinvoivana Meriharakka, milloin sait ajan ultraan?

 

No niin...
Takana se paljon jännitetty lääkärikäynti. Sanoi, että verikokeissa kaikki ihan ok. En näistä itse tajua mitään mutta kun jos joku tietäis, niin pistän tähän: S-Prog: 22, S-FSH: 7,8, S-LH: 10, S-PRL: 161.
Ainoa sanayhdistelmä jonka tunnistan on TSH eli kilpirauhanen ja se mua vähän hermostutti; luku on 3. Eikö se ole ihan liikaa? Lääkärin mukaan ei kovin paha, mutta kehotti kaiken varalta ottamaan vielä yhden 25mikrog tabletin lisää (tähän asti 50micg päivässä).

Nyt meiltä on tsekattu kaikki paitsi munanjohtimet. Lääkäri oli sitä mieltä ettei sitä tarvitse välttämättä tehdä, että katsois ensin nämä kuukaudet siihen asti että tulee vuosi täyteen. Lääkärin mukaan munanjohtimissa ei juuri koskaan löydetä ongelmaa, ellei sitten joku muu oire ole siihen suuntaan ohjannut tutkimuksia. Piti todennäköisenä että olisi turhaa rahanhukkausta.

Mitä teille on sanottu tuosta kilpirauhasesta? Suomalaiset lääkärit tuntuu olevan TODELLA erimielisiä niistä raja-arvoista. (Ja terveyskeskuksessa hyvä kun tietävät mikä kilpirauhanen on.)

Tervetuloa Wabisabi ja tsemppiä hurjasti Toivorikas!

 

Hyvää Sunnuntaita kaikille!

Näitä juttuja kun lukee, tulee sellainen ajatus mieleen, että noita adoptio- ja lapsettomuushoitopäätöksiä tuskin on tekemässä yksikään lapsettomuudesta kärsivä henkilö. Ja tuntuu aivan käsittämättömältä, miten päättäjät eivät osaa asettua meidän asemaan. Empatia tähän aiheeseen liittyen taitaa olla varsinaista hifitiedettä, kun lähipiirikään ei oikein osaa suhtautua. Jos joku sairastuu tai kuolee, niin osataan kyllä myötäelää, tukea ja tehdä poliittisia päätöksiä, joilla näitä tapauksia minimoitaisi ja lähimmäisiä tuettaisi. Ihmisen perustarpeista (joita ilman meitä ei täällä maapallolla olisi) syöminen, juominen, hengittäminen, nukkuminen ja lisääntyminen kaikille oikeutettuja ovat neljä ensimmäistä. Jos niihin tulee vikaa, saa apua ihan miten paljon vaan ja missä iässä hyvänsä. Tulipa taas vuodatettua, ei näitä pitäisi pyöritellä mielessään, mutta minkäs teet...

Tuli mieleeni yksi ehkä ihan tyhmäkin kysymys, mutta eikös ole niin, että naisella on syntyessään tietty määrä munasoluja ja niiden määrä on siis vakio? Sitten kun ne ovat kukin vuorollaan irronneet ja loppuvat, alkavat vaihdevuodet? Mitäs sitten, jos niitä on aikanaan estetty irtoamasta e-pillereillä? Jäävätkö ne munasarjoihin odottelemaan vai tuhoutuvatko ne kuitenkin omalla vuorollaan jollain tavalla? Yritin vaan löytää sellaisen lohdun, että jospa kaikki pillerivuosina hukatut munasolut sittenkin olisivat vielä käytettävissä ja vaihdevuodet siirtyisivät sen verran eteenpäin :saint:

 

Täällä on aloitettu Puregon-piikitykset eilen, mikä on helpottanut Synarelan aiheuttamia sivuoireita jo nyt! Synarelaakin jatketaan, vaikka annosta on pienennetty. Näillä näkymin punktio on 8. tai 9. päivä. Hoito tehdään pitkällä viljelyllä blastokystivaiheeseen asti, mikäli saadaan riittävästi hyviä alkioita.

Täällä on ollut aiemminkin puhetta siitä, ovatko hoidot työaikaa vai eivät, mutta haluaisin kysyä asiaa vielä. Eli: meneekö teillä hoidoissa käymiset työajan piikkiin vai ei? Entä oletteko töissä julkisella ai yksityisellä puolella? Onko ketään julkisella työssä käyvää, jonka hoidot ja lääkärikäynnit katsotaan työajaksi? Kysyn tätä, koska olen kaupungilla töissä ja tähän asti on annettu ymmärtää, että hoidot ovat työaikaa, koska käyn siellä työpaikkalääkärin alkuperäisellä lähetteellä. Nyt kuitenkin, kun kysyin asiaa henkilöstöosastolta uudelleen, sain hyvin epämääräisen vastauksen. Ensin sanottiin, että ei kuulu työaikaan, koska kyse ei ole sairauden hoidosta ja tunnit pitäisi tehdä takaisin ja punktiopäivä ottaa palkattomana tai vuosilomista.Sitten kun mainitsin sairauslomapaperissa olevan mainittuna sairauden hoito ja erikoislääkärikäyntien yleensä kuuluvan työaikaan, niin ko. henkilö rupesikin epäröimään, että tulkinta on vaikea. Sitten hän vetosi johonkin tuntemaansa työntekijään, joka oli ollut punktiossa lomapäivänään. En tiedä, mitä ajatella. Siksi kuulisin mielelläni muiden kokemuksia tästä. Harmittaa, ettei lapsettomuutta katsota sairaudeksi. Hitto, paljon tyhjänpäiväisempiäkin vaivoja hoidellaan työaikana, enkä tajua mistä kaikki ne tunnit teen takaisin!

Villiheinälle hyviä ultranäkymiä tiistaina! Olen varma, että siellä sykkii pieni sydän vinhaa vauhtia.

Meriharakallekin voimia ja jaksamista. Kaikki menee varmasti hyvin ja pikkuhiljaa uskosi raskauden olemassaoloon vahvistuu!

Relishille peukutuksia inssin onnistumiselle! Ei kun plussa testiin vaan 14 päivää toimenpiteestä!

Lohtuhalit Xaaralle negan johdosta. Toivottavasti kuulemme susta vielä.

Anjalle jaksamista! Mä olen kanssa huomannut, että välillä on hyvä suojella itseään netiltä ja kaikelta siltä mitä sieltä löytyy, huonoja esimerkkejä ja paskamaisia mielipiteitä ymmärtämättömiltä ihmisiltä. Mieti mieluummin vaikka kaikkia meitä palstalaisia tai niitä julkkiksia, jotka on viime vuosina saaneet lapsen tai tuleet raskaaksi vanhemmalla iällä: Tikru, Maaria, Vaahtokarkki, Tiki, idaliina, Möhkö, Mullu, Auringonkukka, tyhmäblondi, Madonna, Nicole Kidman, Maria Kuusiluoma, Sari Tamminen, Sani, Marita Taavitsainen, Johanna Nurmimaa, Meiju Suvas. mistä noi kaikki tulikin nyt mun mieleen. toistele tuota listaa päässäsi aina kun suhun iskee epäusko. Kokeilkaapa muutkin. Tepsii varmasti!
:kieh:

Toivorikkaalle peukkuja kanssa, toivottavasti saadaan sut tohon plussalistan jatkoksi.

Wabisabi, tervetuloa porukkaan.

Iines, mitä kuuluu?

 

Hei vaan kaikille!

Relish, hyvä kysymys! Tuota olen itsekin pohtinut ja hakenut tietoa netistä. Lääkärin luona käydessä on unohtunut kysyä, kun pää on aina niin täynnä kysymyksiä. Olen vaan löytänyt joitakin yksittäisiä heittoja, lauseita, että yhdistelmäpillerit suojaavat hedelmällisyyttä.

Onko näin, sitä en tiedä. Kunnon vastausta en ole löytänyt. Toisaalta laittaahan ne munasarjat lepoon, kun sekä estrogeeni että progesterooni tuodaan tableteista. Vai nouseeko follikkelin alkuja kuitenkin ja tuhoutuvat, kun eivät ala kasvaa? Estääkö vain kasvun ja ovuloinnin?

Monimutkaisia juttuja maallikolle. Tietääkö kukaan tästä? Itsekin yhdistelmäpillereitä monia vuosia syöneenä olen jotenkin lohduttaunut tällä ajatuksella, josko niitä folleja olisi pillerivuosien aikana säästynyt (ikää kun on jo 40 vee).

 

Chloe Meidän firmassa (iso pörssiyhtiö, osin valtion omistuksessa) suhtaudutaan hoitoihin näin:

PALKANMAKSU ERÄISSÄ DIAGNOOSEISSA
Palkanmaksun perusteena on sairaus. Sairauden kriteereinä käytetään samoja kriteereitä, joita Kela käyttää arvioidessaan hakijan oikeutta sairauspäivärahaan.
Seuraavissa luettelossa on diagnooseja ja toimenpiteitä, joissa lähtökohtaisesti ei katsota
kyseessä olevan palkanmaksuun oikeuttavan sairauden. Toisaalta on huomattava, että joissakin tapauksissa on luettelonkin mukaisissa diagnooseissa ehkä sairausluontoinen tilanne (ja oikeus palkanmaksuun), mutta silloin työntekijän on tämä erikseen selvitettävä, toimittamalla kopio sairauskertomuksesta työnantajalle.

Silmän taittovirhekirurgia
Kosmeettinen kirurgia
Hedelmöityshoidot (esim. N97 hedelmättömyys, steriliteetti, N46 steriliteetti (miehen))
Sterilisaatio

Lisäksi töissämme toimii ns. sairauskassa, mikä tarjoaa Kela-korvauksen lisäksi sairauden hoidosta johtuviin käynti- ja lääkekuluihin lisäetuutta, mutta heidänkin ohjeissaan lukee näin: Sairauskassa ei myöskään korvaa mahdollisia lapsettomuushoitoja tai niihin johtavia tutkimuksia.

Omaan piikkiin siis menee ainakin meillä ihan kaikki. Olen sopinut oman esimieheni kanssa, että saan hoidoista johtuvat poissaolot luvallisina palkattomina.

Ja täällä vielä dokumetti Kelan suhtautumisesta hedelmöityshoitojen korvausiin: http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/040305122741KK/$File/hedhoito.pdf?openElement

 

Relish Katsoin heti e-pilleripakkauksestani jota nyt syön, mutta ei siinäkään ollut selostettu sen tarkemmin. Estääkö e-pillerit nimenomaan irtoamisen, kun kuitenkin kuukautiset tulee vai muulla tavoin hedelmöittymisen..? Itse olen kanssa syönyt aikoinani tolkuttoman monia vuosia pillereitä ja ainakin minulla on vielä hyvin jäljellä munasoluja. Senhän nykyään pystyy mittaamaan AMH-kokeella. Ei sekään 100% varma ole, mutta jotakin kertoo..
Cloe, itse olen julkisella (kaupungilla) työssä ja kaikki lääkärikäynnit ym. on mennyt omaan aikaan. Mutta punktion jälkeinen 3pv. saikkua kyllä maksettiin. Mietin silloin sitäkin, kun omalla ilmoituksella saa olla 3pv., että ilmottaisinko vaan itse, enkä veisi lääkärin todistusta, mutta vein kuitenkin.

 

StellaR Eikun sen kirjan nimi Infertility Cure tmv..?

 

Chloe, olen töissä yritysmaailmassa. Käyn kaikki lääkärikäynnit omalla ajalla eli teen takaisin, jos menee työaikaa. Punktiopäivä on sairaslomaa, koska siitä on todistus. Meillä täytyy olla lääkärintodistus jo ekasta poissaolopäivästä.

Meillä pidämme hoidoissa toisenkin välikierron, jotta elimistö ehtii kerätä voimia seuraavaan ICSI:iin. Piikittely alkaa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella ja punktio on toukokuun alkupuolella. Meillä oli tarkoitus varata lomareissu toukokuun alkuun/puoliväliin, mutta se saa nyt odottaa.

Olen lukenut kuulumisianne tiiviisti, mutta en ehdi nyt kommentoida enemmälti.
Hyvää pääsiäistä kaikille!

 

Sointu ja Sharlin Itse söin mm. Mercilon-nimisiä pillereitä ja niistä kerrotaan tuotetiedoissa näin: "Mercilon on ns. vakioannoksinen ehkäisytabletti, eli sen jokainen tabletti sisältää saman verran kahta hormonia. Näistä toinen on synteettinen keltarauhashormoni (desogestreeli) ja toinen on synteettinen estrogeeni (etinyyliestradioli). Nämä aineet estävät munasolun irtoamista. Vaikutus välittyy aivolisäkkeen kautta munasarjoihin." Mutta ei tuostakaan tosiaan käy ilmi, että mitä niille irtoamattomille munasoluille sitten tapahtuu...
En olekaan aiemmin kuullut AMH-mittauksesta. Olisipa mielenkiintoista tietää, paljonko tässä vielä on tavaraa jäljellä
Uskon Sharlin, että tilanteesi on vähintään yhtä turhauttava, kuin se puuttuva ensimmäinen plussa. Voimia uuteen yritykseen!

 

Villiheinä kiitoksia neuvoista. Olen itsekin kovasti miettinyt noita kilpirauhasongelmia. Minulla ei ole ollut mitään lääkitystä ennen hoitoa, mutta huomaan voivani paljon paremmin nyt kun lääkitys on, vaikkakin annos on ilmeisesti tosi pieni. Hiukset ovat selvästi parempi kuntoiset ja olen paljon pirteämpi, toivottavasti se vaikuttaisi myös siihen, että painon pudottaminenkaan ei olisi niin tuskallisen vaikeata. Millaisia tyroksiini annoksia te muut kilppariongelmaiset syötte? Minulla on nyt 25mg joka toinen päivä ja 50mg joka toinen. Mietin kovasti hoidon aloittamis ajankohtaa, mutta valitettavasti taitaa käydä matkani ja kuukautisten alkamispäivien takia niin, että jos en tee hoitoa nyt niin se jää klinikan loma-ajan jälkeen vasta elokuulle. Ja sinne asti en uskalla odottaa koska luulen, että ikäni on ehdottomasti se suurin haittavaikutus. Matkakin tulee niin tyhmästi ja sitä en voi millään muuttaa kun se on aikamoisen pakollinen. Täytyy toivoa vaan että kilppariarvo kerkeäisi pikaisesti laskea tässä vajaan kuukauden aikana. Uskaltaisinkohan hiukka lisätä annosta...
Ja onnea sinulle sinne tiistain ultra-ajalle

Tuohan oli mielenkiintoinen ajatus, että e-pillerit säilyttäisivät munasoluja pidempään. Itsekin vuosia niitä syöneenä sehän kuullostaa lohduttavalta. Olisi sitten ollut siitäkin jotain hyötyä.

Hyvää leppoisaa sunnuntai-iltaa kaikille! =)

 

Olen ymmärtänyt, että munasarjojen uumenista nousee noin parin kuukauden välein follikkelin aihioita tyrkylle ja kussakin kierrossa näistä muutama alkaa kasvaa ja muut tuhoutuvat. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin yhdistelmäpillerit laittavat munasarjat lepoon.

Kiinnostavaa olisi tietää, että miten. Ja miten muka suojaa hedelmällisyyttä - jos suojaa. Nouseeko näitä follin aihioita esiin esim vähemmän - tällöin voisin ymmärtää, että suojaa hedelmällisyyttä. Vai nouseeko niitä sama määrä kuin ilman pillereitäkin, mutta eivät vaan kasva ovulaatiovaiheeseen asti. Jos estää vain irtoamisen, niin miten tällöin suojaisi hedelmällisyyttä? Vai onko kyse siitä, että munasarjat eivät rasitu ja väsy niin paljon näinä pillerivuosina? Jaksavat pidempään?


Joskus tuntuu, että nämä pohdinnat ovat maallikolle aivan liikaa - haluaisi niin kovasti ymmärtää näitä asioita juurta jaksain.

Onneksi välillä saa väkisin heitettyä näitä pohdintoja taka-alalle. Viikon päästä päästään viikoksi lomalle, kauas kotoa. Toivottavasti silloin ei kertaakaan pyöri munasolut mielessä!

 

Iltaa!

Teilläpä on ollut mielenkiintoista keskustelua. Mulla ei ole asiasta mitään tietoa, joten en voi kommentoida.

Stella joo laita tosiaan vinkkilistaa meillekin

Sharlin joo, kieltämättä hyvä pointti sulla; päästä siirtoon asti. Mulla on mennyt ihan ohi, minkä takia syöt nyt niitä e-pillereitä?

Chloe kiitos kysymästä. Eipä mulle mitään uutta kuulu tällä saralla. Vähän on alkanut epäilyttää se, et vieläköhän se kysta kasvaa siellä. Välillä on jotain tuntemuksia sillä suunnalla. Mäkin olen kuullut että punktiopäivä sekä ne saikkupäivät menee omaan piikkiin, niiltä ei tarvi maksaa. Mä sain kaikista noista, mut en ole julkisella puolen töissä.

pottu :wave:

 

Kiitos kaikille tsemppauksesta! Menkat on loppumassa ja lasken päiviä suunnittelukäyntiin.

Peesaan Iinestä ja muita täysin tuossa muutaman päivän takaisessa kommentissa. Itsekin mietin tarkaan, mitä lapsettomuuteen ja lapsiin liittyvää luen netistä. Ja samanlailla on käynyt mielessä, miksei ryhdytty tähän edes pari vuotta aikaisemmin.

Osaako kukaan muuten suositella mitään kirjaa, joka käsittelisi lapsettomuutta ja nimenomaan tätä psykkistä ja sosiaalista puolta?

wabisabi Tervetuloa! Jos epäilyttää, niin kannattaa tosiaan käydä kysymässä myös jonkun toisen klinikan lääkärin mielipide.

Villiheinä Rohkea mielipide hoitojen ja adoptioneuvonnan yhdistämisestä. Voisin joskus pohtia teille "ääneen" tuota dilemmaa omalla kohdallani. Palaan asiaan joskus paremmalla ajalla. Nimim. kiireinen sairaslomalainen

Lähden nyt Naikkarin ravitsemusterapeutille. En jaksais nyt yhtään ajatella mitään terveellistä ruokavaliota ja laihduttamista. Plääh.

 

Ensin tuli mieleeni: "voi tytöt tehän olette minuun verrattuna vielä niin nuoria", mutta kun ne vuodet näissä hoidoissa kuluu kumman nopeasti. Minäkin hakeuduin klinikalle 36 v. mielestäni "tosi ajoissa" ja yksi lapsi ollaan saatu aikaiseksi, mutta olihan meillä välissä pariinkiin otteeseen taukoa. Olen moneen kertaan harmitellut miksei lähdetty aikaisemmin, parikin vuotta olisi auttanut kummasti. Mutta vielä tsempatakseni teitä, useimmalla on kuitenkin vielä ikä etuna!

Olen onnellinen siitä, että lähdettiin lapsettomuushoitoihin mukaan. En ymmärrä ihmisten käsitystä mm. "miten rankkoja hoidot" ovat ja "eihän se ole sama kuin luomuna"... Näitä kommentteja ainakin tuttavapiirissäni olen kuullut ja osa on jäänyt valittamaan lapsettomuuttaan ja osa laittanut adoptiopaperit liikkeelle. Yhtenäistä on ollut etteivät ole edes hakeutuneet lapsettomuustutkimuksiin. Itse en ole hoitoja kokenut missään nimessä raskaaksi luomuiluun verrattuna. Ensin metsästää ovulaatiota ja sen jälkeen kahden viikon päästä uusi pettymys, siinä tippuu luomuilun ilot minimiin vuosien yrittämisen jälkeen ja on parisuhde koetuksella.

Mielenkiintoinen asia noi e-pillerit, minäkin käytin niitä vuosia.

Töissä olen tehnyt klinikallakäynnit takaisin enkä ole kenellekään viitsinyt kertoa asiasta. Ainoastaan keräys- ja punktiopäivinä olen ollut sairaslomalla.