35+ Lapsettomat

Moikka taas!

Taidattekin olla kaikki, kuka missäkin pääsiäisen vietossa, kun on niin hiljaista täällä. Meillä pääsiäinen menee ihan vaan kotosalla vapaapäivistä nauttiessa. Mä muuten tajusin eilen, et viikon päästä mulla olis viimenen e-pilleri Sit menkkojen odottelu ja kontrollikäynti. Mä en uskalla edes ajatella vielä sitä hoitojen alkua, ettei tipahda taas kovaa ja korkeelta. Aika äkkiä tää aika sit kuitenkin taas meni.

Muuten, onko Chloella jo ens viikolla se punktio?

Eipä muuta kun hyvää pääsiäisen aikaa!

 

lyhennetyllä listalla nyt hoidossa olevat ja hoitoa odottavat

alkuperäinen lista löytyy sivulta 83

Sunnuntai 4.4.2010

toivorikas-72 37/46...3.icsi:n 2.pas...... siirto 26.3. (testi 7.4.)
Chloe70 39/42.......... 2.ivf.....................punktio 9.4.
Liisa34 35/35............1. icsi:n suunnittelu...huhtikuu
wellamo 38/41.......... 1.ivf:n 3.pas........huhtikuu
pottu70 39/41...........4.ivf.....................huhtikuu
StellaR 38/45..............4.ivf.....................huhtikuu
karmilla 35/40............1.ivf.....................vko 17
Iines-74 36/41...........2.ivf.....................vko 17
Seinäkukkanen 45.....2.ivf.....................vko 18
Susanna74 36...........3.ivf.....................kevät
Miisamari 36/36.........4.icsi....................kevät
Vesiheinä 39/43........3.ivf.....................toukokuu
Sharlin 35/42.............3.ivf.....................toukokuu
Rosmariini -7435/36..1.ivf/icsi.................elokuu
Ninnatar 36/32..........ensikäynti...........?
Anja73 35...................tutkimukset
vilkas75 35.................käyntiaika kesäkuu
sela 40/38.................jonottaa luovutettuja munasoluja
Marjaana71 37/34.....clomit
Sointu2010 40/40......femarit+clomit
Cris 36v.....................4.icsi ?
Sitronella 35/41........ 4.ivf ?
Toivoja.......................2.ivf ?
Nipsu72 37................ 2.ivf ?
marigold 35/35..........2.ivf ?
Aurinko-65 45.............3.icsi ?
janetski74 35/35.......2.icsi ?
Sinivatukka 40/37.....3.ivf:n 1.pas ?
Soulmama 36/39.......1.iui?
wabisabi 40/40..........1.ivf ?
Relish 35/38...............1.ivf ?

Plussanneet :heart:

Tikru70, tyttö syntyi 22.8.09.......... (3.ivf)
Maaria, poika syntyi 17.12.09........ (5.icsi)
Vaahtokarkki, tyttö syntyi 13.1.10 ..(3.icsi)
sarina13, tyttö syntyi 17.2.10..........(1.ivf:n 1.pas)
talvikauris, poika syntyi 24.3............(1.ivf)
tiki-71, LA 24.5.10 (tuplat).............. (3.ivf)
vilhelmiina72 (tuplat)..(1.siirto luovutetuilla, taustalla 6 ivf:ää omilla)
Auringonkukka............................... (3.icsi)
tyhmäblondi73............................... (1.ivf:n 1.pas)
idaliina, LA 13.7. ............................ (2.icsi)
Möhkö-72...................................... (1.ivf/icsi)
mileena......................................... (luomu)
Wäinö............................................(luomu, inssiä odotellessa)
Mullu..............................................(3.icsi:n 2.pas)
meriharakka...................................(2.ivf)
jipsis...............................................(luomu)
Villiheinä.........................................(3.ivf/icsi)

 

Minut voi lisätä tuonne hoitolistalle", ensimmäinen IVF tulossa, punktio ja siirto toden.vkolla 17

 

karmilla lisätty listalle. Kiva saada susta jännäilykaveri, JOS mä tällä kertaa pääsen sinne asti

 

Heippa kaikki, nyt vaan omaa napaa: testasin CB:n digitaalisella "ei raskaana" ja kun luin tekstin niin sain ahaa-elämyksen ja rikoin testin ja siellä on ihan selvästi hailakka viiva! Mun mieskin näki sen vaikka on ilman laseja melko sokea (ikänäkö nääs ). Voi, kunpa se tarkoittaisi sitä itteensä! Nyt siis vasta PP8 ja "oireina" nännikipu (erilainen kuin ennen menkkoja), edelleen se ummetus (mulla toimii yleensä tosi hyvin vatsa), ja ehkä hajuaistin tarkentuminen. Eilen haistoin esim. oivariinin jotenkin tosi hyvin, siis sen margariiniosan siitä . IIk, nyt jännittää tehdä huomenna uus testi.... Mulla on muuten veritesti jo ke 7.4.

 

Tuhru alkoi... Ja näin unen, että olin raskaana. Uneni ovat aina poikkeuksetta päinvastaisia "enteitä", joten se taisi olla sit siinä. Ei muuta kun nokka kohti uusia tuulia.

Lääkäri on sitä mieltä, että inssit meidän kohdallamme on nyt kokeiltu. Seuraavana olisi tulossa puolen vuoden IVF-jono, kun ollaan julkisella puolella hoidoissa. Pohdimme tuossa eilisiltana, että uskaltaako tässä nyt puolta vuottaa heittää yrityksen suhteen kankkulan kaivoon, kun kuitenkin pidetään niin äärettömän tärkeänä sitä ajoissa aloittamistakin.

Tiedättekö, onko kukaan käynyt jonon aikana yksityisellä ja onko automaattisesti menettänyt oikeuden julkisen hoitoihin? Saavatko hoitolaitoksen tietoa toisistaan? Tämä on vähän samalla tavalla hullunkurinen byrokraattinen juttu, kuin tuo adoptioprosessi versus hedelmöityshoidot. Onko se jolta kulta pois, jos IVF-jonon aikana onnistuisikin ilman julkisen apua ja sieltä vapautuisi paikka jollekin muulle aiemmin?

 

Toivorikas pidetään peukkuja että se olis sitä itteensä d b Hui, jännittää sun puolesta. Huomenna sitten heti kertoon meille mitä uus testi näyttää.

Relish voi harmi. Silti toivoa voi vielä olla, eli en siirrä sua vielä listalla alas. Aika tuskaisen pitkältä kyllä kuulostaa se puolen vuoden jonotus. Siinäpä pulma, miten sen julkisen/yksityisen hoitojen kanssa toimisi :/

 

Onnea Villiheinä ja Meriharakka! :flower:

Anja73 jaksamisia sulle! Kyllähän se nega on aina kova isku vasten kasvoja. Mutta älä anna periksi! Voisi olla ihan hyvä purkaa pahaa oloa jollekin asiantuntijalle. Joskos sieltä löytyisi sitten lisää virtaa taisteluun.

Täällä ollaan saatu muutto tehtyä. Kämppä on jo kunnossa ja olen pääsiäisleskenä kotona. Ens viikolla pitää soitella polille, että onko meidän siirtopaperit jo tulleet. Nyt ainaki yks kierto jää väliin. Joskos sitä sit toukokuulle päästäis jo tositoimiin...

 

Toivorikas, jännittää sun puolesta. Odotellaan uutisia! Oireet kuulostaa lupaavilta. Relish, voitte aivan hyvin mennä yksityiselle samalla kun jonotatte, tosin ei teidän välttämättä tarvi odottaa puolta vuotta kun inssejä jo tehty julkisella. Musta Tays ei ainakaan jonotuta inssien ja ivf:n välissä 6 kk. Meillä tosin mentiin heti ivf hoitoon. Eka ivf tehtiin yksityisellä, sitten jonotettiin suunnitteluaikaa ja sit samalla teetettiin pas yksityisellä kun odoteltiin sitä aikaa Taysiin. Aika oli huhtikuussa ja eka ivf siellä elokuussa eli ei jonotettu 6 kk. Kannattaa eka varmistaa mihin aikaan ne luulis sen hoidon olevan ja sit vasta miettiä odotusaikaa. Kesätaukohan tässä tulee varmaan joka paikassa julkisilla. Omasta olosta sen verran että oksettaa, väsyttää ja palelee hirveesti. Ja huimaa Luget. Pysyttelen pääosin sängyssä, mutta meidän 4 v ei tykkää yhtään. Pelottaa seuraavat viikot. Tietääkö kukaan kauanko Lugeja otetaan? Villiheinä

 

Moi! Mulla takana kolme icsi-hoitoa, joista yksi ihana palkinto! Viimeisestä tuoresiirrosta sain negatiivisen tuloksen kiirastorstaina. Pakkaseen jäi viisi alkiota kahta siirtokertaa varten. Neljättä hoitokierrosta en enää jaksa, joten nyt haluaisin tehdä kaiken mahdollisen pas-siirron onnistumisen eteen. Yksi siirto ehkä ehditään tehdä ennen kesätaukoa.
Mulla on suht normaali kierto ja oviskin on tikutettu useampaan kertaan. Tähän asti pakastesiirrot onkin tehty omaan kiertoon. Vuoto on kuitenkin ollut niukentumaan päin, joten epäilen ettei limakalvokaan voi kovin paksu olla. Onko siis kellään kokemuksia limakalvon kasvattamisesta, jos oma kierto toimii?

 

Kp. 1 :'(

Kiitos Villiheinä vinkeistäsi ja voimia Sinulle.

 

Hei kaikille,

kirjoittelin tänne hoitojen aikana ja sain paljon apuja tästä pinosta. Kiitos arvokkaasta tuesta!

Iloisena ilmoittelen, että suloinen poikavauva syntyi 24.3. Paino oli 3725g ja pituus 50cm.

Joku kyseli plussausvinkkejä, tässä minun vinkit:
-jätin kahvin & kofeiinipitoiset juomat pois
-en ottanut kuumia kylpyjä/saunonut ekaan kahteen viikkoon
-lepäilin paljon
-yritin olla positiivisella mielellä

Roppakaupalla tsemppiä kaikille hoidoissa oleville ja niitä odottaville!

Lämpimin terveisin
Talvikauris

 

Niin ja tietysti paljon onnea plussanneille!

 

talvikauris paljon onnea teille pienestä pojasta :flower: Mietinkin just yks päivä, että jokohan vauva on syntynyt, kiva siis kuulla hyviä uutisia. Mä olen edelleenkin täällä, joten kiitos vinkeistä

Relish :hug:

toivorikas mikä tilanne?

katriina mulla kävi niin, että zumenoneilla limis kasvoi huonommin kun ilman lääkkeitä. Mulla myös suht normaali kierto, ovis löytyy tikuttamalla. Kai sekin on yksilöllistä, mut mulla meni noin päin.

 

Relish: :hug: Meille sanottiin Naikkarilta että jonotusaikana voi käydä yksityisellä mutta eivät maininneet että ne hoidot syövät niitä julkisen antamia! Talvikauris: onnea!

).Kaksi tämän aamun kaksi testiä niin negat kuin olla voi :'( . En ymmärrä miten voin olla näin hölmö ja kuvitella vaikka mitä kun omasta mielestäni olen ihan suht. fiksu ihminen? Kai sitä toivoo plussaa niin kovasti että järki lentää aina piinapäivien loppuaikoina huitsin nevadaan.... :headwall: Vähän sellainen olo että menkat vois alkaa koska vaan. Silti toivon vielä että oli liian aikaista testata ja plussa vielä tulee.

 

Moi! Tulin pikaisesti onnittelemaan Talvikaurista!! Upeaa, ihana palkinto tästä kaikesta!
Relish ja toivorikas pahoittelut negasta!
Villiheinä, kävin siellä ultrassa ja samalla kysyin gyneltä, että voisko luget jo lopettaa ja antoi luvan lopetella pikkuhiljaa, viimesen laitoin perjantaina. Toivon että mahakipu ja paha olo hellittäs edes hetkeksi. Tätä on koko ajan yölläkin, kai se sitten on niin, että kun hankalaa ollu alusta asti tää raskaaksitulo, ni kai tää on loppuun asti hankalaa. Alkaa vaan päässään miettiin kaiken laista ja tietty että siellä pienellä möykyllä olis kaikki hyvin.

 

Pääsiäistä hyvät naiset. Nyt on stressilomat vietetty ja VIHDOINKIN alkoivat menkat, kp 34. Huh. Näyttäis menevät hoitokuviot viikolle 16-17. Vähän sotkee työjuttuja ja peruuttaa jo sovittua, mutta minkäs teet.

Talvikauris, lämpimät onnittelut! Hienoa kuulla, että jotkut täällä roikkuvat todella onnistuvat! Jos vielä kurkkaat tänne, tarkoitatko ettet käynyt saunassa ekaan pariin viikkon siirron jälkeen, vai mistä ajanlasku alkaa...? (Tästä kuumien kylpyjen välttämisestä luin myös kikkakirjoista).

 

Hei
Paljon kiitoksia onnitteluista!

Iines, muistan sinut oikein hyvin. Pidän peukkuja sulle!

Stella: joo, ajanlasku alkaa siirrosta.

Onnea matkaan kaikille!

Talvikauris

 

Täällä edetään piikityksissä kovaa vauhtia. Tiistaina viimeiset piikit ja keskiviikkona viimeiset Synarelat sekä illalla irrotuspiikki. Perjantaina 9.3. punktio, siirto joko 12.3. maanantaina tai jos päästään hyvään saaliiseen, niin vasta keskiviikkona 14.3. blastokystin siirto. Raskaustestipäivä 23.4. perjantaina eli kaksi viikkoa punktiosta ja vain 11-13 päivää siirrosta! Taas erilailla kuin viimeksi.

Jostain syystä en ole lainkaan optimistinen. Mulla on joku sisäinen tunne, että tämä ei tule onnistumaan. Olen ollut viime kuukaudet niin henkisesti uuvuksissa. Vaikka kuinka yritän, ryhdistäytyminen on todella vaikeaa. Olen käynyt puhumassa ammattilaisellekin, mutta ei nämä fiilikset niin helposti nujerru. Masennustestikokeessa sain 15 pistettä, joka on alakuloa, mutta ei kai varsinaista masennusta. Vai tietääkö joku niistä tuloksista paremmin? Ainakin psykiatri laittoi asian elämäntilanteen piikkiin. Olen lihonut 7 kiloa viime keväästä!!!! Kuinka paljon voi laittaa hormonien piikkiin, kuinka paljon sen, että olen laiskistunut ja vapaa-ajalla en liiku niin paljon kuin ennen. Vaikka päätän joka päivä tehdä muutoksen, niin voimia ei tunnu löytyvän. Aamulla ei huvittaisi lainkaan nousta. Aika usein kaikki tuntuu muutenkin yhdentekevältä. Ja kaikki vaatii enemmän ponnisteluja kuin ennen. Olen helposti ärtyvä ja sanon töissäkin mm. esimiehelle hirveän helposti suoraan asioita. Ts. olen kai jotenkin luovutusfiiliksissä, inhoan omaa saamattomuuttani, mahouttani, pilalle mennyttä elämänsuunnitelmaani perhenäitinä, lihonutta kroppaani ja velttoa olemustani. Tunnen itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi. Seksikään ei enää kiinnosta, enkä tykkää olla alasti. Ja juuri tämä huono henkis-fyysinen fiilis saa mut jotenkin ajattelemaan, että paskan marjat: tästä hoidosta ei tule taaskaan mitään. Tottakai yritän kaikkeni, mutta en jaksa uskoa. Pakko olla rehellinen. Kenelle muulle sanoisin tämän kaiken niin suoraan kuin teille? En ollut tällainen ennen tätä hoitorumbaa. Mistä muusta tämä voisi johtua.

Ne, jotka muistaa mut vuoden takaa, ennen inssejä, raskautta, keskenmenoa ja sen jälkeen epäonnistuneita hoitoja, muistaa ehkä senkin, että olin aika optimistinen ja positiivinen hoitojen suhteen. Mutta en jaksa enää. Mulla on uupunut ja lyöty olo. Nyt se on sanottu. Mistä voisi löytää takaisin voimansa ja uskonsa?

Nyt tuli vaan itsesääliä, sori. kommentoin muille myöhemmin.

Talvikauriille tuhannesti onnea!

 

Chloe, kiva kuulla sinusta, vaikkakin vähän apeissa tunnelmissa. Minulla on vastaavia ajatuksia ja oireita. Neljäs yritys on edessä noin kuukauden kuluttua ja minä jo mietin, että miten edetään sitten kun tämäkin hoito on epäonnistunut. Iloinen minä ei jaksa nostaa päätään läheskään yhtä usein kuin vielä vuosi sitten. Olen vaisu, saamaton ja ruikutan vaikka mistä. Töissä käyminen on pelkkää piinaa. Liikunta ja ulkoilu on jäänyt ihan minimiin. En todellakaan tiedä millä valan itseeni (ja mieheen myös) uskoa siitä, että vielä kannattaa yrittää. Emme halua antaa periksikään. Minulla on yleensä parempi fiilis silloin kun piikitykset ovat käynnissä ja jotain oikeasti tapahtuu, vaikka toki aina pelottaa. Toivottavasti sinä Chloe pystyt näkemään ne mahdollisuudet mitä tämä uusi hoito tuo tullessaan. Kuulostaa ainakin hyvältä suunnitelmalta. Voimia ja peukkuja.

 

Kiitos Pottu. :hug: Ihanaa kun joku ymmärtää...

 

Pakko kommentoida Chloelle. Nuo tuntemukset ovat aivan ymmärrettäviä, ja täällä jos jossain tunteitasi ymmärretään.

Jos ihan suoraan sanon, kyllä sitä itsekin joutuu koko ajan keksimään jotain uutta, joka antaisi (muka) toivoa. Siksi olenkin tarttunut esim. siihen kiinalaiseen lääketieteeseen ja yritän muuttaa tavoissani j-o-t-a-i-n, koska vaihtoehto olisi vaipua masennukseen ja itsesääliin. Olen samaa mieltä kuin Pottu, hoitojen suunnitelu ja alku vie jotenkin edes eteenpäin, vaikka tulos pelottaakin.

Onneksi työni antaa paljon, mutta toisaalta ilman lasta sekin alkaa tuntua niin turhalta. Minullakin kiloja vuodessa lähemmäs 10 lisää!! Ja muistan kun ennen näitä hoitoja yritin laihduttaa lievät liikakilot pois, nyt en enää edes yritä, kun vaikka kuinka terveellisesti eläis, läskiä vaan pukkaa. Mut se johtuu näistä hormoneista!

Muista Chloe, että sinussa ei ole mitään vikaa tai väärin. Synarelan piikkiin saat kyllä aika lailla laittaa myös mielialan muutokset, äksyilyt ja muut.

En oikeastaan ole yhtään kukaan antamaan optimistisia vinkkejä tai voimia, mutta tämän tiedän:

- Sinulla on "vasta" toinen IVF tulossa, keskimäärin täällä palstoilla ja yleensäkin 2. tai 3. ivf tai niiden pas onnistuu. Mahdollisuutesi ovat aivan hyvät.
- Positiivinen mieli auttaisi, sanoo lääkärini ja täällä myös plussanneet. Ymmärrän, että se ei ole helppoa, mutta yritä olla ajattelematta koko juttua ja katso vaikka jotain hauskaa leffaa, naura, hemmottele itseäsi (mene hierojalle vaikka). Syö tummaa suklaata, siinä on serotoniinia ja se kuulemma auttaa kiinnittymisessä...
- Anna itsellesi anteeksi, että olet nyt semmoinen kun olet, koska se johtuu hormoneista ja hoidoista jne. Varmasti miehesikin ymmärtää. Jos onnistuisit olemaan syyllistämättä itseäsi siitä, ettei ole voimia olla positiivinen tai että olet lihonnut jne., tuntisit itsesi ehkä vähemmän lyödyksi.

Sorry, ei ollut tarkoitus astua neuvoilla varpaille, vaan ihan mietin, miten tosiaan saisit kerättyä voimat tähän uuvuttavaan hoitoon. Mulla on ihan duuninkin puolesta vähän tällaista yrittäjäainesta, vaikka sitten en itse olekaan hoidoissa onnistunut.

Ajattele miten hienosti olet selvinnyt siitä kamalasta synarelaepisodista! Voimahali!

 

Heips kaikille! En ole kirjoitellut pitkään aikaan, koska oma tilanteeni ei ole edennyt vielä mihinkään. Eli kertauksen vuoksi: olemme nyt yrittäneet n. vuoden, mutta tuloksia ei vaan näy. Tosin heti aluksi tuli tuulimuna, mutta sen jälkeen vaan syvä hiljaisuus. Minulla on aika varattuna 12.4. terveyskeskuslääkärille, josko saisi lähetteen lapsettomuustutkimuksiin. Ikää siis 36-v ja esikoisesta haaveillaan.

Olen tässä talven kuluessa ruvennut syömään oikein urakalla tärkeitä vitamiineja. Olisiko teillä jolla kulla tietoa, mitkä vitamiinit olisivat erittäin tärkeitä, jotta osaisin tarkistaa omani?

 

En tiedä sohaisenko nyt muurahaispesää", mutta menkää ihmeessä Yksityiselle jos vain on suinkin varaa..me aloitettiin ekat tutkimukset ensin terv keskuksesta(miehen aloitteesta) ja saatiin ensinnäkin tosi huonoa kohtelua VIROLAISELTA lääkäriltä.Minä lähdin silloin huoneesta itkien pois, niin töykeä hän minulle oli.
Päätimme sitten yksityisen gynellä käynnin ja tuloksetomien clomien syönnin jälkeen mennä yksityiselle klinikalle.ODOTTAMINEN kun on hermoja raastavaa olla hoitojonossa, ja muutenkin .Nyt on eka IVF tulossa ja lapsettomuuden syy selvisi(onneksi) ekalla käynnillä.

 

Karmilla Olisin mennyt jo kauan aikaa sitten yksityiselle, jos se olisi ollut meille mitenkään rahallisesti mahdollista, joten olen kiitollinen, että pääsen nyt edes kunnalliselle puolelle. Mutta itsekin suosittelen yksityistä kelle se vaan on mahdollista.