<3 TOUKOKUUN TOIVOTUT 2/10 <3

synnytyksestä
otin esikoisella epiduraalin, minkä sain liian myöhään ts. kun lääkäri laittoi puudutusta, mua alkoi ponnistuttaa..Eli "kärsin" suurimmat kivut pelkästään ilokaasun voimalla, mistä tuli pahoinvointia..
Voin kyllä muutenki pahoin koko synnytysen ajan, eikös se oksitosiinihormooni aiheuta joillekkin pahoinvointia? Mä taidan olla yksi niistä...
Lisäksi epiduraalin pistokohta oli tosi pitkään todella kipeä
Ja mulla on joskus leikattu polvi ja silloin jäi pistokohta vuotamaan..eli en ole hirveen innokas ottamaan selkäytimeen mitään piikkejä..
Onko jollain kokemusta kohdunkaulan puudutuksesta?
Olen sitä miettinyt..Onko apua?

 

Minä ajattelin kanssa että haluaisin synnyttää tai ainakin yrittää synnyttää täysin luomuna. Ensikertalaisena hyvä sanoa kun ei oo minkäänlaista kokemusta. Mutta sen tiedän että epiduraalia en halua missään nimessä. Jos jotain sitten tuntee tarvitsevansa niin en kyllä ole sitä vielä ajatellut ollenkaan.
Noh, katotaan sitten kun synnytys tulee niin onkohan sitten enää samaa mieltä tuon kivunlievityksen kanssa.

Riikka ja pikkuinen 25+3 :heart:

 

Voi elämä mua jännitti aamun ja eilisillan..

Tänään oli normaali neuvola + lääkäri. Onneksi oli sijainen neuvolantätinä, jos joku muistaa millasia pillityskohtauksia itse saan pelkästä neuvolan ajattelemisesta Kaikki meni niin eri tavalla kun oman terkan kanssa. Tämä toinen oli aivan upean empaattinen ja mukava ihminen. Kaikki oli hyvin hänen mukaansa, pissa puhdas, paino ok, paineet ok, sf-mitta ok (yläkäyrällä huitelee), Hb 145 (ilman rautaa). Vauvan sydänäänet + 140 ja liikkeet ++.

Ummetukseen lääkäri kehotti vaihtamaan Levolacin Movicoliin (?). Kävin jo ostamassa ja testasin sitä ja se ei aiheuta niin pinkeää oloa tai ilmavaivoja, koska sen toimintaperiaate on kuulemma hieman Levolacista erilainen. Oikeen mukava vinkki, koska tosiaan pitäis töissä vielä kärvistellä niin ne ilmavaivat on aika...

Tarkasteli tosiaan kohdunkaulan tilanteen ja kaikki oli edelleen kiinni ja kiinteänä. Pikkasen oli k-kaula lyhentyny (3,5 cm:stä 3 cm:iin) sitten varhaisultran aikojen, jolloin oli edellinen tarkistus yksityisellä. Tarkistus tuntui tällä kerralla erilaiselta, kauhean tunkemisen takana oli tuo että sai kokeiltua kohdunkaulaa

Voi että on huojentunut olo ja seuraavalla kerralla menen jo paremmalla mielellä neuvolaan.

Cristiina: Tosi ihana että pääset näyttämään lääkärille ihan jo sen vuoksi ettei ole kiva itsekseen mietiskellä mitään tuollaista. Kaikki on varmasti ihan kunnossa. Toivottavasti saatte ultrallakin vastauksia sukupuoliasiaan.


Synnytyksestä: Itse en suhtaudu tähän ensimmäiseen synnytykseen kovin isoin odotuksin tai suunnitelmin/toivein. En tiedä ollenkaan millainen todellinen kipukynnys mulla oikeen on sitten kun on tosi kyseessä eikä mitään näitä "maallisia" pikkukipuja Niin monella ensisynnyttäjä-ystävällä on heittänyt häränpyllyä nuo toiveet ja on otettu kaikki kivunlievitys vastaan että jotenkin saattaa olla että itsekään en kestä synnytystä kuin kaiken mahdollisen avun kanssa. No, aika näyttää Toivon tottakai että oma synnytykseni olisi sellainen kuin äiti kuvailee, eli helppoa kuin heinänteko

27+1

 

HuomentaYötäPäivää, mikä lie tää aika kun ei unta saa taas millään.. Tunnin ainakin valvonu jo niin päätin sängystä nousta ja tänne hipsasta :|

Joku kyseli jossainvaihees et eikö mun alakertaa oo tutkittu kertaakaan. Alussa katottiin kohdunkaulan pituus ja viimeks ku olin ylimääräses ultras nii katto et avautuuko ponnistaes (ilman ponnistusta 4cm ja ponnistaes 3,8cm) ja siin ei ollu kuulemma muutosta. Sen enempää ei oo kukaan ronkkinu

Synnytyksestä on ollu puhetta.. Ajattelin ainakin ite ekakertalaisena et otan kaiken mahollisen kipulääkkeen jonka saan jos sille on tarvetta, siis kaikki tervetuloa! meidän suvussa on selkäpoltot kulkeutunu ja niit odotellessa.. äiteekin tuumas et onnea helvettiin kun keskusteltiin asiasta, lohduttavaa

Huomen (eli pe) on aamusta neuvola ja sit työterveyslääkärille aika, saikkua pakko jatkaa.. En pysty istuma-asennosta kissaa oottaa syliin kun joudun taipua alaspäin, siit ei tuu kun huutoa. wc reissukkin kamalaa jos liikahtaa niin sattuu ja mies meinaa tulla ovenläpi ku luulee et synnytän ku huudan siel ku sikaa tapettas. Joku sano et vois olla suolikipuja, suoli ahtaalla mahassa et se johtaa kipuun, no mitä lie kipiää ottaa..
Nii ja ahistaa tuo neuvola käynti jo ku taas paasaa painosta.. Ite oon semmonen ku ressaa niin syön, no se ressaa ku ne paasaa siit nii joo hyvä yhistelmä :ashamed:

No jos täst koittas mennä takasin nukkumaan, eli pyöriin sinne ja herättään mies :ashamed: Jos nyt valvoo jo niin miten jaksaa sit ku vauva on ja sit ainakin valvotaan :ashamed:

 

Huomenta!

Synnytyksestä olitte jutelleet. Mä en oo muuta "suunnitellut" kuin että kaikki mahdolliset kivunlievityskeinot tänne sitten kiitos Vaikkakaan se kipu ei ole se mitä synnytyksessä jännittää, vaan se että jokin menee pieleen (esim joutuu hätäsektioon, tai että ihan tosissaan vauvalle käy jotain..), lisäksi pelottaa itselle tulevat vauriot ja niistä parantuminen. Myös sairaalassa olo jännittää, vaikka itse hoitoalalla olenkin. En vaan ikinä ole ollut sairaalassa ja isoimmat toimenpiteet mitä mulle on tehty tähän mennessä on liittynyt siihen viime keväiseen keskenmenoon.. Eli niinkin isot kuin tipassa olot ym. No, eiköhän tuosta kuitenkin hengissä selviä, parempi olis yrittää olla stressaamatta liikaa.

Painosta on monelle neuvolassa huomauteltu. Mä en kanssa tajua miksi mun neuvolatätskä pitää AINA pitkän palopuheen siitä kuinka ei ole hyvä kerätä sitä läskiä ja minkä verran saisi sitä massaa tulla jne. Eikö se nyt jumankauta riitä että merkkaa sen pirun lukeman ylös ja se siitä. Mullakaan ei paino omasta mielestä edes ole noussut paljoa (n. 9kg) ja silti joka kerta se siitä jotain huomauttaa. Turhat napostelut pois ja paljonko sitä painoa vielä saa tulla ym. Ja joka kerta mä sanon etten ole ikinä mikään napostelija edes ollut vaan meillä syödään ihan normaalisti ja säännöllisesti tavallista kotiruokaa, viikottain on herkkupäivä josta mä en luovu! Vielä kun mua ahdistaa tosi paljon tää valas-olo, ja nyt kun ei pääse kunnolla liikkeelle niin senhän tietää että sitä massaa voi todellakin vielä tulla.

Ihania vaatteita oli tuolla Katsun vinkkaamassa nettikaupassa! Tarviikin kävästä tuolla liikkeessä vaikka samalla reissulla kun käy synnytysvalmennuksessa keskussairaalalla.

Mä aattelin tänään lähteä yksin ruokakauppaan Saas nähdä kostautuuko kassien kantelu taas illalla, mutta pakko lähteä johonkin kun seinät kaatuu päälle... Turhauttavaa odottaa aina miestä kotiin töistä työlistan kanssa. Ohhoh, empä olis vuosi sitten uskonut olevani näin onnellinen kaupassa käynnistä =)

ALM 30+4

 

Huomenia täältäkin!

A-L-M, sitten se kaupassa käynti YKSIN vasta nouseekin arvoon arvaamattomaan, kun vauva on mahan tällä puolen :kieh: Se on sitä "omaa aikaa".

Synnytyksestä aattelen itse niin, että isoja periaatepäätöksiä on turha tehdä, koska kaikki synnytykset ja synnyttäjät ovat niin erilaisia. Hatunnosto sille, joka luomuna menee, mutta itse otan tarvittaessa vastaan kaiken tarjolla olevan kivunlievityksen. Tilanteen mukaan mennään. Viime synnytyksestäni sen verran, että eipä ole kovin paljon havaintoa esim. epiduraalin laitosta; olin vain kiitollinen siitä, että kipu hetkeksi helpotti. Huusin täyttä kurkkua, että "ottakaa se pois!" (siis vauva!) Ihan sama mitä mulle tekivät ja kuinka monta piikkiä pistettiin Tuttavani kertoi huutaneensa, että "ampukaa mut!" Hyvä siis, jos joillakin menee helposti kuin heinänteko.. Toivon että mullakin olisi nyt helpompi synnytys kuin ekalla kerralla (vauva tuli lopulta imukupilla avotarjonnassa). En kauheasti jännitä synnytystä (ainakaan vielä), ja kaikesta selviää - eihän se suhteessa niin hirveän kauaa kestä...

Mulla alkaisi äippäloma pääsiäisloman jälkeen, mutta aattelin, että joskos vielä huhtikuun tekisi töitä En millään malttaisi jäädä äitiyslomalle, kun viihdyn työssäni, ja olo on mitä mainioin. Teen toki osa-aikaista istumatyötä, niin jaksan hyvin. Katsotaan nyt. Onhan tuonne huhtikuuhun vielä vähän aikaa, tilanne voi muuttua.

Painosta olette kirjoittaneet. Mua kanssa kyrsii siitä huomauttelu ja takertuminen joihinkin taulukoihin, joista katsotaan, paljonko paino saa nousta tietyillä viikoilla. Ihan niin kuin se sillain menisi. Onhan se nyt täysin normaalia, että jos on raskaana, niin paino nousee!! Mulla taitaa mennä saman kaavan mukaan kuin viimeksi. Alkuraskaudessa keräsin painoa enemmän, nyt on tasaantunut. Viimeksi oli tullut lisää vain 50 g/vko. Olisko yhteensä tullut nyt kymmenkunta kiloa lisää suurinpiirtein. Ihan sama, tulee mitä tulee, ja lähtee sitten kun lähtee.

Ihanan aurinkoista päivänjatkoa kaikille!

Tiktu + (George/)Georgina 29+5

 

Huomenta!


Alisa, koppakokemus: Meillä emman pehmeä koppa irrotettavilla kovikkeilla En vaihtasi pois. Tosiaan pohjaan ja päätyyn tulee tommoset vanerinpalaset toppauksien sisään. Ei tokikaan ole niin tilava kuin oikea kova koppa, mutta pikkuvauvalle muistan kuulleeni ettei sitä tilaa niin toinna olla, turvallisuudentunteen takia. No sitten tietty isompana meitin mötkäle nukkuu kopatta makuuasennossa vaunuissa topattuna makuupussiiin ja sidottuna noilla kopan irrotettavilla kantohihnoilla. Kuulostaa pakkopaidalta, mut ei oo niin raakaa peli sentään

Eli tämä: http://www.lastentarvike.fi/images/Paatuotekuvat/Large/Emma_lampopussi_musta.jpg

Synnytyksestä : Kaks aiempaa oli niin erilaisia, ettei niitä voine vertailla. Ekassa raskausmyrkytyskipu vei huomion supparikivuilta, sain niitä kohdunkaulanpuudutteita, enkä muistanut kakkosta tekemään mennessä ees mitä on supparit. No, nyt muistan Kakkoselta samat piikit kera ilokaasun (jota en osannut käyttää oikein kuulema, mut maski oli henkinen turva ) ja samaa aion käyttää nytkin. Ilman ilokaasua toki, jos sitä kerta meilläpäin ei saa. En usko mihinkään pehmeisiin lievityskeinoihin ja olen muutenkin vanhanaikainen puoli-istuvassa synnyttäjä :kieh:

Kaupassa käynnistä : Mää olen niin tottunut kulkemaan kaupassa noiden apinoideni kans, etten osaa edes kuvitella YKSIN meneväni Isompaan kaupunkiin kun lähdetään, niin ukkokin on matkassa, työntämässä kärriä. Meidät tunnistaaki siitä kun isäntä menee kässin kans eellä, likat sivuilla pörräävät miten millonkin ja emäntä laahaa muutaman metrin jälessä... Jopa ilman vattaa sama järjestys, sill poikkeuksellä että sillon emäntä kipittelee hyllyiltä toiselle hiplaamassa

Ja sitten oma pallo : Eiliset lumityöt sai aikaan sen että nytkin supistelee vähän väliä. Ei kipeesti, mut tosiaan aika säännöllisen epäsäännöllisesti. Iltapäivällä pitäis lähteä vielä kaupunkiin, saa nähdä miten menee ilta...

Maanantaina on neuvola, mut neuvolalääkäri on paikalla vain torstaisin, et ei taida päästä kurkkaamaan onko alapuolen tilanne muuttunut.. Viimeksihän se oli pehmeä mutta kiinni.

Christiinalle vielä tsempit, toivottavasti on vaan joku vaaraton rauhanen! b =) d

Muksaa päivää masukkaat :wave:

 

tirpunen:
Meillä on ihan samanlaista sillon kun en ole lepomääräyksessä Siis että jotain pyytää tekemään mutta lopulta teenkin sen itse. Siksikin tämä lepääminen on niin vaikeeta ku oon tottunu tekemään lähes kaiken. Oon myös siivousperfektionisti eikä mies osaa siivota tarpeeksi hyvin mun silmissä :ashamed: Mutta imuriin en oo tarttunu, pyykit laitan ja tiskikoneen, eilen keräsin leluja lattialta ja loppuillan olin oikeesti niin puhki etten jaksanu edes seistä :ashamed: Ja nukunkin ihan hirveesti, parit päiväunet ja hyvät yöunet, luulen että tää väsyttää tää sisällä kökkiminen. Mutta, ens viikolla kauppaan!! :attn:

Janskuliini84:
Joo sehän siitä just tekee inhottavan kun en tiedä mikä on aiheuttanu avautumisen kun kipuja ei ole ollut! Onhan mua supistellut kuvittomasti ja erilaisia tuntemuksia ollut mutta kun ei pysty yhdistämään niitä avautumiseen niin ärsyttää |O

IhanaOmena:
Mä just sen takia nauhotin sen Sairaala-jakson kun en sitä yleensä katso mutta halusin nähdä sen keskosen ja aika hauraan näkönen oli :ashamed: Mut sehän oli syntynyt melkeen 4kk etuajassa eli just joskus 23viikoilla ehkä? Mä nyt vaan oon päättäny jaksaa sinne huhtikuun puoliväliin saakka

Mä oon kans pohtinu että kuka tulee lapsenvahdiksi mutta koska se aiheuttaa mulle vaan päänvaivaa enkä keksi ratkaisua niin jätän asian h-hetkeen

Mulla ketsuppi ja kaikki siihen liittyvä on nyt ehdottomien EI-listassa koska se aiheutti niin hirveetä närästypoltetta toissailtana et ei kyllä mitkään Renniet auttanu :x

Epiduraali on mulla kahdessa edellisessä käynnistäny ponnistusvaiheen ja oon ollu siihen ihan tyytyväinen, varsinkaan kun en muuta keksi tilallekaan :xmas:

Paapelot myllää edelleen mukavasti ja luulen että maanantaina kaik on kunnossa ja normaalielo saa jatkua =) Mutta onneksi vauvat sai kortisonia varmuuden vuoksi. Kohta enää 10viikkoa B)

BTL :heart: :heart: nytty + mytty 29+4

 

Synnytyksestä täällä ollut puhetta joten oman korteni laitan kanssa kekoon... Itselläni on pelkopoli aika RV:kolla 30 koska kaksi erittäin inhottavaa synnytystä takana ja töissäkin huomasin tokaisevani työkaverille, että "JOS tämän synnytän" työkaveri purskahti nauruun koska pakkohan vauvan jostain on tultava tähän maailmaan ja koska olen tähän ryhtynyt, niin minun se taitaa olla pakko synnyttää tämä lapsi maailmaan

En siis ole vielä edes uskaltanut miettiä synnytystä, itku tuli jo neuvolassa kun th asiasta kysyi... Laittoi suoraan lähetteen pelkopolille.

Leikkausta en TODELLAKAAN haluaisi mutta th sanoi, että mun pelko on en verta rankkaa että voisi olla parempi minun tapauksessani. Asiaa hankaloittaa vielä ihan hirveä sairaalapelko ja inhoan öitä sairaalassa sydämeni pohjassa ja leikkaushan pitäisi minua siellä kauemmin kuin alatiesynnytyksen jälkeen.

Sandy RV 27 *pokspoks*

 

Mä kans kommentoin tota synnytystä: ekassa raskaudessa kuvittelin että mahdollisimman luomuna mennään.. Todellisuus olikin karumpi. Imppasin ilokaasua non-stop, sain useemman epiduraalin ja raskausmyrkytys toi krampit (jotka kesti sit 2 pvää synnytyksen jälkeenkin). Imukuppikin irtos ja sit mentiinkin leikkuriin..
Tällä kerralla mä toivon että helpommalla pääsisin.

Mulla tulee ennakoivia suppareita jo kävelemisestä. Alkuviikon lumenluonti teki jo ilkeetä, nivuset ja luu kipeenä. Mun mieskin jo lähes suuttui että nyt on pakko relata.. :ashamed: Mä vaan saan virtaa tommosesta tekemisestä ja samalla toi esikoinenkin vähän hyytyy pihalla koheltaessa. Ja kaupassakin on käytävä..

Nyt mä yritän saada tuon 2-vuotiaan oikeesti päikkäreille. Se on päättänyt että päiväunet on vauvojen juttu ja hän on iso tyttö |O

 

Synnytykseen kommentoisin. Minulle annettiin kohdunkaulan puudute. Sen laittaminen sattui oikeasti tosi paljon (osui ilmeisesti hyvin hermoon), mutta auttoi tosi hyvin ponnistusvaiheen kipuihin. Ponnistaessa en tuntenut varsinaista kipua, olin ihan loppu muuten vuorokauden punkemisen jälkeen. Voin omasta puolestani suositella.

Synnärille saavuttaessa sain kipulääkepiikin kankkuun. Sitä en ota toiste, se aiheutti minulle pahoinvointia. Muuten mennään tarpeen mukaan, todennäköisesti taas kaiken kivunlievityksen otan, mulla ei ole mitään tarvetta leikkiä tosielämän sankaria siellä jos synnytys taas kestää.. ja kestää.. ja kestää. Jos taas tuntuu hyvältä niin annetaan mennä ilman mitään - tätä epäilen jo valmiiksi

 

Kantokopasta, edellisiä vaunuja ostaessamme, olin ehdottomasti kovan kopan kannalla. Mutta ostimme kuitenkin vaunut pehmeällä kopalla, helppo ja kätevä homma, ei tarvii olla vaihtelemassa ratasosaa. Muutenkin komppaan Varanikin kommentteja. Siitä sai hyvän nukkuma/jalkapussin kun otti kovikkeet pois.

Synnytyksestä, mie en oo oikeastaan muuta ajatellu/toivonu ku et sais alakautta synnyttää, toipuminen ois nopeampaa. En viitti minkäänlaisia ennakkosuunnitelmia tehhä, ku ekasta ajattelin et haluan sit kaikki kivunlievitykset (tottakai haluan nytkin tilanteen mukaan ) ja epiduraalin nyt ainakin, mut pyllyyn iskettävällä kipupiikillä (petidin ) ja parilla imaisulla ilokaasua mentiin...muistan et selkäkivut oli miulla aikamoiset, joten akvarakkuloita oisin halunnu myös kokeilla vaikka olin kuullu niistä vain pelkkää daddaa. Kipupiikki oli sen verran hyvä ja relaksoiva et kaks tuntia sen saannin jälkeen olin auennu noin sentistä yhdeksään senttiin ja eiku ponnistamaan . Nyt jännään kovasti et miten sitä sit osaa lähtee oikeaan aikaan ku neidin synnytys kesti 6h ja toivon että käynnistyis itsellään eikä mitään tippoja/puikkoja tarvittais. Mut niillä eväillä sit mennään mitä tuleman pitää.

tirpunen ja btl täällä myös yks miehen työnjälkien nuuskuttelija, ärsyttää oikein välillä etten osaa olla vaan tyytyväinen :headwall:. Minuu välillä oikein sapettaa ku ei jaksa/pysty tekemään itse joitain hommia ja sit saa olla toista komentamassa ja miettiä et kuinkakohan monta kertaa mie viittiin muistuttaa.

Kova mylvintä käy masussa ajoittain, varsinkin ruokailun jälkeen ja sillo ku pitäis käydä nukkumaan...hikotteluakin on nyt ollu päivittäin. Onkos teillä muilla pikkuiset jo hikotelleet kauan? Tuntuu hurjalta ku hyö hikottelee tosi nopeeseen tahtiin, no keuhkot kehittyy.

Pilkkuliini ja tiuhti + viuhti 30+0 (poooooks)

 

Hikka taitaa tuntua täälläkin ajoittain, ei nyt ihan päivittäin mutta melkein. Ehkä viikon verran oon tunnistanut/epäilen hikaksi.

Vielä tuosta kaupassa käynnistä, olipas muuten ihanaa! Ja juu, näin olen muidenkin äitien suusta kuullut että luksukselta tuntuu sitten kun vauva on maailmassa, enkä epäile hetkeäkään... Tänään on kaiken kaikkiaan hyvä päivä, ei oo sattunut yhtään B)

 

hikka aika usein meijänki vauvelilla =)

synnytys kipulääkkeitä haluan kyllä, kohdunkaulan puudute pelottaa ku näin sen piikin joten sitä tuskin haluan, epiduraali tai spinaali mulle kiitti =) pelottaa kyl vähän se selkäänkin pistäminen mut en mä kyl luomuna ala synnyttään.

ilokaasua voisin myös kokeilla =)

tänään oli eka lääkäri ei taida toista ollakkaan, kaikki ok, paino noussu kilon viikossa :'( :'( jotain tujua ummetuslääkettä pitää apteekista hakea, kerran jo taisin hehkuttaa et tuo levolacin kaltainen juotava 'siirappi' toimii, juu pari ekaa kertaa mut ei siitä enää ole mitään taikaa |O

ja herkkulakko pakko alottaa, jos sitä koittas olla synnytykseen asti mahd. terveellisellä ruualla et ei vauvakaan kasva kauheen isoksi....... :|

kohdunkaula oli kiinteä ja kiinni.

rv 31.

 

Hei!! En ole pitkään täällä vieraillut. On ollut ehkä väsyttävin odotus tämä neljäs, vaik kaikki ovatkin menneet hyvin.

tuota kivunlievitystä olen kans miettinyt. Ekassa otin epirudaalin, mutta ei ehtiny vaikuttamaan kunnolla. Toinen meni ilman kivunlievityksiä, kun suihkullakin pärjäsin ja oli helppo, nopea synnytys, vauva pieni. Oikein unelmasynnytys. Kolmas olikin rajumpi, mutta senkin olin ilman kivunlievityksiä, mutta rankkaa oli...
Nyt olen ajatellut mennä tilanteen mukaan ja tuota kohdunkaulapuudutetta olen miettinyt kans, mieluusti itsekin otan kokemuksia vastaan .

Nelosen kohdalla taitaa nuo kivut eniten pelottaa . Ja jälkisupistukset..kääk

 

Aukku Ne jälkisupistuksetkin jo kammottaa valmiiks... IIIK :headwall:

 

Hei te joilla ummetusta, ennenku meette lääkekaapille, ostakaa luumuja, syötte pari päivää muutaman luumun päivässä niin alkaa paska kulkee näin suomeks sanottuna!Ei oo tarttenu levolacceja tms käyttää vaikka ummetus oli niin kauheeta yhessä kohtaa itelläki et itku meinas päästä kun vessassa oli, nyt kun syön säännöllisesti luumuja!Sitäpaitsi ne on hyviä ja äkkiä tulee illalla telkkaria katellessa pupellettua montakin kerralla. =)

Mun tunne synnytykseen yksinmenosta vaan vahvistuu, jossei kerta ukko tule, niin eipä sinne tartte sitte muidenkaa nenäänsä työntää..Mut saa nyt nähä, lääkitystä jne en oo ees miettiny, oon muutenkin kartellu aihetta synnytys, kyllä se sieltä ulos tulee kun on sisäänkin saatu, mitä enemmän sitä vatvoo ennen aikojaan niin sitä varmemmin mäkin oon ihan kauhuissani kun alkaa tositoimet lähestyy..

Tänne ei sitten niinku yhtään mitää uutta, kamalasti nöttis mellastaa mut siinäpä ne kuulumiset sit olikin.. Mutta tää lähtee syömää, lähen illasta isännän mukaan tukkiautoon, vaihtelua kotona istumiselle..

Maira ja eemeli 25+2

 

Minä oon saanu kahdessa viimeisimmässä synnytyksessä kohdunkaulanpuudutuksen. Kolmosen synnytyksessä se toimi kuin unelma. Supistukset tuntui joten ponnistuskin oli helppo kuitenkaan supistukset eikä ponnistus ollut kivulias. Viimeksi sain sen ehkä liian myöhään tai käynnistyksen takia supistukset oli normaalia voimakkaampaa eikä puudutus siksi ehkä toiminut. Siitä ei ollut oikeastaan mitään hyötyä.

Esikoiselta otin epiduraalin mikä sai minun omat supistukset loppumaan kokonaan ja piti laittaa tipalla supistuksia. Lisäksi epiduraali vei maha-lantioseudulta tunnon kokonaan. Kakkonen menikin sitten luomuna kun oli alle tunnin syöksysynnytys niin ei ehtinyt mitään saamaan. Kolmosen ja nelosen aikaan olen mennyt sairaalaan jo ennen tasaisesti tulevia supistuksia että ehdin "rauhassa" synnyttää ja saada tarpeen mukaan peräruiskeen ja kivunlievitystä.

Jälkisupistukset... ne on melkein pahempia kuin synnytyssupistukset. Ei oikeesti niin kivuliaita, mutta kun se "palkinto" jo tuhisee vieressä niin tuntuu kurjalta kärsiä supistuksista vielä jälkeenpäinkin.

Ihanaa syönnin jälkeen saunaan ja sitten ajoissa nukkumaan. Mulla on tapana kukkua pitkälle yöhön, mutta viime yönä kun pienimpien oksennustaudin takia valvoin kuuteen niin nyt ei tee mieli valvoa. Vieläkin näyttää tuo vajaa 4v oksentavan vaikka melkein 24 tuntia sitten aloitti. Onneksi kuopuksella 13,5kk meni yöllä 5 tunnin oksentamisella ohi. Kuhan ei tulis itellekki.

Johjo 30+4

 

Synnytyksestä en oo vielä osannu toivoo oikein muuta kuin, että alakautta haluaisin synnyttää, ja että poika syntyisi elävänä ja terveenä.
Esikoisen synnytyksessä mulla oli vaan ilokaasu. Enkelipoikaa synnyttäessä sain kipupiikin ja spinaalin, joka vei kyllä kivut täysin, mutta en oikein tykännyt siitä, kun en tajunnut yhtään millon pitäis ponnistaa.
Sen verran eri tilanne on nyt, että käynnistys on edessä. Kiva jos selviäisi kipupiikillä, mutta tilanteen mukaan mennään.

-Katsu ja Pömppis rv29+1

 

Meikäläinenkin pitkään vain taustaillut, mutta jos nyt vähän omaa napaa.

Neuvolassa meillä on oikein mukava täti, ei paasaa painosta yhtään, eli ei tuota tuskaa mennä neuvolaan. Oikeestaan ootan aina innolla sinne menemistä.

Synnytyksestä sen verran, että tuon ekan kohdalla ei edes kysytty haluanko mitään kivunlievitystä, vaan laittoivat automaattisesti kipupumpun. Toisaalta oli ihan hyväki olemassa, meinaan tuntu senki lävitte ne kivut. Tässä oon miettiny toisen kohdalla samoja asioita paljon, mutta tullu siihen tulokseen että jos tarttee niin sitte otetaan kivunlievitystä (jos ehtii) ja jos ei tartte niin ollaan ilman.

Nyt oon huomannu sen, että mua pelottaa lähtee synnyttämään. Pelkään päivä päivältä enemmän sitä lähtöä vaikka vielä on rutkasti aikaa. Ajattelin lääkärille asiasta mainita, kun ens viikolla on lääkäriaika neuvolan puolelle. Mulla sen verran loistava se lääkäri, et kuuntelee vaikka olis mitä sanottavaa. :heart:
Onko teillä muilla uudelleenlähtijöillä samaa tunnetta? Varsinki toista oottavat?
Hävettää ihan myöntää tuo pelko, mutta pakkohan se on myöntää ja kertoa myös lääkärille. Ja jotenki helpoin alottaa se puhuminen tavallaan anonyymisti täällä netissä...

Devili + Ana 28 + 5

 

Devil Älä häpeä :hug: kolmatta meen synnyttään ja pelkään hirmuisesti! Eikä hävetä yhtään

 

Iltoja mammat :wave:

Mulla tulee olemaan suunniteltu sectio ja kyllä se on kans alkanut vähän jännittämään :/
Meillä olis huomenna sinne reissuun lähtö eli sinne mökille minkä mies vuokras ja mua ku ei sit nappaa se yhtään |O eilinen ja tää päivä on ollu sellasia,ettei mikään huvita :ashamed: Mä jäisin mielellään kotia sit stressaa toi koira ku sille piti ettiä hoitajaa ku mies ei haluu et se otetaan mukaan |O

Maira Mite meinasit jaksaa istua pölliauton kyydissä? Varsinkin mettätiellä ku on niin epätasasta
Mä olin eilen miehen kyydissä pojan kans pari kilometriä ku meni sahalle purkaa kuormaa,ni kyl oli tukalaa istua koski selkään ja vihlo alapäähän :kieh: mut poika tykkäs aina ku tuli rekka vastaan ni käsi oli pystyssä :wave:

Mut jos nyt menis suihkuun ja sit kattoo hausee.

Mukavaa viikonloppua ja voikaa hyvin.

baby dream ja masuasukki 27+4

 

Sen verran pitää tulla tänne että lääkärissä käyty ja niinkun epäilinkin niin "patti" oli aivan vaaraton ja neulan pistolla puhkes ja saatiin tyhjäksi... =) nyt vaan toivotaan ettei kerää enään nestettä kun sit tarvii leikata se "pussi" pois mihin nestettä kertyy...mutta jos ei häiritse elämää niin ei siitä mitään haittaakaan ole...
Huvitti oikein jälkeenpäin että kertaakaan en edes aatellut että olis joku sukupuolitauti juttu,että vissiin tuohon mieheeni hieman luotan ...eikä se kyllä ollut edes sen näköinen että vois mikään sellanen olla.

sormus tuli tänään ostettua :heart: siis naimisiin mennään vuoden päästä kun lauantaina on 4v. kilhapäivä mutta sattu oleen yhessä kulta kaupassa alk.-30% korut ja löyty niin kihlasormukseen sopiva sormus että oli pakko ostaa...ja hintakin oli kohillaan meillä kihlasormukset on ostettu vietnamin reissulta ja on sen verran erikoinen ettei oikein mikään oo sopinut viereen, enkä haluu kihlasormuksestakaan luopua... :heart:

tyttö meille tulee :heart: varanikki jos listalle vaaleanpunaisen sydämmen lisäät =)
muutenkin typykällä oli kaikki oikein hyvin :heart: painoa oli n.1kg =)

palataan :wave:

 

Plaah, tänään oli neuvola ja kaikki ei olluihan OK .

HB: 120 (107)
Pissa: Puhdas (puhdas)
Verenpaine: 120/78 (112/72)
Paino: +875g (476g)
Turvotus: - (-)
Sf: 23 (22,5)

Eli kohtu on kasvanu sen puoli senttiä ainoastaan. Parin viikon päästä meen uusinta käynnille kasvukontrolliin ja jos sikses ei muutosta niin äippäpolille lähete eessä. Mulla on siis iso riski saada raskausmyrkytys ja tuo kasvun hidastuminen saattaa viitata siihen. Onneks kuitenkin oon tiukassa syynissä ja mulla on aivan mahtava neuvolatäti!!!

Selis ja "mötkäle" 26+1
Sykkeet

 

Ihanaa huomenna pääsis vähän tuulettumaan ulos tyttökavereiden kanssa. Pmmp:tä mennään kattomaan. Alussa en oikein innostunut tuosta baariin lähtemisestä raskaana, mutta onneksi nykyään ei saa enää polttaa sisä tiloissa ja mulla on niin ihanat kaverit että ne ei aio juoda muuta kun limua mun kanssa. :heart: Ja muutenkin tosi kiva päästä hetkeks ulos kun nää on sitten niitä viimesiä kertoja ennen kun pikkunen tulee ja sen jälkeen ei tuosta noin vaan lähetäkkään, enkä kyllä haluukkaan.

Nyt mulle on alkanu tulemaan pahoinvointia kun oon selällään, vaikeeta tulee olemaan olla kun en osaa nukkua oikein muussa asennossa.

Joo, mitäs muuta... Perhevalmennukseen saatiin ajat ens kuun lopulle, en tiiä oonko jo maininnu. Niin ja siitä puheenollen mulla on varmaan jotain muistihäiriöitä tullu raskauden aikana kun tänän aamuna en muistanu olinko pessy hampaat vai en.

Ja Cristiinalle onnea tytöstä. :heart:

Selis toivotaan ettei ois raskausmyrkytys.

Jep, mutta iltapuuhiin.

Riikka ja pikkuinen 26+4 :heart: :heart:

P.s. Hirmunen jytinä käy masussa, välillä ihan koskee oikeelle kylkeen kun lapsi on tykästynyt jyskämään just sinne. :heart: