Huomentarallaa :wave: se ois torstai jo
"kuumeilija", mua alkoi ihan jännittämään sun puolesta että josko siellä oikeestikkin on kaks
HUI! meidän suvussa on "riski" kaksosraskaudelle, ja se on aika varma, että minä tai systeri saadaan kaksoset
mulla kuuluis olla kaksossisar, mutta äidilla meni toinen pikkanen aikoinaan kesken, mutki huomattiin vasta 12rv kun äitillä tuli "menkat" 3 ekaa kuukautta, vaikka tosiasia oli että toinen alkioista oli mennyt sitten kesken.. noh
onneksi mä pääsin maailmaan
ja tuohan kuulostaa hyvältä tuo selkä+raskaus, onkohan meillä sellasta?
pitääpä alkaa ihan tutkimaan! ja voikun sitte joskus meidänki neuvolasta sais tollasen isi jutun
mun mörökölli ku ei välttämättä kans usko että kiukkuun kummiski enemmän raskaana ollessani ku normaalisti :ashamed: meinaan se on ihan varma et kiukkuan enemmän..
Gabi ja
pansku, aika mielenkiintonen kyllä on tuo tutkimus.. mä tiettävästi kuuluun A veriryhmään, ainakin muistelen niin, mutta en oo varma, ja hävettääkin ku ei tiiä tarkkaan omaa veriryhmäänsä :ashamed: mun kohdalla siis tuo tutkimus ei pidä paikkansa ja Gabikin on ollut raskaana.. mut siinähän oli et puolella O veriryhmästä se hormooni vaikutti siihe munarakkulaan jos oikein muistan!?
Emby löytyks kassi?
on muuten ärsyttävää.. mie hukkasin eilen duunipaikan avaimen, ja vähän säikähin, mulla on vielä sellanen yleisavain, ja joo, olis tullut vähä kalliiks! onneks löysin ne sit wc lattialta kun oli tippunut.. :ashamed:
Dremming musta oli tosi liikkis kertomus, mua alkoi ihan vähä jopa itkettää :ashamed: mut niin se vaan menee, ja varsinki nyt mulal on tullu se että mä haluan sen lapsen ja sen kiukut ja yöhuudot, mutta ennen kaikkea tuntea sen fiiliksen mitä se vois olla kun jotakin rakastaa niin paljon, enhän mä edes osaa ajatella sellasta, siis toki rakastan miestäni yli kaiken, mutta kai se vaan sitte on erilaista oman lapsen kanssa?! en tiedä kun en ole koskaan saanut sitä tuntea..
täällä puhuttiin
stressaamisesta, ja joo.. minä jos kuka tiiän mitä se on! ja tarvitsin siihen puolet terapia-ajasta (kävin 3 vuotta), jotta opin hallitsemaan sitä ja koska oikeesti pitää stressata ja koska ei.. ja tarviiko oikeesti stressata.. ja kyllä, mä olin ihan hullu, stressasin kaikesta, jopa siitä jos oli leivänmuruja pöydällä, se vitutti ja oikeesti stressasi, ärsytti.. koska jos leivänmurut alkoi ärsyttää niin sitte aloin syynää koko kämppää ja AVOT, koko kämppä likanen enkä olis jaksanu ehtiny siivoon.. mutta joo, aloins siis ennen siltä istumalta siivoomaan ja mie ssai kyytiä samalla :ashamed: ja sen vaan voin sanoa, että tuo oli vaan yksi esimerkki muiden joukossa.. ja tämä oli aikoinaan yksi syy miksei lapsien hankintaa aloitettu aikasemmin, koska mä en kestäny tiettyjä pieniä asioita vaan stressasin jo niistä niin mitä se olis ollu silloin lapsen kanssa? nykyään ei haittaa leivänmurut tai jos kämppää ei oo imuroitu tai pyykkikori on täys.. tai jos rahat on tiukkilla, se on elämää
ja kun mä sain stressin hallintaan, niin siitä tiesin että olin jopa valmis lapsien hankintaan!
eli kannattaa oikeesti miettiä, kannattaako aikaansa tuhlata turhanpäiväseen stressaamiseen, sitten joskus kun on lapsia, niin kämppä on aivan varmasti ainakin joskus sekamelska, mutta sehän on elämää, eikö?
Hey, musta tuntuu, että seuraava testi joka sun kannattaa tehä on r-testi, tietty kannattaa oottaa muutama päivä!
ON, eilen tuli samanlainen viiva ku toissapäivänä, eli ei onneksi vielä tuu ovis
ja juu, mulla taitaa olla lyhin kierto meidän pinkasta, mutta minäpä saan pettyä useammin kuin muut :ashamed: eli ei tää lyhyt kiertokaan oo ihan hyvä juttu.. ja musta tuntuu et vika on siinä miksei tärppää :|