35+ Lapsettomat

Kiitos Iines kysymästä, täällä ollaan hengessä mukana vaikka en ole kirjottanutkaan.
Tänään on rv 40+0 ja yhtenä kappaleena ollaan eikä minkäänlaisia merkkejä mistään synnytyksen alkamisesta ei ole. Enpä kauheesti tiedä mitä odottaakaan kun en aikaisemmin ole ollut mukana mutta mihinkään ei satu!

Tää helle vaan on tässä vaiheessa ihan peestä, auringossa ei jaksa eikä kannatakaan olla, sain jo hommattua muutaman piogmenttiläiskän otsaan, hiki valuu ja jalat turpoaa.

Onnea plussanneille ja pahoittelut niille, jotka eivät vielä ole onnistuneet. Itse olin viime vuonna tähän aikaan täysin allapäin kun selvisi, että 1. ICSI:n plussa olikin tuulimuna ja nyt tänä vuonna odotetaan esikoisen synymistä. Eli tsemppiä kaikille hoitoa odottaville , nauttikaa lämmöstä, jos vaan pystytte!

Ilmoittelen (toivottavasti pian) kun on jotakin ilmoitettavaa!

 

marinatar yksäriin vastattu - toivottavasti nyt onnistui!!

 

Syksyyn tuntuu olevan ikuisuus! Enkä ole saanut pyytämiäni testituloksia sairaalasta vaikka lupasivat lähettää ne kotiin |O

No, pitää soitella perään ja käydä ne läpi ja yrittää saada jotain rutiinikaavasta poikkeavaa seuraavaan, neljänteen, hoitoon. Olis niin kiva jos vihdoin olis se meidänkin vuoro...

 

Heippa taas!

idaliina varmasti on tää helle ihan tuskaa, kun se on meillä "mahattomillakin". Mä odotan sitä luvattua ukkosta ja vesisadetta kun kuuta nousevaa. Jäämme siis vielä odotteleen uutisia, milloin saat käärön syliin.

marinatar syksyyn tosiaan tuntuu olevan vielä ikuisuus. Mulla on mennyt toivo jo koko hommaan, ei jaksa uskoa että meidän vuoronumeroa on edes olemassa. Silläpä ei ole jaksanut yhtään panostaa edes tulevaan hoitoon, vaikka syytä olis hieman tarkkailla elintapoja... Millaisilla kaavoilla ne sun aiemmat hoidot on olleet? Pitkä vai lyhyt? Millä aineilla? Mulla on ne aiemmat kaksi hoitoa olleet samoilla kaavoilla ja samoilla aineilla, nyt on hiukan erilainen systeemi suunnitelmissa ja osin jo käytössäkin. Sekin mietityttää, että entäs jos tää menee ihan persiilleen, eikä saada edes sitä vähää mitä aiemmin. Huh, kunpa osais olla pohtimatta näitä sinne elokuun loppupuolelle asti :headwall:

Jään odotteleen sitä ukkosta ja vettä =)

 

marinatar syksy on jo heti elokuun jälkeen eli ensi kuun jälkeen. Ei ole kaukana!

Olen miettinyt tässä helteiden seassa, että kai tässä joku toivo on olemassa, kun hoito tulossa. Ei kai muuten olekaan mieltä käydä hoidoissa, jos ei usko niistä tulevan tulosta? Vitamiineja olen edelleen napsinut, makeaa vähentänyt, liikkunut ja jumpannut ym. Viikon päästä alkaa Synarela, ekaa kertaa aloitan sumuilla. Se pelottaa, että vanha kroppani lamaantuu täysin sumuista, eikä nosta alkioita uudelleen. Mutta ei voi tietää.. Toisaalta olen valmis kokeilemaan mitä vaan, kunhan se plussan tois :ashamed:

 

Mun hoitohistoria

1. IVF synarela + puregon + HCG hormonia stimuloinnin aikana (olin mukana tanskalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin hcg:n vaikutusta munisten laatuun) - pitkä hoito - tuloksena 7 munista, joista 2 hedelmöittyi

2. IVF gonal F (alasajossa ei synarela vaan piikit, en saa nimeä päähäni) - pitkä kaava - tuloksena vain 4 munista mutta kaikki hedelmöittyivät

3. IVF Gonal F taas mutta tällä kertaa lyhyt hoito. Tuloksena 7 munista mutta vain 2 hedelmöittyi

Lääkäri halusi jatkaa Gonalilla mutta pyydän siitä huolimatta viimeiseen hoitoon hormoniksi Menopurin. Ja kunnon annoksen heti alusta asti. Tuossa ekassa Gonalilla tehdyssä hoidossa alkuannos oli pieni (112,5) ja siksi saatiin vain 4 munista. Tai ehkä se johtui joistain muusta, en tiedä.

Lisäksi syön omega 3 ja 6 rasvahappoja sekä raskaana tai raskautta yrittäville tarkoitettua monivitamiinia. Liikun säännöllisesti (olen aina liikkunut) paitsi siirron jälkeen olen pitänyt taukoa treenauksesta. Juon jos on jotain tilaisuuksia, joissa joisin muutenkin.

 

marinatar miksi haluat vikaan hoitoon Menopurin? Onko parempi?
Meillä tuntuu klinikka käyttävän vain ja ainoastaan Gonalia.. tuntuu että olis hieman lääkeyhtiön "voitelemia" nuo lääkärit. Mulla lähetään norsuannoksella heti liikkeelle eli alotan 300 yksiköllä/per päivä. Vaikka en oo edes norsu..

 

marinatar tosi pienellä annoksella sulla toi gonal. Mullakin on ollut molemmissa hoidoissa gonal norsun annoksella, eli 300 iu/pvä. Viimeks vielä sitä nostettiin viimesiks päiviks sinivalaan annokselle 450/pvä. Enkä myöskään ole sinivalas enkä norsu Hoikka paremminkin. Mulla on ollut toi menopur käytössä joskus inssissä, muuten ei siitä ole kokemusta.

Tietääkö joku millä perusteella lääkäri päättää mitä lääkettä käytetään?

 

Mä olin myös kiukkuinen jälkeen päin tuosta pienestä gonal-annoksesta. Mutta turha sitä jälkeen päin on jossitella.

Täällä sanottiin, että se on ihan yksilökohtaista mikä lääke toimii kelläkin parhaiten - kokeilemalla löytyy se paras, kai. Mun kaveri täällä Tanskassa kävi kaikki läpi (puregon+gonal+menopur) ja sillä toimi vihdoin viimeisellä yrityksellä menopur. Siinä on ilmeisesti "vaarana" että tulee vähän alkioita. Mulla tulee niitä muutenkin vähän, mutta haluan silti kokeilla jotain uutta, kun nuo edelliset ei ole toimineet. Lisäksi luin, että menopur olis hyvä niille, joilla on limakalvojen kanssa ongelmia. Mulla ei ole - ainakaan suuria ongelmia - mutta kokeilen sitä silti. Nää nyt on taas tällaisia "jostain kuultuja" faktoja menopurista. Suurin syy mulla on se, että haluan uutta metodia kehiin kun vanhoista ei oo ollut mihinkään.

 

Tulihan ne mun tiedot sairaalasta.

FSH 5.8 (follikuläärivaihe)
LH 4.1 (follivaihe)
progesteron 55 ja 2 (jälkeen ja ennen oviksen)
prolactin 155 (follivaihe)
estradiol <0.05 (follivaihe)

Tuolle prolaktiinille en löytänyt viitearvoja mutta muille löytyi ja taidan olla ihan hyvin viitearvojen keskitienoilla kaikilta osin. Kiikutan nää tiedot yksityiselle loppukuusta - mielenkiintoista kuulla mitä siellä sanotaan. Mukana on myös koko hoitohistoria lääkkeineen ja annoksineen plus tietty tuloksineen (tai tuloksettomuuksineen).

 

marinatar Miulla on ollut prolaktiiniarvot liian korkealla ennen lääkitystä ja silloin arvot olivat siinä 600-1500 välillä. Muistaakseni 500 on viitearvon yläraja. Joten siulla on ihan normaali, nou hätä. =)

Noista stimulointihormoneista haluaisin sanoa sen, että itsellä laiskat munasarjat ja puregonia pistelin ekassa IVF:ssä, pitkäkaava, 250iu ja lopun aikaa 300iu. Tuloksena kaksi follia ja kaksi solua, mutta siirtoon ei päästy. Toisessa IVF:ssä synarela 2vkoa, puregon 300iu ja menopur 150iu ei synarelaa, 5 viimeisenpvän aikana orgalutran, pregnyl ja 8follia kypsyi 4 molemmilla puolilla, löytyi 6 solua, 3 hedelmöittyi ja 2 selvisi siirtoon saakka. Molemmat siirrettiin. Nyt odotan kaksosia. Niin ja julkisella Tyksissä olimme hoidossa.

Onnea hoitoihin kaikille ja voimia jaksaa tätä epävarmuutta! :hug:

Nonna78 ja arvoitukset rv7+6

 

Pakko tulla tänne avautumaan, vaikkoon ollu taka-alalla... Meillähän ei onnistunut se kesäkuun inssi. Nyt ois viikonloppuna pitäny alkaa menkat, mutta ei näy eikä kuulu! Katsoin kalenterista, että mulla on viime lokakuusta asti ollu kierto 26-29 pvää, nyt on kp 31. Tein eilen ClearBluella testin päivällä, mutta negaa näytti. Mahassa on välillä tuntunut menkkakipuja, mutta ei sellaisia, mitä normaalisti, jotka on todella kovat (ei pärjää ilman lääkkeitä). Huhhuh, mitäköhän tää nyt on.... :x

 

Pakko tulla tänne avautumaan, vaikkoon ollu taka-alalla... Meillähän ei onnistunut se kesäkuun inssi. Nyt ois viikonloppuna pitäny alkaa menkat, mutta ei näy eikä kuulu! Katsoin kalenterista, että mulla on viime lokakuusta asti ollu kierto 26-29 pvää, nyt on kp 31. Tein eilen ClearBluella testin päivällä, mutta negaa näytti. Mahassa on välillä tuntunut menkkakipuja, mutta ei sellaisia, mitä normaalisti, jotka on todella kovat (ei pärjää ilman lääkkeitä ). Huhhuh, mitäköhän tää nyt on.... :x

 

Soulmama, tuollainen heitto on kuulemma ihan normaalia. Mulla on yleensä kierto 27-29 päivää mutta pari kertaa on venynyt venynyt 32 päivään.

Nämä oli muuten kumpikin niitä kertoja jolloin sain sitä opk-plussaa monta päivää peräkkäin. Väestöliitossa ja terveyskeskuksessa sanottiin silloin että se on se eka plussa joka merkkaa ja lopeta testaaminen siihen. Mutta vertailtuani aamulämpöjä yms oireita ja laskettuani luteaalivaiheen (mulla aina 15 päivää) on kyllä ihan selvää, että se oli kummallakin kerrala nimenomaan se viimeinen opk-plussa josta ovulaatio käynnistyi! Miksi lääkärit sanoo sitten varmana tietona tuollaista? Musta tuossa on taas ihan klassinen tilanne, että ei yksinkertaisesti kukaan ole tiennyt, mutta sitten väitetään varmuudella jotain. Siitä tulee tosi epäluottavainen ja yksinäinen olo. Kun puhuin lääkäreiden kanssa musta tuntui että olen jotenkin luulosairas ja kuvittelen kaikenlaista. Nyt kun tein tämän kunnon selvityksen, on ihan selvää että olin oikeassa: opk antoi plussaa kuusi päivää ja vasta kuudennen jälkeen tapahtui ovulaatio (josta kahden viikon kuluttua menkat). Hermostuttaa mitä tuo sitten tarkoittaa, mutta vaikea selvittää kun kukaan ei edes koko ongelmaa tunnista |O

 

Hei pitkästä aikaa! Luin monta sivua näitä juttuja ja kommentoin nyt vähän sieltä täältä niitä jotka tarttuivat mieleen.

Ensinnäkin, Liisalle ja Ninnattarelle ja Vilkkaalle myöhästyneet plussaonnittelut! Pettymyksiä kohdanneille lähetän kovasti halauksia, Anja, Ikäneito, Chloe, Soulmama... (sorry en muista kaikkia). Erityisesti Stellalle voimia paranemiseen!

Ajatella että idaliinalla jo laskettu aika...Liityin tähän ketjuun niihin aikoihin kun tulit raskaaksi...ja nyt vauva jo syntyy!! Kovasti onnea loppumetreille ja synnytykseen! Meillä tässä välissä tehty muutama icsi-kierros, eikä yhtikäs mitään saatu aikaseksi paitsi kasa uusia pettymyksiä.

Marinatar, tervetuloa mukaan minunkin puolestani.

Solakka Silakka, murhemielellä luin sun kokemuksia kun ystävät jättävät. Mulle on käynyt samoin, tosin en ole siitä päässyt vielä ollenkaan yli (ystävien lapset pääosin vasta 1-5-vuotiaita, eli se lapsiperhekeskeisyys heillä varmaan pahimmillaan). Mullekin on vihjailtu aika suoraan päin naamaa että elämäni ei ole yhtä arvokasta kuin heidän joilla on lapsia... Olen miettinyt millaiseksi nykyiset (tai ex) ystävyydet muodostuvat jos joskus onnistun lapsen saamaan, tai jos jään lopullisesti lapsettomaksi. Kumpikaan vaihtoehto ei taitaisi minua uudelleen lähentää ystäviini. Jos raskautuisin, minun lapseni olisi nuorempi kuin ystävieni, en voisi heidän kanssaan jakaa vauva/pikkulapsi-aikaa ja esikoisen ihmettä, eikä lapseni olisi samaa leikkikaveriporukkaa mitä ystävieni lapset jo ovat. Jos taas jään lapsettomaksi, olen vieläkin ulkopuolisempi.

Anja, sulla kanssa kovia kokemuksia ystävien taholta. Voi hurjuus sentään tuota raskauksien määrää! Mutta kuulostipa hyvältä tuo tapaaminen sen viisaan naisen kanssa, tulisipa minullakin joskus vastaava vastaan! Ja kiitos tuosta ovistestitiedosta, täytyypä itsekin joskus koittaa jos tulisi plussaa useampi päivä putkeen.

Chloe ja Iines, monta sivua sitten kyselitte mun tyroksiinikokeilusta: pääosin erittäin hyvä kokemus, olen voinut selkeästi paremmin ja ne lukuisat oireet näyttävät kadonneen lopullisesti (nyt olen noin 2kk ajan syönyt 2x lasten pillerin per päivä). Mutta pari viikkoa aloituksesta sain liikatoiminnan oireita (sydämen tykytystä, hikoilua, ahdistuneen levotonta oloa). Vähensin annoksen yhteen pilleriin, oireet katosivat parissa päivässä ja siitä sitten hyvin varovaisesti olen nostanut takaisin kahteen. Tarkoitus oli kokeilla kolmea pilleriä päivässä tässä kesän mittaan, mutta luulen että tyydyn noihin kahteen siihen asti kunnes on verikoe elo-syyskuussa ja näkee uudet arvot. Olisi varmaan pitänyt soittaa lääkärille noista oireista, mutta en vaan ehtinyt enkä jaksanut, katsotaan mitä sanoo sitten syksyn käynnillä. Pääasiahan on että ne kauheat vajaatoiminnan oireet ovat kadonneet mistä olen vuosikausia kärsinyt. Merkittävin muutos on että minulla on energiaa paljon enemmän kuin ennen enkä ole jatkuvasti väsynyt. Se on ihanaa!

Ja muuten, sekä endokrinologi että lapsettomuuslääkäri sanoivat että tyroksiinin vaikutus alkaa heti, sitä ei tarvitse odotella (vaikkakin veriarvoissa se näkyy vasta muutaman kuukauden päästä).

Olen yrittänyt viettää kesää ja vältellä kaikkea lapsiin ja lapsettomuuteen liittyvää. Mutta se ei ole ollut helppoa, sillä kesäkuun tuhoon tuomitun lääkkeellisen pas-yrityksen jäljiltä multa ei meinannut tulla menkkoja millään. Normaali 27-29 päivän kierto venyi 47-päiväiseksi!! Todella hämmentävää, sillä mun menkat eivät koskaan ennen ole olleet yli kahta päivää myöhässä. Voitte arvata että muutama raskaustesti tuli tehtyä, vaikkakin olin niitä tehdessä varma etten ole raskaana kun olo oli niin "totaalisen tavallinen". Pientä menkkajomotusta oli silloin tällöin (kuten loppukierrossa usein) ja rinnat kipeinä (kuten loppukierrossa lähes aina). Tällä kertaa siis tuo loppukierto kesti yli neljä viikkoa!! No, kaipa tämän selittää se että piikityksistä huolimatta ovista ei ilmeisesti sitten tullut ollenkaan (tai oli todella myöhässä), tai tiedättekö mikä muu voisi moisen kierron venähdyksen aiheuttaa...? Luulenpa että jos joskus vielä passia meillä yritetään niin saa kyllä olla se luomuversio. Arghs. Kieltämättä on käynyt myös mielessä että voiko tuo tyroksiinilääkitys aiheuttaa ovuloimattomuutta (kun mulla ovis on tullut kellontarkasti kuukaudesta ja vuodesta toiseen)...vai onko se vain että ikä alkaa painaa...vaiko keskeytetty hoito...?

Joka tapauksessa, meillä on nyt puhuttu että syksyn tullen lähdetään vielä kerran uuteen hoitoon. Vaikealta tuntuu raapia kasaan voimia sitä varten, mutta mitään muutakaan tavoiteltavaa tai toivottavaa ei tässä nyt tunnu löytyvän. Haave omasta lapsesta elää edelleen niin kovin vahvana sydämessä, meillä molemmilla. Hoito on ainoa asia jota syksyltä odotan, vaikka plussamahdollisuudet tässä vaiheessa hoitorumbaa ovat kyllä kovin laihat. :/

Keskikesän jatkoa kaikille, tsemppiä ja voimia näihin koettelemuksiin!

 

Miisamari olipa outo pitkittynyt kierto sulla, mutta olisko siellä hoidon lääkkeissä syy, että sekoitti rytmin..? Toivottavasti palaudut normaaliin ja pääset yrittämään kohti syksyn hoitoa.

ON aloitin sumutukset eilen. Odotan menkkoja 1,5-2 viikon päähän, että ivf-hoito jatkuis suunnitelman mukaan. Toivottavasti ei venähdä liikaa siitä..
Onko kukaan käytänyt maca-jauhetta? Lueskelin sen hyvää tekevistä vaikutuksista (etenkin miehille ja spermantuotannolle) ja ajattelin ainakin miehelle syöttää sitä aamupuuron seassa. Itse vähän mietin uskallanko hoidon aikana käyttää, kun sillä hormonitoimintaa tasapainottava vaikutus? Ehkä en ainakaan Synarelan aikana käytä, kun sehän lamaa tuotantoa, niin tuohan olis sen kaa ristiriidassa... :/

 

Pieni nosto tähän ketjuun. Mulla on ensitapaaminen yksityisellä ens viikolla, jee! Sen tapaamisen jälkeen odottelenkin tätiä kylään, jotta voin ilmoittautua viimeiseen julkiseen hoitoon. Syksy tulkoot ja piikitykset alkakoon!

 

marinatar yksityisellä pääseekin vauhdilla eteenpäin! Mulla on julkiselta puolelta vain vähän kokemusta. Siellä ehittiin tehdä veritestit ja aukiolotutkimus puolessa vuodessa, sitten alkoi tulla jo ikä vastaan, joten enää ei odoteltu vaan siirryttiin suoraan yksityiselle. Rahaa palaa, eikä se aina riitäkään, mutta kaikki on sen arvoista, jos sillä saa vauvan syliin. Tosin varma ei voi olla tuloksesta, eikä lapsi tule väkisin, mutta onpahan ainakin yritetty vähän avittaa luontoa.

ON täällä kuulostelen Synarelan oireita, neljäs päivä menossa. Ei tunnu missään. Paha maku jää kurkkuun, mutta siitä tietää ainakin että aine on mennyt perille Äh.. ja ajatukset on taas pilvissä, niin kävi viime hoidossakin ja sitten siirtopäivänä tiputtiin rankasti alas, kun kuuli alkioiden laadun. Yritän opetella asennoitumaan jotenkin tähän hoitoon, etten pettyisi. Mutta se on varmaan mahotonta... olla pettymättä?

 

Tosiaan, millä välttää pettyminen?
Piinailen täällä ja joudun ottamaan minuutin välein kantaa siihen, että herättelen liikoja toiveita. Kuvittelen aivan kaiken olevan jonkinlainen raskausoire - tai vaihtoehtoisesti ahdistelen sitä, että ei tunnu mitenkään ihmeelliseltä. Ikään kuin nyt tässä vaiheessa voisi ylipäänsä miltään tuntua.
Samalla pelottaa ihan hirveästi jo nyt viikon päästä tuleva rysäys (koska vaikka etsin oireita, toisaalta en oikeasti osaa kuvitella että tulisin raskaaksi, ehkä ikinä ). Se sijoittuu vielä ensimmäiselle päivälle uudessa työssä. Elokuussa mulla ei kerta kaikkiaan ole varaa seota sillä tavoin kuin näinä edeltävinä kuukausina. Hommaa on aivan hirveästi ja pokan on pidettävä. Mutta miten? Millä estää toiveikkuuden kasvu ja putoaminen betoniin?
Olen täysin kyllästynyt siihen, että elämä on pelkästään tätä. Tuntuu että olen seissyt vuoden bussipysäkillä ja odottanut, odottanut, odottanut. Mitään muuta ei tapahdu. Pelkkää odottamista. Olispa tähän joku ratkaisu, että vois vaan pistää päänsä pois päältä tämän asian suhteen...

 

Mitä kuuluu Vilkkaalle, miten on odotus lähtenyt sujumaan?
StellaR:n voinnista olen huolissani, tsemppiä Stellalle..

 

Hei rakkaat kanssasisaret!

I´am back, ikävä kyllä. Eli kesäkuussa plussasin. Minulla on viime vuoden toukokuulta takana tuulimunaraskaus, joten välittömästi tämän plussan jälkeen pidin sitä ainoana vaihtoehtona tälläkin kertaa, jostakin syystä. Perjantaina alkoi ruskea tuhruttelu, ja eilen sunnuntaina alkoi suuri vuoto suurten hyytymien kera. Tiesin välittömästi, että nyt taisi käydä samalla tavalla kuin vuosi sitten. Minulla oli tänään np-ultra ja siellä todettiin kohdun tyhjentyneen hyvin. Nyt on vuotokin tosi pientä. Viimeksi vuosin kaikkineen 6 viikkoa, tuolloin tyhjennys käynnistettiin lääkkeillä. Nyt siis spontaani tyhentyminen.

Eli nyt siis aloitetaan taas kaikki alusta. Onneksi olemme jonossa lapsettomuustutkimuksiin ja täytyykin pirauttaa heille sinne, että koskakohan on meidän vuoro, koska maaliskuussa lääkäri laittoi lähetteen eteenpäin.

Koska tiesin vähän odottaa tuulimunaa, niin mittautin hCG:n viikolla 8. Se oli tuolloin n. 21000. Tänään kysyin kätilöltä, että miten se voi olla noin korkea, koska viimeksi minulla oli 51. Hän sanoi, että on tavannut potilaan, jolla se oli yli 22000, ja että se voi vaihdella ihmisestä toiseen. Normaali raskautta ja tuulimunaa on NIIN vaikea erottaa toisistaan. Aivan samat oireet ja arvot.

Sanoin miehelleni ultran jälkeen, että kylläpä valittiin hyvä linja tähän raskauteen, nimittäin kellekkään ei kerrottu tällä kertaa, asiasta ei puhuttu miltei ollenkaan edes miehen ja minun kesken ja oletimme koko ajan, että saattaa tulla tuulimuna. Nämä varotoimet johtivat siihen, että tänään emme olleet olleet ultrassa ollenkaan järkyttyneitä ja otimme tapahtuman vain luonnollisena osana ihmisen elämää. Olemme luottavaisin mielin tulevaisuutta kohtaan. Keskenmenoon kun kukaan ei voi mitenkään vaikuttaa. Se tulee jos sen on tarkoitettu tulevan. Eikös tuulimunan syynä ole naisen huonon munasolut. Voiko asialle tehdä mitään? Miten asia vaikuttaa hedelmöityshoidoissa?

Sitä vaan kritisoisin, että on uskomatonta, että eka ultra on vasta n. vk 12. Odottajan pitää kärvistellä 3 kuukautta epätietoisuudessa ja mahdollisesti vahvoissa raskausoireissakin. Ensi kerralla menemme takuuvarmasti yksityiselle ultraan vk. 7, vaikka se maksaakin.

 

Ninnatar :hug: ei noita keskenmenoja kenellekään soisi. Tuosta ultrauksesta vaan kysyisin, että oliko sulla ns.luomuraskaus? Sillä hoitojen jälkeen ultrataan just tuossa rv7 tuntumassa tuulimunaraskauden ja kohdunulkoisen varoilta.

 

Lumeton kyllä, luomu tulla tupsahti.

 

Ninnatar, ikävää että kävi näin. Mutta sanonpa tämän: todella ihailen sun rauhallisuuttasi ja tasapainoista suhtautumistasi. Hienoa! Tuolla asenteella nyt vaan katse tulevaan ja hoitoihin, niin ei voi kuin voittaa.

ON: Odotan tätiä sapuvaksi ensi tiistaina, sen jälkeen soitto klinikalle ja show alkakoon.

 

Ninnatar :hug: Voih... Mutta sulla kyllä asennetta tosiaan löytyy.

Anjalle ja kaikille teille voimia loppukesän hoitostarttiin. Vielä on aikaa luomuillekin.

ON: 9+6 ja ihan kuin kuvotus vähän hellittäisi. Julkisen tarjoamaan ultraan parisen viikkoa.