Hyvää "lyhyttä viikkoa" kaikille! Itse oon tosin hoitovapaalla, mutta onhan mukavaa kun mies on pitkän viikonlopun vapaalla!
Kokoarvioista ja ultrista, esikoinen ultrattiin 36+5, painoi silloin 2960 g ja syntyi 39+3, 3670 g. En yhtään tiedä mikä sikiön keskimääräinen kasvunopeus on noihin aikoihin, että menikö tuo kohdilleen vai ei. Varmaan ihan hyvin? Eivät esittäneet mitään syntymäpainoarviota, tai ainakaan sitä ei ole merkitty mihinkään...
Mutta satumalta ultrattiin myös kaksi viikkoa aikaisemmin, ja niiden mittojen perusteella tuota arviota tarkastettiin. Yksi mitoista ei kuulemma ollut johdonmukainen edellisen arvion kanssa, mitattiin uudestaan, ja paino muuttui heti aika reilusti... En tiedä onko 4D tarkempi, mutta tosiaan tuo perinteinen missä 2D kuvasta otetaan mittoja ja lasketaan niistä jollain kaavalla paino, niin onhan siinä ihan kunnon virhemarginaali.
Mutta sikäli kun oon ymmärtäny, niin synnytyksen sujumiseen vaikuttaa tuo pään koko, ja ennen kaikkea tarjonta. Jonkin verran kai avautumisvaiheen liikkumisella ja synnytysasennolla pystyy asiaa auttamaan? Mutta toisaalta jos ois joku pomminvarma ratkaisu, niin varmaan ois myös joku ohjeistus, ja kaikki vauvat syntyis siististi raivotarjonnassa...
Omani tuli vähän karmit rytisten (episiotomia ja muutamia muita tikkejä sinne sun tänne) vaikka oli tosi kivasti RT ja hyvin keskikokoinen. Tavoitteena ois tällä kertaa yrittää ponnistaa jossain muussa kuin puoli-istuvassa asennosssa...
Saaa nähdä miten käy, suunnitelma on yks juttu, lopputulema voi olla sitten jotain aivan muuta...
Kelan papereista, ne on välillä sellaista kapulakieltä, että siinä ei korkeakoulututkinnot auta kun niitä yrittää täyttää... Onneksi neuvovat puhelimitsekin ihan kansantajuisesti!
Neuvolakäynneistä, meillä lääkäri kaksi kertaa (rv 25 ja 35 suunnilleen), neuvola on ollut nyt neljä kertaa, ja on vielä rv 32, ja lääkärin jälkeen varmaan vähän tiuhempaan. Mulla on tosi mukava "neuvolan täti", joka onnekkaasti on ollut sama esikoisen odotuksesta asti. Varsinkin silloin ekat vauvakuukaudet (kun puhelintunti vielä oli olemassa), tuli soiteltua aika paljon kaikenlaisten hassujen kysymysten kanssa. Tyyliin nyt se hikkasi, onks tää normaalia?!? Ja on aina ollut ihanan rauhoittava ja hyvällä maalaisjärjellä varustettu. Toivottavasti pysyy samana, ja/vaikka toivottavasti noita kysymyksiä ois vähän vähemmän nyt tokalla kerralla ja hippunen enemmän itsevarmuutta....