35+ Lapsettomat

Tajusin vasta omaa viestiä lukiessani, että meidän vauvahan täyttää reilun kahden kuukauden päästä jo kolme vuotta. Kevättalvi on jo pitkällä, mutta omat ajatukset rullaavat jossain ihan muualla...

 

Saanko liittyä seuraan? Olen 35 -vuotias naisihminen, avopuolisoni on saman ikäinen. Lapsettomuutta takana muutama vuosi. Menimme väestöliittoon viime syksynä tutkimuksiin ja miehellä huonot simpat. Siitä sitten lääkäri suositteli suoraan ICSI:tä ja munarakkuloiden kasvatus aloitettiin tammikuun lopussa. Kuusi rakkulaa kasvoi, joista neljä saatiin hedelmöitettyä, mutta vain kaksi oli lopussa siirtokuntoisia. Nämä kaksi tähtöstä oli nelisoluisia siirtovaiheessa, eli molemmat siirrettiin 10.2.2010. Siitä asti sitten on kuunneltu mitä kohdussa tapahtuu. Nyt on sitten pp 14 ja näyttää toivottomalta. Tietenkin aamusta testasin hätäisenä, vaikka VL;stä luvattiin testata vasta 26.2.10. Puhdas NEGA ja tuntemukset sen oloiset että täti saapuu oven karmit kaulassa kylään. Olen seurannut tätä palstaa taustailijana ja nyt on olo sellainen että halusin liittyä mukaan. :ashamed:

 

Villiheinä olemme AVAn asiakkaita ja olemme varmasti hyvissä käsissä. Tänään kuuluimme, että 5 kk jono on. Eli hoidot menee kuulemma kesä tai sitten elokuulle. minulle sopiva aikataulu kyllä koska ei tarvitse ihan älyttömiä aikoja odotella. Heinäkuussa on lomakuukausi niin silloin ei tehdä. Voi tietty olla aikaisemminkin jos jonosta joitakin putoaa pois tai edellä olevat ei jostain syystä tai toisesta sovi sen hetken luovuttajalle.
Saas nähdä kui tää sit etenee.

Juu, ihan uskomatonta toi munasolujen häippäseminen kyl on. Ei ihan käy vielä itselle järkeen tää asia, että olisi jo aivan loppu.kai se vaan on uskottava, et hetkessä se käy. jotenkin tuntee et miksi minulla ku vanhemmillakin vielä toimii, mut sit kun ajattelee niitä paljon nuorempia ketkä alkaa vasta ajattelemaan koko lasten teko puuhaa niin silloin se on varmasti järkky uutinen. jotenkin sen jo vanhempana osasi hieman odottaa, mut ei ihan kuitenkaan näin nopeasti.

 

Jee!! OOn ihan otettu huimasta saaliista! Viimeksi pkl käynnillä oli vaan viisi näkyvissä, joten nyt on hyvä mieli. Toivottavasti niissä olisi sisälläkin jotakin. Muuten reissu alkoi huonosti. Keli oli mitä kaamein. Ojista bongattiin useampi auto. Sitten kun päästiin perille, niin sihteerikkö ei kirjannut meitä lainkaan sisälle, odoteltiin kaksi ja puoli tuntia, ennen kuin sairaanhoitaja tuli ihmettelemään! Sihteeri vaan syytti tietokoneita, eikä edes pyytänyt ANTEEKSI töppäilyjään. No toivottavasti odottelu oli sen arvoista, ja saataisiin kyytiin loisto yksilö ja pakkaseenkin jotain!!
Vasen puoli tuotti taaskin tuskaa punktiossa, eikä siltä puolen saatu kuin kaksi solua. Oikealla olikin aika määrä, ihmettelinkin v-loppuna, että kovin juilii oikealta puolelta, mutta siellä taisi tila käydä ahtaaksi. Nyt kohdunsuu on aika kipee. Ihan kuin joku tökkis neulalla aika-ajoin. Johtuu ehkä vasemman puolen kaivelusta. Mutta kyllä tämän kestää!!!!

 

Meriharakka, kiva kun jaksoit tulla kertomaan kuulumisia. Ja olipa hyviä uutisia. Toivotaan että kaikki kypsiä ja hedelmöittyvät. Monenko päivän viljely teillä on? Siirretäänkö kaksi jos mahdollista? Sela, kiitos tiedosta klinikan suhteen. Voi tulla meilläkin eteen. Aurinko -65, voi mä olen niin pahoillani. Itselläni oli ekan ivf:n tuoresiirrosta raskaus. Nähtiin sydämensykekin, mutta kohdussa oli verta. Lääkäri määräsi seuraavalle viikolle kontrolliultran, ja silloin ei enää ollutkaan sykettä. Hematooma oli irroittanut istukan ja vauva oli kuollut mun sisälle. Siitä on vähän yli vuosi ja vieläkin sattuu. En usko että siitä kokonaan toipuu. Ja jos raskaus alkaisi uudestaan, niin koko ajanhan se keskenmeno olis pelkona. Voimia sulle. Anna surun tulla rauhassa. Ja nauti teidän pojastanne. Lohdutuksin, Villiheinä

 

pottu paranemisia flunssasta.

meriharakka hyvä saalis, siitä varmaan saatte pakkaseenkin mukavasti huuruneniä. Eipä sillä että niitä sieltä lähiaikoina tarvisi sulatella

Aurinko ja janetski tervetuloa mukaan porukkaan!

 

Janetski tervetuloa mukaan. Pidetään peukkuja, yritä malttaa perjantaihin. Meriharakka, joko tuntuu olo paremmalta punktion jälkeen? Pottu, miten flunssasi? Ainakin tulee levättyä. Mä odottelen lääkäriin pääsyä iltapäivällä. Me ollaan Taysissa hoidoissa. Onko joku muukin siellä? Hytisevin pakkasterveisin, Villiheinä

 

Hieno saalis meriharakka. :flower: Mulla on peukut täällä pystyssä, että kaikki hedelmöittyy.

O.N. Verta tulee lorisemalla, että se siitä lapsen saannista tällä kertaa. Näytti sille, että seassa oli isompikin klöntti. Taitaa olla enää turha mitään testailla :'(

 

Moi!
Tänään alkoi piinailu. 12 munasta vain 6 oli kypsää, ja 5 hedelmöittyi. Kaikki onneksi top- alkioita!! Yksi siirretti, neljä pääsi pakkaseen. Nyt hyvä mieli, vaikka en osaa vielä toivoa että tästä seuraisi raskaus.

 

Heippa!

meriharakka mahtavaa! Ja vielä kaikki top-alkioita! Hienoa että saitte huuruneniäkin, vaikka toivottavasti niitä ei sieltä tarvi sulatella. Nyt peukkuja siis sullekin db

Laitoin janetskin listalle vielä kuitenkin piinaileen testipäivään asti. Oon lukenut et joillain on ollut runsastakin vuotoa ja silti tullut plussa. Pidellään siis vielä peukkuja.

Lisäsin myös Auringon listalle kysymysmerkin kera, josko hoitoihin vielä päätätte lähteä jossain vaiheessa.

Täällä pistetään kohta neljäs gonal. Mä en muista yhtään elokuulta, alkoiko tosiaan mahaa kivistää jo muka näin aikaisin? Suurista määristä ei ollut silloin, eikä varmaan nytkään, kyse.
Vai onko tää vaan kuvittelua :ashamed: Jännittää mahtaako siellä olla nyt edes sen vertaa tavaraa kun viimeks :x Vaikka mieluummin ei se määrä vaan laatu...

 

Heips, nyt vaan omaa napaa: oviksen bongasin siis viime lauantaina ja eilen sitten oli siirto. Kaksi pikkuista on nyt kyydissä :heart: :heart: . Aikamoinen vääntö oli että ne kaksi saatiin kyytiin, toinen oli 8-soluinen ja toinen 7-soluinen, eli molemmat selvinneet hienosti sulatuksesta! Pakkaseen jäi siis vielä 2. Nyt siis vaan piinailemaan. Veritesti 8.3. Terv. Toivorikas + Pylpyrä & Nylpyrä

 

Meriharakka: ihan sama saalis kuin meillä viimeksi, hyvä että saitte pakkaseen! Plussatuulia! Meillä siis molemmillä tänään PP1.

 

Toivorikas ja Meriharakka malttia piinailuun. Olipa hieno saalis Meriharakka kun saitte 5 top-alkiota. Nyt peukut pystyyn teille molemmille! Jäikö sulle toivorikas pakkaseen vielä huuruneniä? Milloin Iines sulla on punktio? Ens viikolla varmaankin? Meillä on huomenna aamulla ja mä pelkään ihan sairaasti. En varmaan nuku yhtään koko yönä. Mulla menee kaikkia kauhukuvia mielessä alkaen siitä että kaikki munasolut on raakoja tai häippässeet jonnekin jatkuen siihen et mies ei pystykään antaan spermanäytettä tai että mua sattuu niin paljon että huudan hysteerisesti tai ne ei pysty ollenkaan tekeen koko punktiota. Joku jossain kirjoitti että oli tehty puntio nukutuksessa, mutta ei meille vaan oo kukaan sellaista ehdottanut. Viimeks mulla ei sattunut juuri ollenkaan ennen kun toimenpiteen jälkeen sattui ihan hirveesti pari kolme päivää. Ekalla kertaa taas toimenpide sattui mutta sen jälkeen oli suht ok olo. Olispa huominen ohi. Ja sitä hyperiä kanssa kuvittelen ja pelkään... Iines, mulla alkoi pikkasen tuntua neljäntenä pistospäivänä toisella puolella eli lienee normaalia. Onko sulla ultra huomenna? Pelokkain terveisin, Villiheinä

 

Villiheinä hyvin sulla varmasti menee punktio ym huomenna. Jos tuntuu liikaa, pyydät kipulääkettä vaan lisää. Joo, helppo tietysti mun nyt sanoa. Katotaan vaan ens viikolla, kun mulla on sama edessä, takuulla ihan kauhuissani. Mut pitelen peukkuja sulle huomenna d b Mulla on ultra huomenna. Apua, mahtaako siellä olla mitään :x No, huomenna ollaan molemmat viisaampia.

toivorikas tsemppiä piinailuun!

 

Heips taas. Meille ei sitten tehdäkään ovulaation induktiota, koska on kuulemma hyvä antaa kropan vähän levätä hormoneista ennen seuraavaa hoitoa. Seuraava hoito tehdään pitkällä kaavalla, mikä on minulle aivan uutta. Eli aloitan Synarelan sumuttelut 12.3. ja punktio on sitten joskus viikon 14 lopulla tai viikon 15 alussa. Tehdään pitkä viljely taas (jos soluja tulee tarpeeksi) ja nyt blastokysti-vaiheeseen asti eli päivän pidemmälle kuin viimeksi. Pitkällä kaavalla on kuulemma enemmän säätövaraa päivien kanssa. Hieman kyllä jännittää tämä pitkän kaavan hoito. Lääkäri varoitteli, että Synarelasta voi tulla huonovointisuutta ja pahantuulisuutta sekä monenlaisia vaihdevuosioireita. Mieskin odottaa kauhuissaan. Varsinkin, kun luin tuoteselosteesta mahdollisista sivuoireista: miesmäinen karvoitus naisella, akne, rintojen pieneneminen... Naureskelin, et kun mies tulee joku päivä kotiin töistä, täällä odottaa kaksimetrinen karvainen äijä kiukkuisena kuin ampiainen. Heh heh. Millaisia kokemuksia teillä on Synarelasta ja pitkän kaavan hoidoista ylipäätään?

Potulle hyviä piinapäiviä ja pikaista paranemista flunssasta!

Iinekselle kovasti peukutuksia huomiselle ultralle. Toivottavasti on mukavan iso ja tasokas saalis kypsymässä! Kohta olette jo tositoimissa, jänskättää sun puolesta.

Ja Villiheinälle toivottelen kanssa levollista mieltä huomiseen punktioon. Tiedän, että kaikki pelot pyörii mielessä juuri nyt, mutta varmasti selviät huomisesta ja ajattele, että kaikki on kuitenkin sen vaivan arvoista, kun muistaa mihin tällä pyritään.

Toivorikkaalle ja Meriharakalle peukutan plussatuulia! Toivottavasti hypäätte Mullun perässä plussajunan kyytiin.

Janetskille tervetuloa mukaan porukkaan ja pahoittelut negasta! Samoin Auringolle tervetuloa!

Sela, oli mielenkiintoista tietoa ovulaatiotesteistä. Mulle on aina lääkärit sanoneet et ne on luotettavia. Niiden mukaan on touhuttu parisen vuotta. Ja kaikki mahdollisesti turhaan.

Hyvää yötä kaikille!

 

Chloe kiva kuulla susta ja kiva että palasit maisemiin. Sullahan alkaa ihan jo parin viikon päästä se sumuttelu. Toivottavasti pitkä kaava toisi sen odotetun tuloksen. Miksi ne haluaa kokeilla sitä pitkää?

 

En mä tiedä, ehkä siksi että silloin punktion päivän kanssa voi vähän pelata ja sitten sijoittaa siirron niin, että alkiot on blastokystivaiheessa arkipäivänä. Lisäksi EP sanoi, että pitkän kaavan hoidoista on hyviä kokemuksia, että kokeillaan nyt sitä.

 

Ok. Toivotaan että se on se mikä tehoaa. Mä oisin kanssa toivonut et ois kokeiltu vaikka eri lääkettä kun viimeks, ettei ihan samalla kaavalla mentäis. Mut lääkäri oli sitä mieltä et tällä kannattaa vielä kokeilla. Mä en jotenkin ole oikein päässyt sen EP:n kanssa samalle taajuudelle. Ei tosin olla oltu kun pari kertaa tekemisissä.

 

Iines, Kiitos, sitä mekin toivotaan. Olen jotenkin ollut viimeisimmän negan jälkeen hirveän uupunut henkisesti. Olisi kiva, kun lääkäri olisi edes samassa hoidossa aina sama, mut se vaihtelee. EP teki mulle silloin toisen raskausultran ja jäi siksi jotenkin erityisesti mieleen. Lohdutti mua kovasti keskenmenon jäkeen. Musta hän on empaattinen muutenkin, nytkin sanoi "Toivon todella, että nyt olisi sinun vuoro olla onnellinen". Mutta mä taas en ole päässyt PD:n kanssa oikein samalle aaltopituudelle.

Tiesitkö muuten, että Taysin raskausprosentti oli 42 tammikuussa? Voi kun me oltais oltu siinä porukassa! Toivon todella, et sä plussaat nyt ja mä tuun sitten vähän perässä.

Hyvää yötä! Olet ajatuksissa huomenna, kun menet ultraan...

 

Voi huh huh täällä on tapahtunut taas niin paljon että olen ihan pudonnut kärryiltä. Mutta tsemppiä kaikille vaiheisiinne, elän mukana vaikka täällä taustailenkin.

Iines, kyselit mun voinnista, kiitos se ilahdutti. Olo on nyt paljon parempi, selvästikin nuo pahat masennuskaudet tulevat aina menkkojen aikaan (harmi vain että kun ennen ne kestivät 1-2 päivää niin nyt näköjään jopa yli viikon!!) ja nyt kun ovis on taas takana niin mulla on hyvä olo. Eli seuraavaa romahdusta odotellen... Tämä on ihan hirveää miten sitä onkin niin hormonien orja. Ihan ällöttää kun jo osaan odottaa ja tunnen sen niin tarkasti milloin mikäkin hormoni on nousussa ja laskussa, ja mun mielialat vaan menee niiden mukaan, vaikka kuinka yrittäisin taistella vastaan. Kaiholla muistelen sitä e-pilleriaikaa ja tasaista mielenlaatua...

Chloe, mulla on tehty kaksi pitkää hoitoa ja kolmas edessä ensi kierrosta alkaen. Käsittääkseni ne kummallisimmat sivuvaikutukset mitä paketissa ovat tulevat vasta pidemmän käyttöajan jälkeen (joissain tapauksissahan sitä käytetään kuukausikaupalla putkeen), tuossa parissa viikossa mitä ivf-hoitoon tarvitaan ei ehdi niin kovasti tapahtua. Mulla ja ystävälläni joka myös käy hoidoissa oli ihan samat oireet: ekalla sumutteluviikolla ei huomannut mitään. Tokalla viikolla tuli kuumia aaltoja (lähinnä öisin, siten että piti peittoa raottaa, ehkä yhtenä yönä joutui vaihtamaan yöpaidan), iho meni hieman huonompaan kuntoon, ja ikävimpänä oireena mielialan lasku. Jotenkin oli ihan voimaton ja alakuloinen olo, joka parani heti kun pistokset alkoivat ja estrogeeni alkoi taas virtaamaan. Niin, ja se oli myös ikävää että synarela vähän kirveli, nenän limakalvot olivat kovilla (kannattaa hoitaa ne kuntoon esim seesamöljyllä jo ennen hoitoa), ja lisäksi sitä valuu kurkkuun eikä maistu kovin hyvältä. Mutta pieniä ja ohimeneviä vaivoja kaikki.

Onhan tuo raskaampi hoito kuin se lempeä lyhyt kaava, mutta useilla se toimii paremmin (saadaan enemmän ja tasalaatuisempia munasoluja), jos ei ole mitään pco tms ongelmaa. Kaiken kaikkiaan mun mielestä luget olivat hieman ikävämpiä sivuvaikutuksiltaan kuin synarela (tosin se varmaan johtuu myös piinapäivien henkisestä tilasta eikä itse lääkkeestä ).

 

Kiitos Miisamari pitkästä ja perusteellisesta vastauksesta. Saako sitä seesamiöljyä apteekista sumutteena? Mulla on aika herkät limakalvot nenässä muutenkin, koska olen allergikko. Sinänsä pelottaa koko tuleva hoito. Kuten eilen kirjoitin, olen ollut henkisesti kovasti uupunut viimeisen hoidon ja pettymyksen jälkeen. Tänään oikeastaan olen vasta kunnolla itkenyt sitä negaa. Ja jopa miettinyt jaksanko ylipäätään enää näitä hoitoja. Olisi toisaaltaniin helpotus antaa periksi ja koittaa alkaa lopultakin hyväksyä lapsettomuus. Olen niin väsyksissä juuri kaikkiin noihin tunteisiin, mitä tuossa edellä kuvasit. Jotenkin, olen alkanut tuntea itseni niin huonoksi ihmiseksikin tämän lapsettomuuden myötä. Luuseri, arvoton paska. Epänainen. Onko tämä luonnonvalintaa? Tällaiselle ylitunteelliselle, heikolle ja surkealle ihmiselle ei voi antaa lasta, koska ei se pystyisi siitä huolehtimaan. Olen tosi alavireisissä tunnelmissa tänään. Miksi sitten syntyy lapsia kaatopaikoille ja slummeihin? Elämä on niin käsittämättömän absurdia. Mulle on niin moni ihminen sanonut, että olisimme mieheni kanssa maailman rakastavimmat ja ihanimmat vanhemmat. Mutta olen alkanut miettiä ja peltätä, että onko tämä lapsettoomuus jo ehtinyt traumatisoida ja polttomerkitä minut niin pahasti, ettei minusta olisi edes enää äidiksi ja vanhemmaksi. En tiedä, tänään itkettää taas kaikki. Mä ymmärrän niin hyvin kaikkea sitä, mitä olet viime aikoina täällä kuvaillut tunteistasi, kovin tuttuja fiiliksiä.

Milloinkas teillä seuraava hoito käynnistyy?

 

Meillä eka Naistenklinikka-käynti meni niin kuin vähän pelkäsinkin eli noin 10 kiloa pitää pudottaa, ennen kuin tutkimuksiakaan aloitetaan. Kokeilemme seuraavaksi yksityisellä, jos edes tutkimuksia jatkettaisiin. Saisi vähän tsemppiä tuohon painonpudotukseenkin, jos olisi jotain muutakin toimintaa kuin ainaista odottamista. Lekurin mukaan 3kk on hyvä aika pudottaa 10 kg... kuulostaa musta aika rykäsyltä... ei ainakaan nyt riitä meikäläisen henkiset voimavarat. Olen pudottanut 20 kg kahdessa vuodessa, joten menee tähänkin kymppiin varmaan se vuosi. Meille saattaa siis julkisella käydä niin, että kun olen tarpeeksi "kevyt" hoitoihin, olen liian vanha. Positiivista on se, että nyt on kaksi lekuria todennut, että kohtu ja munasarjat näyttävät normaaleilta. Toistaiseksi vaikuttaa siis siltä, että vain kunnon siittiöt puuttuu.

Chloe70 Oletko käynyt esmes psykologin luona puhumassa alakulosta? Vieraalle ihmiselle puhuminen auttaa kummasti. Saa sanoa ihan mitä vaan välittämättä kenenkään tunteista tai siitä, mitä tuo nyt minusta ajattelee. Mustakin tuntuu jo nyt lapsettomuuden alkutaipaleella aika pelottavalta myös se vaihtehto, että jos tulenkin raskaaksi ja saan lapsen. Kuinka hysteerinen ja pelokas odottaja ja äiti olisin, kun on joutunut käymään tälläisiä asioita ja tunteita läpi. Yritetään kuitenkin uskoa ammattiavun lisäksi myös tähän vertaistukeen ja siihen, että ovat muutkin sen tehneet - monista on tullut onnellisia lapsellisia lapsettomia, tai sitten onnellisia lapsettomuudesta huolimatta.

 

Liisa, olen käynyt puhumassa psykologille useampaan otteeseen lapsettomuudesta ja saanut sieltä kyllä apua jonkin verran. Nyt en ole vähään aikaan käynyt, koska kaikki rahat tuntuu uppoavan hoitoihin. Olen kokenut myös sen raskauden alkutaipaleen omine huolineen kymmenen viikon verran, mutta sain keskenmenon. En onneksi koko ajan ole näin alavireinen, mutta välillä on tällaisia kausia ja päiviä. Nyt viimeisimmän negan jälkeen olen ollut todella uuvuksissa ja huolissani omasta jaksamisestani. Jos tämä ei ala mennä ohi, lienee paikallaan löyhätä taas kukkaronnyörejä ja tilata aika psykologille.

Kiitos kun välitit ja tsemppiä sulle painonpudotukseen!

 

Heippa, meillä puntio ohi. Meni suht hyvin, vaikka pelkäsin ihan hirveesti. 15 solua löytyi. Oon tosi tyytyväinen, kun nyt olisi edes puolet kypsiä. Siirto olis ke, jos näyttää että pystytään odottamaan ja viljelemään blastokystiin asti, muutoin soittavat maanantaina. Kiva viikonloppu tulossa, kun saa jännittää. Vai on Taysissa niin iso raskautumisprosentti!! No huh huh. Pitkä kaava on varmaan tosi rankka. Meille ei voida sitä tehdä. Mun pää ei kestä sitä. Iines, miltä ultrassa näytti? Toivottavasti kaikki hyvin! Hyvää viikonloppua ja plussatuulia meille kaikille. Villiheinä

 

Kiitokset teille osanottavista viesteistä! Helpottaa kummasti olotilaa, kun huomaa ettei ole ainoa näiden ongelmien keskellä.

Voi Chloe70, juuri noilla sanoilla olen itseäni piinannut. Harmittaa niin vietävästi lukea lehdistä kaikenlaisista äideistä, jotka esim. "unohtavat" lapsensa autoon tai vaunuihin kun jano yllättää ja itsellä kun riittäisi rakkautta vaikka puolelle tusinalle lapsia...

Viimeisen hoidon yhteydessä vaihdettiin mieheni kanssa klinikkaa juuri sen takia, että saisi pidettyä saman lääkärin koko hoidon ajan. Muutenkin oli ihan hyvä valinta, koska lääkäri paneutui ihan erilailla tapaukseen ja räätälöi meille henkilökohtaisen lyhyen kaavan hoitosuunnitelman eikä vaan tyylillä kalenteri käteen ja siitä taas laskemaan uusi edellistä vastaava hoito.

Keskustelin juuri lääkärin kanssa kannattaisiko meidän ajatella vielä kolmatta ICSI:ä, vai ollaanko jo toivomia tapauksia hänen mielestään. Tykkäsi, että kolmas hoito voidaan kyllä tehdä ja kunpa sen tuloksen osaisi etukäteen sanoa, voi olla vastaavia ongelmia saadaanko edes se yksi alkio siirtoon asti mutta saattaa tietysti onnistuakin jos siihen vaiheeseen päästään...

Sehän tiedetään, että alaspäin tuloksissa ollaan koko ajan menty. Onneksi FSH-arvoni on vielä pysytellyt 9,5:n tuntumassa, mutta niinkuin jo aikaisemmin tällä palstalla todettiin voivat arvot muuttua jopa yhden kuukauden aikana.