<3 Kesäkuun Kullannuput 2013 <3 *huhtikuussa*

Hyvää harmautta tosiaan kaikille! Ehti jo tottua ihaniin auringonpaisteisiin...

Täällä olo on aamuisin ihan reipas, mutta iltaa kohti alkaa särkeä ja supistella ja vatsaa ahdistaa. Tekisi vaan mieli olla ihan rauhassa. Mies oli koko viime viikon työmatkalla, onneksi nyt pitäisi reissaamisen rauhoittua kesään asti. Eli rauhalliset illat ehkä onnistuukin. Energisen 2v:n kanssa kahdestaan ei onnistu.

Tänään imuroin ja alkoi supistella siihen malliin, että kodin siivous on nyt siirretty muiden vastuulle loppuodotuksen ajaksi. En valita! Mutta kyllä tuntui häijyltä. Ja vatsa oli ylhäältä katsottuna supistaessa ihan neliskanttinen!?! Vauva myöskin jumppailee todella reippaasti, taitaa edelleen mahtua kääntyilemään.

 

Viime yönä täällä synnytettiin, unessa tosin. Kaippa se synnytyskin alkaa alitajunnassa olla. Unessa kätilölle tuli yllätyksenä vauvan perätila. Perätilasta huolimatta tyttö syntyi sutjakasti, vaikka toisena "kätilönä" oli työkuvioiden kautta tuttu tulkki. Jos enneunet pitävät paikkaansa, niin tää vauva ei käänny pääalaspäin ja on tyttö. Vauva oli kuitenkin tosi suloinen ja tuntui ja näytti unessa niin omalta kuin olla voi.

Supistusten suhteen olen huomannut, että heti jos on vähänkin pissahätä, niin supistuksia tulee paljon helpommin ja ne kestää kauemmin. Mullahan nuo ovat kyllä täysin kivuttomia mahan kovettumisia, jotka eivät ennenkään ole mitään saaneet aikaan. Toisilla jo limatulppa irtoilee. Kukahan meistä mahtaa olla eka, joka saa nyytin kainaloonsa?

11 työpäivää jäljellä ja ei yhtään tunnu siltä, että olisin jäämässä pois. Tänään sain onneksi papereita mapitettua ja vähän rästitöiden listaa lyhyemmäksi. Kotona todo-lista sen sijaan ei lyhene yhtään, päin vastoin.

Elselli 31+2

 

Nää häpyluun kivut oikeesti on AIVAN järkyttäviä, pystyn hädintuskin kävelemään. Tänään alkoi henkkamaukan sovituskopissa. MITÄ näille voi tehä? Tukivyö? Rollattori? AUUU. : / Ei oo ennen tämmöstä ollunna.

Neuvolassa kuitenkin kaikki hyvin,

29+5
painoa 500g viikko
pissa puhdas
paineet matalat
sf mitta 31, eli omalla "sirolla" yläkäyrällään tyttö huitelee
turvotuksia löytyy myös.

Töitä jäljellä ööö.. 5 viikkoa. (pitkävetoa päälle et pystynkö vetään loppuun asti..?)

Ensi viikko menee miltei kokonaan helsingissä, että paikkakuntalaiset jos näätte mut vaappuvan jossain kampin ja bulevardin välimaastossa ni moikatkaa. :heart:

 

Elselli Mulla pyörii myös synnytys tosi paljon nykyään mielessä, synnytysunia en ole vielä kyllä nähnyt. Mutta ennenunia on mullakin ollut (tosin ei omasta tilanteesta), viimeksi vauvauni ja yks kaveri -> kaveri sai vauvan ja en tiennyt edes heidän odottavan =).

Eulalie Minä olen myös vältellyt kotityöt, kuten imuroinnin, mutta pieniä pätkiä mä imuroin välillä.. ja ruoat teen aj pyykit laittelen. Pitää sitä pientä touhua olla että pysyy mieli virkeänä.. hissukseen kun tekee, niin jotenkin kärsii.

tuulentyttö Kerro mullekin, jos jonkun kikan niihin kipuihin löydät! Taitaa vaan olla sillai, että ei oikein muu kuin synnytys auta : /. Se on kyllä melko jäätävä kipu. Pahenee vain, kun vauva laskeutuu.

Oli niin ihana päivä, ainakin aamupäivä! Sain pitää vauvaa sylissä koko 3 tunnin vierailun, tissille luovutin äitille =). Voi se vauvan tuoksu, puklun ja maitokakan.. sain niiiiiiin paljon voimaa jaksaa odottaa vielä omaa nyyttiä, kenet saa sitten tissille ja syliin :heart:. Ja miten ne on NIIIIIN pieniä?! :O On unohtanut ihan.. Huokaus... oon ihan lööv siihen pikku mieheen! Sovittin, että jos kasassa olen toukokuussa kun tää tulee täysaikaiseksi, lähen sinne työntelee vauvelia ja äiti saa vaikka nukkua tmv. sen aikaaa =).

Kaupassa piti käydä, kerran supisti sillai, että jos ois useempi tullu, oisin melkee väittäny synnytyksen käynnistyneen : /. Kävi tosi kipeetä ja tuntui niin tuolla alapäässä. Onneksi jäi siihen kertaan.. paristi on yksittäinen tollanen oikeesti kova suppari tullu nyt viime päivien aikoina.

Mukavaa harmaan päivän iltaa =). Savossa sataa vetää ku esterin hanurista :kieh:. Lumillehan se vaan tietty kyytiä tietää..

 

No nyt alko mun "äippäloma" eli saikulla ollaan loman alkuun asti. Ajattelin että duunilekuri kirjottaa viikon tms mutta löikin sitten suoraan koko loppu ajan. No en kyllä valita, olikin työmotivaatio todella hukassa! Nyt vielä joku flunssa yrittää iskeä hieman oli aamulla lämpöä, kurkku tosi kipee ja räkää riittää. Voi kun menis nyt ohi! oonkin koko raskausajan pysynyt terveenä.

 

Nelli, netistä luin että sellainen lämpöinen kauratyyny voi jelpata pahimpiin kipuhin. Pitää sellasta sitten hautoa haarovälissä töissäkin seuraavat 5 viikkoa. Voipi työkaverit kattoa pitkään. Tai sit ei.

 

tuulentyttö Se auttaa kyllä hiueman yöllä, että saa unesta kiinni. Ite oon hautonu sellasella jo monta kuukautta, joka ilta lämmitän sen ja asettelen kaikki kolme tyynyä jalkoväliin, selkään ja mahaan . Osta sellanen pitkän mallinen, ylettyy reiältä toiselle . Pitää varmaan polttaa se kun ei enää tarvii :x
En tiiä mite sit sais päiväsaikaan viriteltyä tonne alapäähän ja kuinka onnistus kävellä, ja auttasko.. näyttäs ainakin muhkeelta

 

POKSUPÄIVÄ POKS 32+0!!! 35 aamua täysiaikaisuuteen

Mukavaa päivää! Tää lähtis yhen insestipupun kanssa pallileikkaukseen tossa päivällä :headwall:

Nelli&Rusinante

 

Häpyluu, si-nivel ja ristiluu paukkuu täälläkin ja siitä syystä nyt lepäillään synnytykseen asti... Ennaltaodottamaton "loma" ja vapaus töistä n. 16:ksi kuukaudeksi lievästi sanoen sai aikaan jonkinmoisen shokkireaktion aluksi :O Menin lääkäriin niillä fiiliksi kuin Elba että saikkua pariksi viikoksi ni helpottaa mutta mites kävikään...

Sokerilapsiepäilyt lääkäri sulki edelleen pois, laps kasvaa aavistuksen keskikäyrän alapuolella, on edelleen raivotarjonnassa jonka vuoksi kait nämä ikävät kivut alapäässä jo nyt..

MiiJanelle kiitos eBay vinkistä. Aamu mennyt mukavasti sivustoja selaillen

Nellin pupulle tsemppiä ja tuulentyttö, mulla on sellanen hartioita lämmittävä kauratyyny, sellanen pitkula. se ylettyy helposti reiältä toiselle

 

Heippa hei!

5 vk enää töitä jäljellä. Muutenkin pääsin pitkästä aikaan takaisin töihin, katsotaan kuinka kauan selkä kestää, pientä jomottelua istuminen kyllä aiheuttaa. Pitää vaan muistaa liikkua. Sen verran ainakin pitää jaksaa olla töissä, että seuraajalle pitäisi opettaa muutamia hommia.

Kukas se olikaan, joka laittoi linkin niihin 10 min. pilatesharjoituksiin, kiitosta vaan. Olen innostunut muutaman kerran tekemään niitä. Ja huh heijakkaa kuinka kömpelöksi sitä onkaan tullut. Olo on kuin norsu yrittää jumpata.

Mulla on sormet alkanut turvota. Sormien suoristaminen ja koukistaminen on hankalaa ja muutenkin näyttävät välillä nakeilta. Pitää muistaa juoda vettä varmaan enempi.

Eipä tässä muuta kuin 30+0 POKS!

Vanilla Tea

 

Kyssäriä: Onko muilla tullut vielä ihan viimemetrien tuntemuksia? Ja millaisia ne olleet aiemmissa raskauksissa?

Mulla kun olo on jo nyt, kun viimesiä vetelis : / ; ruokahalut hävinneet, valkkari lisääntynyt tosi paljon (tähän mennessä ei ole juurikaan tullut mitään), maha toimii ja ummetuksesta ei ole tietoakaan enää, no supparit kipeempiä, mutta onneksi niitä sellaisia vain silloin tällöin, ja kaikki paineentunteet ja jomotukset tuolla alapäässä voimistuneet, no johtunee vauvan laskeutumisesta, yöunetkin huonontuneet selvästi. Ei ole ihan voittajafiilis kun miettii, että kaikki tämä vain vielä lisääntyy. Mutta, kyllä niin tahtoo täysiaikaisen vauvan vasta syliinsä, että kyllä nämä kestää jotenkin ja koittaa olla ihan älyttömiä rehkimättä =) :heart: Aikaisemmista, tai no edellisen lopun muistan, niin silloin meni maha löysälle ja valkovuoto lisäntyi varmaan siinä paria viikkoa ennen synnytystä.

Vauvan liikehdintä Onko muiden vauvat adhd- tapauksia? Tämä liikkuu pitkin päivää, mutta illalla n. klo 19-24 meno on ihan älytöntä ja taukoamatonta :O! Tuntuu että tulee läpi ja kyljet mustelmilla.. ja miltä se näyttää niin onkin jo oma tarinansa . Hyvä, kun liikkuu.. onko se nyt tuo takaseinämän istukka, kun liikkeet NIIN voimakkaita.. mutta ei ole Rusinantekkaan kyllä mikään hiimalija. Tiedossa siis hänen synnyttyään kukkumishetkiä vauvelin kanssa, kun muu pikkuväki käy nukkumaan.. mä luulen että rytmi säilyy synnyttyäänkin ainakin jonkin aikaa suht samana kun masussa.

 

Heippa!

Kirjoittaminen jäänyt itseltä kokonaan vaikka joka päivä käyn lukemassa juttunne. Mitkä on auttanut itseäni kovin. Oma jaksamiseni on koetuksella henkisesti ja fyysisesti. Nyt jäin sairaslomalle töistä enkä mene enään ennen äippälomaa töihin. Selkä sökönä ja en pysty kävelemään kunnolla. Kovin olisi haluja tehdä kaikkea,mutta ku ei voi. Kroppa ei kestä. Mieli todella maassa sen takia.

Paino nousee koko ajan ihan kauheaa tahtia mikä ketuttaa suunnattomasti. Olen oikea sotanorsu ku vaappuu vaan ku yrittää liikkua

Tämä raskaus on ollut alusta saakka rankka. Ekana oksensin melkein kaksi kuukautta kaiken. En pystynyt kuin makaamaan. Sen jälkeen heti meni selkä.

Nyt tuleva synnytys pelottaa ihan kauheasti ja olen ihan paniikissa siitä. Kaksi aikasempaa on menny ilman kivunlievitystä. Viime synnytys oli todella rankka kokemus. Millaisia ajatuksia teillä synnytys herättää?
Tietääkö turkulaiset tyksin tilanteesta mitään? Eilen neuvolassa sanoi,että synnytys puoli siirtyy yhdeksänteen kerrokseen väistötiloihin. Onkohan siellä omia suihkuja,että pääsis synnytyksessä edes suihkuun. Sekin stressaa jotenkin.

Voimia ja tsemppiä kaikille kenellä on rankkaa! KatsuAmskulle ja koko perheelle paljon voimia!

niin ja lasketun ajan voi muuttaa 14.6

 

Eipä tullu punaisella toi lasketun ajan muuttaminen. lasketun ajan voi muuttaa 14.6 Kiitos

 

amalia :hug: Ei ole kyllä minullakaan hehkusta tietoakaan, päinvastoin, vaikea raskaus. En tiedä onko muut törmänneet siihen, että jos tulee ilmi raskauden hankaluus ja siihen väsymyminen, jotkut ajattelevat raskauden olleen virhe tmv., ja sinua moititaan? Minun äiti eilen avautui tuohon suuntaan ja meuhkas mulle, miksi pitää olla raskaana, kun noin vaikeaa on ja kannattaisi aina miettiä. Pahoitin mieleni todella. Ei kait tämän kenenkään valinta ole, jos ei tule sitä hehkua ja pysty elämään ihan kuten ennen . Loukkaannuin todella pahasti hänen sanoistaan ja lopetin ystävällisesti puhelun, soittakoot sitten, kun osaa puhua mulle vähän kauniimmin.

Synnytyksestä Minua se ei pelota, odotan sitä. Mieleen palautuu päivittäin hetkiä ed. synnytyksestä ja kokemus oli ihana, jos siitä niin voi sanoa. Se on kaikesta kivusta huolimatta niin mahtvaa ja ainutlaatuista, jos vaan kaikki menee hyvin. En osaa pelätä etukäteen mahd. komplikaatioita. Tiedostan ne, mutta toivon, että kaikki menee hyvin ja sillä mielin lähden synnyttää, kun sen aika on =). Moni käy pelkopolilla, mikä varmasti auttaa synnytyspelossa, kun pääsee rauhassa puhumaan. Ja tokihan neuvolan tuki on todella tärkeää, että siellä voisi peloistaan keskustella. Luoja, jos mua pelottas, olisin kyllä melko yksin sen kanssa, koska neuvolasta en saa tukea juuri mihinkään.

 

SynnytyksestäItsellä aika ristiriitaiset tunteet ko.asiaan. Pelkään omani ja vauvani hengen puolesta. Yksikään synnytys ei ole mennyt nappiin.
Pelkopolilla kyllä lupasivat ottaa mm.verenvuototaipumukseni huomioon ja tarkkailla tilannetta minun ja vauvan kannalta koko ajan. Eikö sitä aina tarkkailla? :O No tippa tulee heti käteen ja veriarvot katsotaan siltä varalta, että jotain tulee. Samoiten myös hyytymistekijät jne. Silti pelkään.

8.5 mulle tosiaan määrätään käynnistys/leikkauspäivä. Tytsy edelleen istuu tai on poikittain. Miehen esikoisella (tyttö) oli lonkkaluksaatio juuri perätilan vuoksi, nyt olen sitäkin alkanut pelätä. Kätilö sanoi, että voipi tälläkin olla, mutta se sitten heti kyllä selvitetään. Miehen esikolla oli lastat 4 kuukautta. Jotenkin miettinyt, että vie sitten vauva-ajasta hehkua, vaikka mies kuinka on vakuutellut, ettei muuttanut paljoakaan. MUTTA, kun ei saisi kylvettääkään ilman lastoja. Vain lastenlääkäri saa ne irroittaa. En tiiä, pelkään nyt tuotakin.

Täällä ei mitään uutta. Lääkkeet toimii ja huomenna saavutan ns.hoitotason. Sitten aloitan taas arvojen mittailun. Uskoisin, että ne nyt on rajoissa -- ainakin toivon niin.

Lapsen koko kyllä kauhistuttaa. Menee ihan omilla käyrillään. Toisaalta 8.5 sitten näkee senkin tilanteen. Mutta laskin, että kyllä silloin meillä jo reilu 3-kiloinen tytsy olisi, jos kasvu jatkuisi samanlaisena. Tosin voihan noi lääkkeet vaikuttaa ja ei olisikaan kasvanut niin vauhdilla.

 

Nel, mä luulen, että tuo liikkeiden tunteminen johtuu juuri istukasta. Mulla oli edellisessä raskaudessa istukka edessä ja vauvan liikehdintää tunsin melko vaimeana. Nyt istukka takana ja välillä tuntuu, että tämä tulee täältä mahan läpi. Toisaalta olen miettinyt, että onko tämä joku jättiläinen, kun liikkeet tuntuvat niin voimakkailta.

Eilen olin lasten kanssa pitkästä aikaa uimassa ja aiai uimapuku petti sivusaumasta. Viime raskaudessa kävin uimassa 2 krt/vkossa melkein loppuun saakka. Paino on nyt pari kiloa enemmän kuin edellisessä raskaudessa tässä vaiheessa, mutta maha on ihan eri luokkaa. Mä niin odotan, että tämä tajuaisi kääntyä.

Jaksuja sairauslomalaisille. Vaikka kuinka valitankin työssä käynnistä, niin mielummin näin päin (ainakin tänään, kun edessä on 6 vapaapäivää...)

 

Täällä sairasloma alkanut aktiivisesti, eilen kävelin tunnin salille ja sielläkin jaksoin yli tunnin rehkiä. Hiljakseen ja kevyillä painoilla, mutta kuitenkin Hieman syyllinen olo kun sairaslomalla näin jaksaa, mutta toisaalta töissä se omaan tahtiin tekeminen ei olisi enää onnistunut ja nyt kun ei tarvitse joka ilta ja yö stressata töihin lähtöä, ovat yötkin olleet lähes yhtenäisiä. Perjantain jälkeen en ole tainnut kertaakaan herätä keskellä yötä, kun töissä ollessa se oli joka öistä ja väsymys sen mukaista.

Eilen täällä tuleva isä tajusi että meillä ei olekaan enää kahta kuukautta laskettuun aikaan vaan vähän reilu viisi viikkoa Joskos sitä saisi vähän vauhtia tuon ukon toimintaan ja saataisiin vaikka se pinnasänky sitten kasaan. Vaikka kehtasi vielä sanoa, että jos ei saada, niin onhan siinä aikaa kasata kun olen pikkuisen kanssa sairaalassa.. Sairaalakassia tuo jo kovin patistelee pakkaamaan, pitääkin aloittaa edes laittamalla tavarat alkuun yhteen paikkaan että ne on helppo sitten pakata, kun löytyisi jostain reppu/laukkukin.. Itse en ole vieläkään sisäistänyt, että kotiin pitäis jo pikkuhiljaa hankkkia vaippoja yms. ja kohta niitä voi jo tarvitakin. Tuntuu että toukokuun loppuun on kuitenkin vielä pitkä aika..

Murkku ja pallero 34+0

 

NelHM mullakin on sellainen olo, että se on jotenkin hävettävää jos valittaa vähänkin jostain raskausvaivasta. Että kaikki vaivat pitää kestää nurisematta, kun kerran on itse raskaaksi halunnut ja oikein tekemällä tehnyt sen lapsen. Siksi yrittää olla valittamatta ja joskus jopa vähättelee jotain vaivaa, mikä on sekin kyllä aika väärin jotenkin. Jos sattuu, niin miksi ei saa siitä sanoa?
Mulla on nyt ollut vähän parempi olo ja varsinkin kun vertaa moneen muuhun vaikka täälläkin, niin melko helpolla olen selvinnyt, mutta tuossa aiemmin kun ne liitoskivut yltyi aivan hirveiksi ja öisin oli takalantion kipua, niin kyllä oli todella vaikea olla ja käveleminen tuskaista. Siinä sitten hammasta purren käy töissä ja yrittää kävellä normaalisti, vaikka oikeasti tekee todella kipeää.
Ja yöt nyt on vaan kamalia, viimeiset 5 viikkoa suunnilleen olen nukkunut puoli-istuvassa asennossa, lähinnä närästyksen takia, mutta myös siksi että tuntuu kuin saisin paremmin henkeä kuin makuulla.
Esikoisen odotus mulla oli todella helppoa ja ihanaa, niin jotenkin tämä toisen odotus on yllättänyt ihan täysin, koska on ollut paljon enemmän vaivoja ja kipuja.
Onneksi täällä saa avautua! =)

Kiitos vastauksista rockstone ja Terese! Me nyt varattiin aika sinne 3d/4d-ultraan Varsinais-Suomen lääkäripalveluista (onko kellään kokemusta paikasta?), mutta soitin sinne vielä ja tiedustelin, että näkeekö sen kohdunkaulan tilanteen samalla kertaa. Tämä lääkäri oli sitä mieltä, että vatsan päältä ei kovin hyvin näillä viikoilla enää näe ja sain vähän sen kuvan, että hän ei sitä sitten katso, höh Mutta ymmärsin, että siellä tarvitsee maksaa vain se omavastuuosuus, eli siis että sen kelakorvauksen saisi suoraan. Hinnaksi tulee siis 180e, mikä on tosi jees Vaikka on sekin aika paljon, mutta menköön nyt.
Olisi vaan haluttanut tietää kohdunkaulan tilanne, kun mulla on supistelut vain lisääntyneet ja nyt niihin liittyy jo ikävää paineen tunnetta pepussa, siis peräsuolessa :| Ja koko ajan ne on olleet aika kipeitä, tosin ei lähellekään synnytyssupistuksia. Mutta tosi ikäviä harkkasuppareita tulee ihan koko ajan. Niin olisi kiva saada mielenrauha ja kuulla, että ihan kiinni ja kova se kohdunkaula vielä on.

Oltiin viime perjantaina miehen kanssa Logomossa katsomassa The Voice of Finlandia. Se taisi olla hieman liian rankka kokemus tässä vaiheessa odotusta. Ensinnäkin siellä oli ihan saakelin kuuma, mun jalat vaan turposi turpoamistaan, olisin ottanut kengät pois mutta pelkäsin etten saa niitä enää mahtumaan takaisin Sitten kun tultiin kotiin, niin alkoi supistella 3 min. välein. Mies oli jo valmis kiidättämään mut sairaalaan , mutta toppuuttelin vähän ja sanoin, että jospa kokeillaan lepoa ensin. Ja ohi se sitten ihan levolla meni. Mutta tosiaan on jäänyt kyllä vaivaamaan hieman, että onkohan paikat vielä ihan kiinni..

Kauhee sepustus taas, toiv. joka jaksoi lukea :ashamed:

Linneat 30+2

 

Täällä myös yksi viimetippalainen. Sentäs vauvalle vaatteet oon saanu pestyä ja kasattua yhteen pussiin, mutta siellä ne vaatehuoneessa on kun eivät hyllyyn mahdu. Vissiin sinne Ikeaan pitäis vielä ennen räjähdystä raahautua, joku lipasto hakemaan. Mä vaan niin vihaan sitä paikkaa, että ei millään motivoisi. Ja ei oo vaunuja vieläkään, grrr...

Sairaalakassista voin sanoa, että kannattaa pakata hyvissä ajoin, jos haluaa jotain rationaalisesti tehtyjä ratkaisuja tavaroiden suhteen. Itse viimeksi kovissa suppareissa haalin tavaroita reppuun, koska en tietenkään ollut tehnyt sitä valmiiksi! Olen hyvin kalenteri-orientoitunut ihminen, joten olin kirjoittanut lasketun ajan kalenteriin ja ajatellut sitä kuten palaveria. Sen päivän aamuna olisin varmasti pakannutkin tavarat ja tehnyt valmistelut. Mutta kun synnytys alkoikin viikkoa ennen, niin mitään ei ollut valmiina. Nyt käy varmaan samalla tavalla, vaikka kuinka vannon, että varustaudun ajoissa.

Ja murkulle tuosta sf-mitasta piti laittaa, että mulla seurattiin kanssa, kun ei ollut kasvanut. Sain yhden ylimääräisen neuvola-mittauksen, jonka jälkeen olisivat pistäneet ultraan. Ei kuitenkaan ollut tarvetta, koska vauva oli vaihtanut asentoa ja sf-mitta vastasi sen vuoksi paremmin viikkoja. Neuvolakortin mukaan vauva on ollut raivotarjonnassa kohta 2 kk, mutta ilmeisesti sen jalkojenkin asento voi vaikuttaa tuhon mittaan tosi paljon.

Synnytys-oloista nelli kyseli, täällä on ihan samoja oireita! Valkkari lisääntynyt/vetistynyt, maha löystynyt, ja noi UNET on jotain ihan utopistista. Lisäksi energiat on lisääntyneet. Tosin se voi johtua ihan tästä vuodenajastakin. Samanlaisia muutoksia oli esikoisesta ja myös tosi hyvssä ajoin, ainakin kuukautta ennen synnytystä. Että mä en kyllä odota mitään äkkinäistä tapahtuvaksi. Tosin edellisenä yönä piti väkisin ruveta panikoimaan synnytystä, koska mies oli reissussa. Sit mä vaan pyörin ja mietin, että mitä jos synnytys alkaa just nyt. Mihin laitan esikoisen ja millä meen sairaalaan Pohdinnalle ei ollut mitään syytä, ei supistanut tai mitään. Järki hoi!

Tsemppiä kaikille, jotka joutuu ottamaan iisisti! Vaikka kuinka korpeaa, niin se voi olla ihan hyväkin levätä nyt "pakotettuna", kohta sitä ei varmaan paljon lepäilemään kerkeä. Näin ainakin niillä, joilla lapsia on ennestään.

Mulle voi kanssa laittaa iäksi 28.

 

sokerirasituksessa käyty tänään ja arvot oli hyvät, paasto: 5,0, 1h: 8,5 ja 2h: 6,9...eli ei oo rd:tä ja vauva muutenvaan kasvaa yläkäyrillä..ens tiistaina taas ultra jorvissa..

 

Mitäs siihen sairaalakassiin olisi hyvä pakata?!

 

amalia mua kanssa stressaa tuo synnytys, kun esikoisen synnytys oli kaikkea muuta kuin helppo ja ihana. En tosiaan nähnyt siinä mitään ihanaa, missään vaiheessa. Mulla onneksi pelkopoli viikon päästä. Jospa siellä edes ajatukset selviytyisi että miten haluan synnyttää. Tällä hetkellä en halua synnyttää ollenkaan. Tosin en myöskään jaksaisi enään olla raskaana. Voisin mennä joku yö nukkumaan ja aamulla herätä virkeänä ja voimissani vauva kainalossa. Siinä mun synnytys toiveet onnistuisko?

Meillä neuvolassa kerrottiin vain että ei tiedä missä vaiheessa muutto tuolloin on, että esim. Ammeet ei välttämättä käytössä. Mutta luulis nyt että suihkut sentään on. Esikoisen synnytyksessä oksensin ja pissasin aina supistuksen tullessa monta tuntia, joten oikeastaan istuin vain suihkussa. Siinä tilanteessa ois ollut vieläkin kamalampaa jos ei suihkua olis ollut. Pelkopoli käyntiin kuuluu tutustuminen, joten ehkä mulla ens viikolla enemmän tietoa.

 

kärhö ja muillekin asiasta kiinnostuneille

Mun synnärikassiini tulee nämä tavarat

- neuvolakortti
- Elle Tens-laite
- sukkia ja alushousuja
- imetysliivit
- liivinsuojia
- crocsit
- hammasharja- ja tahna
- shampoo & hoitoaine
- suihkusaippua
- deodorantti
- kosteusvoide
- huulirasva
- Lansinoh-rasva (tisseihin)
- harja+pari hiuslenkkiä
- meikit
- siteitä (jotain pitkiä, siivellisiä yösiteitä)
- kännykkä + laturi
- kamera + laturi
- Ipad + laturi
- raskausvitamiinit
- lukemista
- musiikkia puhelimeen ja kuulokkeet
-
Eväät:
- hedelmiä
- pähkinöitä
- pari ateriankorvausjuomaa
- pillimehua
- luumusosetta (vauvanruoka)
- pizzaa

Vauvalle:
- hiusharja (äitiyspakkauksesta)
- tutti (jos haluaa tuttia käyttää..)

Sitten turvakaukaloon kannattaa pakata valmiiksi kotiinlähtövaatteet sekä vauvalle että itselle (ei mitään kiristävää), jotka mies voi tuoda sitten lähtöpäivänä mukanaan.

Pari kommenttia listaan: Sairaalasta saa toki sukat, verkkoalushousut ja siteet, mutta ne eivät ole välttämättä kaikkien mielestä mukavia... Omilla tossuilla on kivempi käpsytellä sairaalan käytäviä kuin sukkasiltaan. Meikkejä ei varmaan monet kaipaa, mutta mä tykkäsin lähtöpäivänä vähän laittaa puuteria ja ripsiväriä niin tuli freesimpi olo, kun oli monta päivää ollut neljän seinän sisällä. Eväslistasta pizza on miehelle. Synnyttäjähän ruokitaan sairaalassa, mutta tukihenkilölle ei ruokaa tarjoilla. K-HKS:ssä ei ainakaan kanttiini ole öisin auki ja synnytyksen pidentyessä, meidän tapauksessa miehen eväät oli kyllä tarpeen. H-linnassa oli ainakin isille oma kahvihuone, jossa oli jääkaappi ja mikro ym. Luumusosetta kannattaa syödä ainakin purkillinen joka päivä synnytyksen jälkeen, koska vatsa ei välttämättä toimi synnytyksen jälkeen kovin hyvin. Lisäksi K-HKS:ssä oli osastolla jääkaapissa "pajalan puuroa", joka auttaa siis samaan vaivaan.

Vertauksena yksi kaveri lähti synnärille ilman mitään ja hyvin pärjäsi hänkin eli kaikilla on oma tyylinsä

 

Kärhö: Ainakin sen perusteella mitä itse kaipasin sairaalassa, niin shamppoota yms. hygieniatarviketta, hiusharja, meikkipussi (siis lähinnä naama- ja huulirasvat, ei niinkään meikit), liivinsuojia ja imetysliivit (kunhan maito nousee), terveyssiteitä (paksuja). Viihdykettä tietty omien tarpeiden mukaan, mutta ainakin kännykkä ja laturi. Ehkä myös kynä ja paperia (jos pitää ottaa jotain tietoja ylös). Korvatulpat (tosin niitä voi saada pyytämällä sairaalastakin). EVÄITÄ (itse koin kovan luokan karkkihiirenä vieroitusoireita mm. suklaasta).

Kyllähän sitä voi miehen mukana aina pyytää kotoa jos jotain jäi, mutta jos mies on myös ihan sekaisin onnesta tai muuten vaan, niin ei se löydä / muista tuoda just niitä juttuja mitä pyytää Tämän takia voi olla hyvä miettiä ja laittaa valmiiksi esille kotiutumisvaatteet itselle ja vauvalle. Vaikka kelin mukaan muutama vaihtoehto.

Nämä pelkästään siis omien kokemusten perusteella jäi puuttumaan.

 

Tänään 34+0! Alun perin liityin tähän kesäkuun ryhmään, kun mulla on ollut koko ajan vahva fiilis siitä, että tämä menee yli lasketun ajan. Esikoinen syntyi 39+3. Virallinen LA on siis 28.05. Mutta kyllä mä lasken päiviä kaikkiin mahdolisiin rajapyykkeihin, en tajua miten tätä jaksaa vielä potentiaaliset 8 viikkoa. Olo on niin topattu, että huh!

Mutta kuten täällä niin monesti on todettu, ihanaa kun saa valittaa vapaasti! Kaikki on samassa tilanteessa, tai ainakin sympaattisia! Ja kyllä, saa valittaa vaikka kuinka ois toivottu ja odotettu vauva! Esim meillä ei tämän odotuksen alkuunsaaminen ollut ihan mutkatonta, mutta silti, valivalivali!

Sairaalakassista, en ees muista mitä viimeksi oli mukana... Shampoo, hoitoaine, hampaidenpesuvälineet. Sen muistan, että hiusharja jäi kotiin, mikä joskus kolmannen suihkun jälkeen alkoi muodostua ongelmaksi... Noh, mun sisko toi omansa.

Neuvolakortti tietysti. Jotkut läpsyttimet jalkaan "sisäkengiksi". Mä käytin tyytyväisenä sairaalavaatteita - sitä eleganssin määrää. Mutta pyykkihuolto oli ihana asia, ja mulla ainakin vatsa aristi niin, että ne verkkopikkarit oli itse asiassa tosi jees.

Kännykkä, kamera, laturit, tyhjä muistikortti.

Kotiinlähtökamat mies haki kotoa, kun sen aika oli, mutta eipä matkaakaan ollut kuin se 15 min. Eli helppo hakea jos jotain kaipaili.

Gatoradea tms join synnytyksen aikana. Ehkä jotain muitakin eväitä oli, mutta en kyllä muista syöneeni mitään...