11/08 masunkasvattajien murut *kesäkuussa*

turva-asioista.. pitäis alkaa pohtimaan ja hommamaan tarvikkeita kun tuo poika alkaa oleen aikasta näppärä peruuttelemaan ja kääntymään paikkoihin mihin ei sais mennä.johkdo kiinnostaa ja varsinkin kaikki sälä pöydän alla.
meillon paljon kirjahyllyjä joista varmaan nyt jo pitäis siirrellä johonkin alimpien hyllyjen kirjat

tää poika on nyt nukkunut jo 3,5tuntia!enkat! no yö menikin vähän niin ja näin, meni myöhään nukkuun,heräili yällä pari kertaa huutamaan ja aamulla nous seiskalta ja ekat päikkärit oli lyhyet.
tänään taas vauvauinti, toivottavasti tänään sit sukellellaan mallikkaasti.

jahas nyt alkaa heräilemään :wave:

ainiin ilmoitin sit tänään työpaikalle hoitovapaasta vuoden loppuun ja kysyin niistä lomista.toivottavasti vastaavat pian,tällä viikolla pitäis viimeistään sinne kelaankin laittaa paperit.

ja se vielä että muistaaks kukaan paljonko se helsinki-lisä hoitorahaan oli kun sitä kai nostettiin?

 

Kääk.. tää taas poisti mun tekstit.. Miksköhän ei kestä koskea tummennuksiin tai hymiöihin, kun sit häviää kaikki tekstit.. täytyy manuaalisesti kirjottaa hymiöt yms.

Joo, mut nyt on oltu pariin palkanlaskijaan yhteyksissä ja hoitovapaat ja loma-ajat ilmoteltu! Pitää vielä asia kirjallisesti jollain lomakkeella tuoda julki. 2 eri tyyppiä ja molemmat puhuivat eri tavalla aiheesta lomaraha. Eli olen myöskin ravintola-alalla kuten Mainanna. Eka tyyppi on äitiysloma-asioihin yms. perehtynyt ja sanoi, et joo työnantajalla on oikeus periä lomarahat takaisin jos ei palaa takaisin töihin, mut ei käytännössä ole koskaan lähdetty perimään. Toinen tyyppi (on mun alueen palkkis ja sille piti ilmottaa loma-ajat yms jotta tietää laittaa maksuun) sanoi, että ehdottomasti peritään takaisin jos näin kävisi. Mut antoi sitten vinkkiä, että töihinpalaamisen kriteeriksi riittää vaikka tunnin töissä olo tai oleminen lomautettuna.
Tajusin myöskin sen seikan, että mara-alan tessin mukainen 3 kk:n palkka oli mulle jäänyt maksamatta ja otin asian puheeksi niin mulle sanottiin, että jos löydän Kelan päätöksen äitiyspvärahasta niin maksamatta jäänyt osuus maksetaan takautuvasti! =) Olisi kuulemma pomoni pitänyt asiasta minua infota, mutta enpä yhtään yllätynyt vaikka jätti se mulkvisti asian (muiden muassa) hoitamatta! On se sellanen.. no parempi jättää sanomatta! :kieh:

Käytiin laittamassa neidille passihakemus sisään siltä varalta, jos lomilla eksyttäis vaikka viron puolelle jos ei nyt minnekkään kauemmas. Hällä on kuvassa aika ihmettelevän pelästynyt ilme! Kävin sitten myös aikasemmassa työpaikassa (jossa olin melkein 10v) esittelemässä tyttöäni. Tuntui, ettei siellä oikeastaan mikään ollut muuttunut!

Fillariin lastenistuinta ei ole edes hankittuna, mut mulla on vähän semmonen fiilis, etten edes uskalla vielä vähään aikaan viritellä lasta pyörän kyytiin! Kuitenkin sen verran "heikot" noi niskat vielä et jos tulee jotain äkillisiä tilanteita..
Hui, tänään muuten säikähdin totaalisesti bussissa, kun yhtäkkiä noi rattaat alkoi kaarteessa kaatumaan taaksepäin! Onneks ehdin tarttua kiinni ennenkuin olivat kumossa. Pyörät oli siis lukittuna, mut jotenkin siinä tuli joku epätasapainotilanne, et etuosa oli takaosaan nähden liian kevyt..

Jahas, neiti tuolla huutelee!

 

Vielä kommenttia.. muistaakseni helsinkilisä tulis olemaan n. 250! Se nousee elokuussa viitisenkymppiä.

Kelaan täytin hoitovapaahakemuksen äsken netissä.

 

Huh, oon ollut jo pari päivää kuin takapuoleen ammuttu karhu ja tänään sitten selvisi syykin. Menkat nimittäin alkoi, ensimmäiset kunnolliset synnytyksen jälkeen (tammikuussa tuli yhdet niukat).

Poikakin on ollut pari päivää vähän "hankala", kitissyt aika helposti ja tuntuu etten oo ehtinyt syödä, käydä suihkussa ja hyvä että edes vaatteet sain laitettua päälle. Iltapäivällä mulle tuli joku ihme hermoromahdus, kun poika oli "vaikea". Yhtäkkiä en enää jaksanut kuunnella sitä kitinää ja yrittää syötön ja pottailun jälkeen ängetä vaatetta pojalle, joka kieppui sängyllä kolmella kierroksella ja rääkyi. Laitoin pojan vaippasilleen sänkyyn, oven kiinni ja itkin miehelle puhelimeen, että nyt en enää jaksa. Miehellä oli ruokatunti ja hän kiiruhti kotiin, josta löysi itkevän lapsen ja itkevän vaimon. Pikkuhiljaa sitten rauhoituin ja sain syötyä ja puettua kun mies viihdytti sen aikaa lasta. Mutta eihän tämä nyt näin voi mennä, että miehen pitää tulla mua auttamaan, että selviän päivästä :ashamed:

Käytiin iltapäivällä rokotusklinikalla lääkärintarkastuksessa ja lääkäri sanoi, että pojan korvat näyttivät vähän "nuhaisilta" (alipaineisen näköiset tärykalvot). Hän myös sanoi, että oli kuulevinaan sydämessä sivuäänen! Kuulemma se ei ole mitään vaarallista, sen kuuloista kun joskus kuumeisella lapsella on. Eli voi olla että tuo poika on vähän kipeä ja sen takia kitisee ja on hankala. Mies lupasi mulle vapaaillan, taidankin mennä lepäämään.

 

Meillä on pyöräistuin vielä asentamatta, en ihan vielä uskalla Lumia pyörän kyydissä kuskata vaikka mieli tekisi jo kovasti. Saa nähdä laitetaanko kesän aikana ollenkaan.

Maikille :hug: Toisinaan ei vaan jaksa, se on sallittua. Jospa vapaailta vähän helpottais!

 

maikki: :hug: Kannattaa vähän löysäillä, annat kämpän välillä olla vaikka kaaoksessa, ym. Itselle kyllä on välillä vaikeaa myöntää että ei meinaa millään selvitä kaikesta.
Minä ainakin itselleni asetan liikaa tavoitteita, pyykkikori täytyy pyörittää tarpeeks usein tyhjäks, naruilla ei saa roikkua kuivat vaatteet turhan pitkään, keittiö varsinkin täytyy olla siistinä tiskikone tottakai tyhjennettynä, tiskikaappi ei saa pursuilla astioista, sit pitää antaa lapsillekin tarpeeksi huomiota... jne... Sit itse väsähtää kaikkeen, ja ei vaan jaksa enää :/

Me saatiin juuri hiljaisuus taloon.. Oli tosi rankka päivä kyllä
Esikoinen onneksi lähtee huomenna mummolaan yöksi, jolleivat tule käymään torstaina kaupungissa niin on sit kaksi yötä. Ei ois sitten kuin tuo pienin vaan hoidettavana,
Molemmat olleet tänään äitin perään huutamassa. Saunassa käydessäni molemmat huutivat äitiä :headwall: Mun ois pitänyt vielä isompi viedä nukkumaan, mut olin juuri antamassa iltamaitoja vauvalle joten iskän oli vaan kelvattava (vaihtelevasti kelpaa nukkumaanviejäksi )..
Nyt kun oisi siideri, ai että!!! Täytyisi olla kaapissa tälläsiä päiviä varten, sais illalla nautiskella kaikessa rauhassa... No, jos vaikka sitten huomenna ostais illaksi

 

Piti toho pyöränistuin asiaan sanoa että eikös niissä ole se minimi paino 9kg. Muistan kuulleeni jostain?

 

maikille ISO :hug: Tiedän tunteen mistä puhut, osasit tosi hienosti toimia tilanteessa ja miehes vieläkin melkein upeemmin! oikeen ymmärtäväinen mies...meillä en tie oisko tajunnut tulla.
Oli joskus vastaava tapaus kun esikoinen oli n.1½vee ja oli ollut hirveen hankala päivä, niin mulla vaan tuntee purkaantu; ensin huusin :ashamed: sitten poika itki...sitten äiti itki, ja molemmat itkettiin pinnasängyn vieressä kun mies tuli kotiin...oli ihan suu auki. Tajusi kyllä ottaa tilanteen haltuun ja puhuttiin asia sitten, mutta se oli jotenkin väsyneiden päivien totaalinen romahdus. Ja joskus olen kanssa mennyt toiseen huoneeseen kun on ollut todella vaikeeta pysyä rauhallisena, kun lapsi ollut hankala..tai äidillä huono päivä. :|

Nää on aika inhimillisiä juttuja, ja just toi mitä luminkakin totes, kun osaiskin hiljentää tahtia..antais jonkun asian olla. Mutta se on yllättävän vaikeeta!

Mä oon huomannut jaksavani nyt toisen kanssa, siis kahden kanssa paljon paremmin! Tuoko isompi lapsi jonkinlaisen rytmin arkeen? vai miksi on tasapainoisempi olo kuin esikoisen vauva.-aikana...vaikka on tuosta 4,5veestä niin kivasti esim. juttuseuraakin ja voi kaikkee tehdä muutakuin vauvan kanssa. Nyt on hirveenpaljon enemmän toki työtä kuin yhden kanssa, mutta silti nautin nyt kotona olosta enemmän...

ja taas...minä minä MINÄ. =)

jaaha. Pikkumies itkee, moikka!

 

Maikille suuri halaus :hug: Jotenki voin vaan kuvitella. Itellä kans pitäny tänään vaan nieleskellä ja laskea sataan että saa ittensä hillittyä.. syöminen on ollu TAAS niin perkuleen hankalaa että voi voi voi!!! Siis missä on se mun ihana poika joka oottaa suu auki seuraavaa lusikallista? Hukassa kai.. :ashamed: kauheeta pelleilyä ja lusikan puremista koko syönti.. ja sitä ruokaa on sitte vaikka ja missä.. tiedän et pitäis ottaa rennosti ei nipottaa siivosta mut jotenki alkaa lakki palaan, ku syöntiarea pitää luututa 5 kertaa päivässä..

 

Kyllä on kiireistä aikaa tää miehen loma, en oo taas pariin päivään kerenny käydä ees lukemassa täällä mitään!

Eka kommenttia:

maarias: blogini on http://anzkunkauha.blogspot.com. Kauheen usein en kerkee nyt lisäillä, mutta sit laitan aina kerralla enemmän kun on aikaa. On siellä uutta jatkuvasti!

Äänestämässä mie kävin ennakkoon, tykkään käydä rauhassa. Hiljaista oli sillon ennakoäänestyspaikassa, ei ollu ketään muita. Ei menny miun ehokas läpi, mutta pari muuta vaihtoehtoa meni, eli ihan hyvä tulos sen puolesta! Mie äänestän kyllä joka vaaleissa ja yleensä tutkinki ihan ketä äänestän. Ensisijaisesti äänestän puoluetta ja sit sieltä valkkaan sopivan ehdokkaan. Nyt en panostanu asioiden tutkimiseen. Äänestin tuttua ehdokasta.

Lomia ei kerry kun olin määräaikasessa työsuhteessa ennen äippälomaa vuonna 2006 - onpas siitäki pitkä aika. Mutta ei oo kaipuuta takasin!

Lapsiturvallinen koti: meillä on koti semmonen että ei oo kauheesti tavaraa ylipäätään. Sen verran nuutin aikaan kateltiin että ei oo mitään vaarallista käden ulottuvilla, mutta muuten en kauheesti oo siirrelly tavaroita. Mie oon halunnu opettaa mieluummin sen, että kaikkiin juttuihin ei oo lupa koskea. Ja se on toiminu hyvin. Nuutti on oppinu hyvin semmosen tavan että ei edelleenkä ota mitään meidän tavaroita ilman lupaa, kaiken on saanu aina jättää levälleen. Oli hieman työlästä välillä vauva- ja taaperoaikana. Mutta esim. tuttavaperheessä sit kohta viisvuotinenki ottaa kaiken mitä on ulottuvilla eikä mitkään tavarat sit oo paikallaan ja tallessa. Meillä puhutaan isin ja äitin kaapeista ja laatikoista.

Samalla linjalla sit tietysti jatketaan. Nyt on uutena haasteena tietysti nuutin lelut kun monissa on pieniä osia. Mutta ollaan jo ihan leevin syntymästä asti opeteltu että pieniä leluja ei voi enää jättää lattialle. Leluja järjestelin nyt niin että isompien lelut on ylempänä että leevi voi sit vapaasti tutkia alahyllyjä.

maikki: ...ja frendeissä oli vaikeuksia aikuisen avata myös wc-pöntön kantta! HEH! (täällä toinen frendifani!) Ja paljon jaksamista sinulle!! Teit kyllä ihan oikein kun soitit miehelles!! Miulla oli kans nuutin aikaan välillä vaikeeta jaksamisen kans (kun nuutti ei nukkunu hyvin). Mie yleensä alotin aamut aina itkemällä...

Pyörän istuin meillä on paikallaan edelleen. Meillä on yks istuin ja meidän molempien pyörissä kiinnikeet siihen, on sit helppo vaan siirtää istuin tarpeen mukaan pyörästä toiseen. Ei olla leeviä vielä siihen laitettu, nuutti vielä silloin tällöin isin kans ajelee isolla pyörällä

HM: kerrotko sit siitä kiveskäynnistä! Meillä nuutilla on edelleen toinen kives laskeutumatta, tai on melkein paikallaan mutta ei ihan. Sitä vauvana ultrattiin ja muuta ja n. puolen vuoden välein on polilla käyty näytillä. Täällä kirurgi puhui että nelivuotiaaks eurooppalaisen käytännön mukaan voidaan katella jos itekseen laskeutuu, suomessa yleensä on leikattu 2 vee mennessä. Meidän pitäs varmaan syksystä sit käydä taas näytillä.

Sit meidän tapahtumiin...

Maanantaina käytiin retkeilemässä pikkukilissä (joka on lieksassa semmonen kotieläinpuisto). Oli tosi ihana reissu, nuutti varsinki tykkäs kovasti syöttää vasikoita ja pieniä kilivauvoja. Nuutilla on nyt parina yönä vaivannu kasvukivut, ihan itkun kans on heräilly. Hierottu on ja eilen annoin illalla jo särkylääkettä kun itki jo iltapalalla niitä jalkojaan. Säärystimetki varasin, mutta viime yö meni hyvin. Vinkkejä jos jollain on niin otetaan vastaan!

Tänään vietin kotityöpäivää ja sainki paljon kaikkee aikaseks. Hyvä minä! Mies kävi huollattamassa auton ilmastoinnin (olipas kallista!). Illalla käytiin syömässä miehen siskon luona ja ostettiin heiltä rattaat leeville. Nuo meidän entiset alkaa ollakki melko huonot - varsinki verrattuna noihin ilmakumipyöräisiin... 50e maksettiin niistä! En malta oottaa huomista että päästään kokeilemaan! Hienot on!

 

Huomenta!

Ensinnäkin, Anzkuli, kiitti siitä reseptimeilistä. Sormet syyhyää kokeilla . Sit näihin kivesjuttuihin. Meillä on Artturilla ollut aikanaan sama vaiva, ja se leikattiin kun Arttu oli muistaakseni kolmen vanha. Se jäi neuvolassa monta kertaa huomioimatta kunnes ite kysyin että koskakohan sille jotain tehdään.. Sillon mulle sanottiin että pitäs operoida noin ensimmäisen vuoden aikana koska se vaikuttaa pojan tulevaan hedelmällisyyteen. No, Arttu pääsi nopeesti operaatioon joka kesti muistaakseni noin tunnin, sitten heräiltiin jokunen tunti ja sit kotiin. Pari päivää piti ottaa rauhassa (onnistu hei tosi hyvin... ) ja pieni arpi jäi. Katotaan nyt sitten miten Oskari Motomoto Möhköfantin käy.

Tänään jälleen viedään Kasperi mummun kerhoon, jospa sillä välin sais vähän ladattua akkuja. Tuttua myös tuo "romahtaminen" ja riittämättömyyden tunne. Mulla oikeen sydänpohjaa vihlasee kun ei kertakaikkiaan jaksa siivota tarpeeksi usein... :ashamed: Koira kun vielä on niin karvaa sitten tosiaan ON!

Kauppareissu kutsuu, tarvinnee käydä pesulla ennenkuin uskaltautuu ulos, johan muuten harakatkin mua pelästyis... Eli hyvää keskiviikkopäivää kaikille!

HM

 

huomenta

ihan hirveä väsy,nyt ei jaksais ees pystyssä pysyä. pakko on silti lähteä setvimään kampaajalle mun reklamaatioo kun ei viiitsinyt neiti olla eilen sovitusti paikalla..ärrrr |O nyt silleen sopivasti pinna kireellä ja naama rutussa jo aamusta.olen siis varmaan oikein mukavalla päällä kun sinne meen...katotaan nyt onko edes paikalla tai suostuuko mitään jutteleen ja myöntään hutiloineensa mun tukan kanssa..huoh...zzzzzzzzzzzzzzzzzzz

 

Huomenet!

Tsemppiä noonie kampaajan kanssa, pidä puolias!

Toivottavasti HM ei harakoita pelästyttänyt mennessään

Siitä lapsiturvallisuudesta vielä, vaikka meillä siis siirrellään tavaroita pois lapsen ulottuvilta, tarkottaa se vaan sellaisia jotka on oikeesti vaarallisia, tai sit arvokkaita (tunnearvoa niinku miehen kirjat), muuten periaatteessa saa käydä tavaroita ottaa ja tutkii.
Mut ei meillä kyllä ihan miten vaan saa kaikkia kamoja ottaa, viitaten tuohon Anzkulin tuttavaperheen muksuun. Kyllä esikoinen oppi silti helposti et jotkut tavarat on äidin ja isän eikä niitä saa ottaa, vaikka tälleen samoilla linjoilla silloinkin mentiin.

Mulla on kans nyt viimeaikoina tullut sellasia tunteita, etten millään ehdi tehdä kaikkea mitä pitäis tai "pitäis"...eli ite oon asettanut ne tavoitteet. Just siivoaminen, tiskaaminen, pyykit, ruoka. Jos noita en tee, alkaa ahistaa. Sit taas kun tekee noi kaikki, tuntuu ettei riitä tarpeeksi aikaa Lumin kanssa touhuamiseen ja sit taas alkaa ahistaa. Ja välillä jo pelkkä vaipanvaihto tuntuu ihan ylivoimaiselta hommalta. Toistaiseksi silti ihan hyvin oon onnistunut, hetken vaan tuskailen noiden tunteiden kanssa ja sit taas porskutetaan eteenpäin.

Kaikenkaikkiaan, mulla on ollut paljon paljon parempi olo nyt tän vauva-ajan mitä esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Oon käynyt läpi muutaman vuoden terapiat ja lääkitykset masennuksen takia. Mutta nyt vaikka noita tuntemuksia siis on, ne on silti onneksi vielä pientä mulla. Piti sanomani, että mun taustan takia jo äitiysneuvolassa kovasti kehotettiin ottamaan neuvolaan yhteyttä rohkeasti jos tulee sellanen olo ettei jaksa. Ja sieltä kyllä saa apua. Ainakin täällä on kaupunki yhteistyössä MLL:n kanssa ja pienen lapsen perhe pystyy saada lapsenhoitoapua/siivousapua. Onneksi mulla tosiaan on nyt mennyt niin hyvin, etten ole tarvinnut mitään apua. Öö...pointti siis oli se, että jos olo käy liian kurjaksi, niin soittaa vaan neuvolaan ja kysyy sieltä neuvoa. Tai ihan vaan se että voi jutella asiasta, saattaa auttaa. Yksin ei tarvi kenenkään jäädä pahan olon kanssa!

 

ensiksi Maikille iso :hug: , Jotenkin niin tutelle kuulosti tuo tunteeis.Aina ei voikaan jaksaa ja hienosti osasit mieheltäsi apua pyytää,miehelle pointsit hieosti toimimisesta.

Lapsiturvallisesta kodista, meillä ollaan aikalailla samoilla linjoilla kun anzkulin kotona.

 

iru....muakin ahistaa tällä hetkellä ruokailutilanteet!! Kun toinen ei avaa suutaan, tai kun avaa niin tunkee sinne koko nyrkkinsä ja levittää ruoan pitkin pöytää, syöttistä ja loput lentää lattialle! Kauhee aika menee noihin ruokailuihin ja tulos on usein melko surkee, enemmän ruokaa kaukalossa kuin suuhun mennyt..tosin tänään jo puuro ja päiväruoka mennyt ihmeen hyvin.
Välillä laiskotuttaa niin ettähaluis korvata koko aterian jollain vellillä :ashamed: Miten helppoo ja siistiä, ja NOPEETA! =)

Ikkunanpesua ollut tää päivä ja kohta kaupoille, sadetta piti olla koko päivä, mutta ei nyt ainakaan vielä oo satanut.

 

Kommenttia tuosta romahduksesta; mulla tuli myös viime viikolla yhdenlainen romahdus juuri menkkojen alla. Oli ollut monta päivää pinna tosi kireellä, teinien kanssa erityisesti tuntui ettei mikään suju ja pienimieskin tuntui NIIIIN hankalalta. Kun ei yksiäkään menkkoja ollut kuulunut synnytyksen jälkeen niin en osannut yhdistää siihen ollenkaan. Kunnes sitten yks päivä juuri pikkumiehen ruokailutilanteessa ei kaikki mennyt niinkuin piti, niin jo lensi tiskirätti seinään ja oli täysi työ pidellä itseä etten saanu ihan hillitöntä raivokohtausta sen päälle järkytys ja itku.... Sanoin miehelle, ettei jos nyt menkat ala, saat luvan viedä mut hoitoon, en enää ymmärrä itseäni ollenkaan... ja niinhän ne alkoi, ällöä sinänsä mutte tuntui helpottavalta kun löytyi syy omaan oloon =)

 

Heippa ja kiitos myötätunnosta kaikille :hug:

Tää päivä on mennyt aavistuksen paremmin, vain vaipanvaihto ja ruokailuhetki meinasi olla hankalia, kun poika heittäytyi syöttötuolissa taaksepäin ja tunki kättä ruokaiseen suuhun. Iru, Helmi ja Hansu, tiedän mistä puhutte...

Mutta sitten kaveri tuli vierailulle 6 kk tytön kanssa (+ toi pullaa =) ) ja se oli kiva yllätys. Käytiin pitkällä vaunulenkillä ja juteltiin pitkät pätkät vauvajuttuja.

Asennettiin tänään ovensuuhun hyppykiikku ja siinä oli Otson mielestä huippua *boing boing*

Mites, onko kenelläkään tullut iho- tms. oireita kalasta tai kananmunasta? Tai oletteko ylipäänsä antaneet vielä kananmunaa? Meillä neuvolassa sanottiin, että molempia voi antaa, mutta ei kannata aloittaa yhtä aikaa, koska molemmat ovat helposti allergisoivia. Me ollaan seurattu, kun tuntuu että kalasta tulisi aina pojalle punaiset posket. Mutta missä se allergian raja sitten menee? Keitettyä kananmunaa annoin kerran, mutta samana iltana tuli kova huutokonsertti. En nyt tiedä tuliko se kananmunasta vai tuoreesta ananaksesta, joita molempia annoin samana päivänä :headwall:

 

Sitä kun sanotaan, että kyllä se helpottaa kun lapsi/lapset kasvaa isommiksi.... Täysin huuhaata ainakii meillä!
Onneksi isompi edes mummolla yötä, todennäköisesti vieläpä perjantaihin saakka. Rankaks vetää taas, mies on vielä lauantaina lähdössä mökille vanhojen kavereidensa kanssa. Minä tietenkin jään tyttöjen kanssa kotiin, sunnuntaina tulee vasta iltapäivällä.
Ja mies tekee 2 viikkoa YÖVUOROJA!!! Juhannusvapaat vaan välissä :headwall: Onpa siinä taas jaksamista, yöt ja aamut hoitaa kaikki itse :/

Millä ihmeellä sais pienemmän irroittautumaan minusta ilman että täytyis hetken päästä olla itkemässä äitin perään :'(
Mä en oikeesti pääse mihinkään ilman vauvaa. Tai no pääsen kyllä, mutta ei se ole kiva että isin kanssa vaan huutaa. Mies tuossa sanoi että ei paljoo innosta hoitaa toista kun on jo monta kuukautta huutanut kun syliin ottaa. Kyllä siis naureskelee isälleen (sekä myös muillekin) kunhan on minun sylissä!
Eikö vauva ole vielä tajunnut kunnolla olevansa eri yksilö, ettei ole osa äitiään? Vai olenko vaan hoitanut niin paljon että ei vaan tahdo olla minusta erossa?

Meillä kun väkisinkin menee niin että mies ottaa useammin esikoisen omiin hommiinsa mukaan. Tykkää siis kun osaa tehdä yhdessä juttuja, eikä siis hirveesti välitä vauva-iästä.
Ja itse tykkään eniten vauvoista, haluan sitten puuhailla mieluummin pienimmän kanssa Toki on kivaa kun esikoisen kanssa voi rakentaa legoilla, leipoa ym.. mitä ei voi vauvan kanssa tehdä.

Sori kun tuli hirvee valitus vaan |O
Ei tää aina näin kauheeta ole, onneksi välillä on helpompaa ja jaksaa tehdä muutakin...

 

Kylläpäs oli taas kiva lukaista täältä, että muidenkin lapset ovat hankalia syömään
Mä olen luullut, että se on vaan meidän kirppu-mies. Se kääntyilee syöttytuolissaan ja noin 10 lusikallisen jälkeen pitää keksiä jos jonkin laista muuta tehtävää pojulle, että ei muista syövänsä. Joskus syötän jopa hellan päällä, että saa siinä samassa ihmetellä maailmaa sieltä käsin kun syötän
Vaan tänään annoin sitten samaa ruokaa kuin me söimme, eli spagettia ja jauhelihakastiketta. Enpä muista koska olisin nähnyt pojan suun ammollaan odottamassa ruokaa :/
Poika maisteli spagetteja oikein innolla, oli hauskan näköistä, kun pyöritteli niitä aluksi suussa ennen kuin nielaisi...

Mulla on vaan "pakko" syöttää, kun toi poju on vasta 8,2 kg ja pituuttakin nippanappa 70 cm (viime neuvolasta tosin aikaa, nämä mitat omia). Eli kirppu-mies! Öisinkin syötän vielä kerran ihan sen takia, että ei jää vaan liian vähälle ruoalle. Meinaan kerralla menee aina vajaa desi ruokaa (2x puuro, 2x kasvis-liha ja yleensi vielä hedelmävälipala) ja päivässä maitoa noin 5-7 dl. Eli mielestäni melko vähällä mennään, joku kun kirjotti että menee pari desiä vähintään kerralla.

No me tullaan omilla mitoille, heinäkuussa 8 kk neuvolalääkäri, eiköhän tuo totea sitten onko poika sopivissa mitoissa vai "liian pieni".

Maikki, olemme antaneet sekä kalaa, että kananmunaa. EIkä ole ollut mitään reaktiota. Tai kalasta saattoi tulla eka kerralla jotakin, kun poika oli oksennustaudissa vuorokauden ekan kalan syönnin jälkeen (oletettavasti tosin joku pöpö muuten kuin kalasta) ja nyt reilu kuukauden päästä kokeiltiin uudelleen, eikä mitään reaktiota.

Piti vielä sen verran sanoa, että poika söisi mitä vaan, jos meidän vanhempien käsistä annetaan, eli sormiruokaa (tosin vähän väärin annettuna). Itse ei vielä osaa peukalo-etusormi otetta, vaan kahmaisee kaiken koko kouralla ja avittaa molemmin käsin palaset suuhun, ehkä joka 5. pala päätyy suuhun, loput lattialle
Mutta yritellään tuota otetta silti päivittäin, vaikka mamma sitten jäljet siivoaakin...

No nyt hyvää yötä, minä lähden vielä syömään isännän grillaamia tuotoksia! :wave:

 

Luminka; auttaisiko, jos testaisi vieroitusta, ensin muutaman minuutin kanssa (vaikka menet toiseen huoneeseen) ja aina lisäät tuota poissa olo aikaa?
En tiedä, kun lapsia vain tämä ainokainen ja tuo tuntuu jäävän minne vaan, tosin tänään jostakin syystä säikähti isääni, eli pappaansa, vaikka on nähty suht usein. Mutta oltiin jo parin minuutin päästä taas kavereita!

 

HM: meillä on nuutilla se kives ihan hollilla. Se näkyy silmällä ja tuntuu kokeiltaessa (mieki sen ite tunnen ja näen näin maallikon silmällä) ja lääkäri sai sen vedettyäki pussin puolelle, mutta vetäytyy takas. Nestettä on nuutilla molemmilla puolilla ollu, toinen puoli on miun mielestä nyt ihan normaali. Se nestekertymä vissiin plokkaa sitä kivestä siihen kanavan alareunaan. Meillä ei siis oo sen puolesta leikkauksella kiire kun ei oo hautumassa se kives - käsittääkseni se lämpö heikentää hedelmällisyyttä jos se kives on vielä korkeella siellä kanavassa hautumassa.

Mulla on sama "vika" kans että asetan itelleni näitä vaatimuksia että mitä kaikkee pitää tehä. No, eihän ne ihmeitä oo mutta mie haluun että koti on siisti, siis astiat koneessa, tiskikone ja -kaappi tyhjennetty, pyykkikorin ei tarviis pursuta ja kuivat pyykit haluun kaappiin sitä mukaa kun ne on kuivat. Ja ruoka tietysti. Ja muutenki haluun pitää muksujen päivärytmistä kiinni melko tarkkaan. Nuutti varsinki on semmonen helposti reagoiva että jos rutiinit menee sekas niin sit on sekas koko ukko. Leevi tuntuis olevan vähän sopeutuvaisempi vaihteluihin. Nuutin aikana olinki melko rikki. Paljolti teki se kyllä että nuutti oli huono nukkumaan niin oli oikeesti väsyny. Mutta sit en kuitenka osannu löysätä muistaka jutuista. Nyt oon oppinu vähän joustamaan ja toisaalta olemaan myös tehokkaampiki. Välillä kans tuntuu ihan pahalta se että välillä muksut jää liian vähälle huomiolle. Tai siis haluisin keretä enemmän tehä molempien kans ihan kahen kesken juttuja. Nuutti tykkää leipomisesta ja askartelusta ja että luetaan yhessä. Leevillekki ois kiva lukea ja ihan vaan seurustella rauhassa. Mutta harvoin on semmosta rauhan aikaa...

maikki: me ei olla vielä annettu kalaa eikä kananmunaa. Kala ois seuraavana vuorossa. Proteiinipuolelta ollaan nyt annettu broileria, porsasta ja eilen alotettiin nautaa. Kananmunaa annettiin nuutillekki vasta sitten kun alkoi syödä samaa ruokaa kuin me. Makaronilaatikko tais olla sillon eka kananmunakokeilu.

Miulla alko kans nyt sit menkat. Oli melkoset vatsakivut pari viikkoa sitten ja aattelinki että ovis varmaan. Ja sehän se oli. Nyt ei oo onneks koskenu ja melko niukkaa on vuotoki ollu. Katotaan miten tilanne kehittyy!

Tänään on ollu jotensakki ärsytyspäivä. Isäntä on vetäny lonkkaa ihan urakalla ja miulla taas sit työntäyteinen päivä muksujen kans. Mutta nyt en ala valittamaan... Kohta unille ja toivottavasti huomenna ois parempi päivä!

 

sarppav: Meillä on tyttö sellaiset 8kg tällä hetkellä. Viikon päästä nla ja sit tietää paremmin. Et ei teillä ihan pinon pienimpiä olla! Mä tein sellaisen jutun kun ei alkanut mennä maitoa kunnolla, ja kiinteät takkus: jätin pois toisen lämpimän ruoan ja nyt hedelmäsose tilalla. Maitoa menee paljon paremmin, ja iltapuurokin uppoaa helpommin! Syö siis aamupuuron, lihasoseen (n.klo.12-13), hedelmäsose (suunnilleen klo.17) sekä iltapuuro. Maitoa vähän milloin sattuu... Tosin teillä eikös poia jo liiku kunnolla? Meillä kun typy vaan pyörii ja pakittaa, ei sillä ehkä tarvii ruokaa niin paljoa vielä kun ei kuluta. Niin, eikä meillä kiinteitä mene kerrallaan kuin max. desi!
Ja esikoinen oli VUODEN vanhana 8,2kg sekä 72cm, et ei nää pikkuiset ole kovin pieniä tuohon verrattuna

Kyllä vauva sen hetken jaksaa olla ihan ok.. Saattaa jopa naureskella iskälle =) Sit tajuaa etten olekaan ihan lähellä.. ja huuto alkaa.... On kyllä ihan surkeana kun menen sylistä ottamaan, vähän aikaa niiskuttaa ja oikein painautuu minua vasten. Site on taas kaikki hyvin ja elämä hymyilee

Anzkuli: Mulla kans alkoi menkat, maanantaina :kieh: :kieh: Ja nyt sen taas muistaa mistä "ihanasta" on saanut olla paitsi |O

 

Luminka; kyllä meidän ukkeli konttaa jo vauhdilla ja nousee omin voimin seisomaan ja liikkuukin näköjään jo tukea pitkin muutamia askelia. Ja kulkee tolla "rollaattorillaan" hurjaa vauhtia pitkin asuntoa ympäri.

Mä vaan ajattelin, että poikien pitäisi olla vähän isompia, mutta ei kai sen oikeasti ole väliä... kunhan vauvan (tai tenava kai tuo jo on) on hyvä ja onnellinen olla!

Kuulin muuten että yksi mamma oli tehnyt niin tuon eroahdistuksen kanssa, että oli teettänyt itsestään ison valokuvan, jota näytettiin lapselle aina kun tuli äitiä itku. Tosin lapsi oli pari vuotias ja tarhassa...
Mulla on siskolla kanssa (vuoden vanhempi kuin meidän tenavat) poika, joka on niin mamman poika että. Nykyään jo on ilman äitiä hoitotädin kanssa, mutta iltaisin ei mene nukkumaan ellei äiti ole kotona...

No nyt mentävä itse nukkumaan, että jaksaa taas yön ja aamun. Toi poika jo kerran on kääntänyt itsensä sängyssä ympäri, jos nyt nukkuisi rauhassa aamuyöhön ja syöttöön *toivoo hän*

 

Kiitos Helmi kun annoit kipinän ikkunanpesuun!! Nyt olohuoneen ja keittiön ikkunoista näkee jopa läpi B) Mies syötti iltapuurot ja nukutti pojan ja käytin omaa laatuaikaa klo 20-22 ikkunoiden pesuun

Tuo hyppykiikku ei muuten ollutkaan oikein hyvä idea oviaukossa. Aluksi poika hyppi siinä ihan rauhassa, mutta sitten alkoi poukkoilla rajummin niin että pää pamahti 3 kertaa oven karmiin :/ :x Onko hyviä ideoita kiikun sijoitteluun?! Kauhean montaa turhaa reikää ei tuolla poran 12 mm megaterällä viitsisi seiniin ja kattoon täräyttää!

 

Huomenet Pirkanmaalta!

Monella tuppaa olemaan tätä liian korkean riman asettelua näköjään, itsellä myös. Eilen viimeksi hyvä esimerkki kun illalla yritin keräillä kuivuneita pyykkejä kaappeihin ja satuin vilkaisemaan pyykkikoria (joka pursuaa aina ) niin pillahdin itkuun. Isot pojat tulivat ihan hädissään kattomaan että mikä sille äitille nyt tuli, mies pyöritteli päätään... Lähetti mut sitten poikien kanssa markettiin hakemaan kaapin täytettä ja laittoi pyykit sillä välin kaappiin. Että täällä myös tuppaa välillä tulemaan romahduksia. Välillä tuntuu että lasten kanssa on helppoa ja kivaa olla, sit välillä aattelee että täytyy ihmisen olla hullu kun neljä muksua on mennyt tekemään... Mutta päivääkään en silti pois antais!

Nyt huomaan että Wilmalla ja Oskarillakin alkaa olemaan eroahdistusta. Jos esim menen olohuoneesta, jossa kaksikko on, keittiöön niin alkaa hirmu huuto. Onneksi nuo isommat saavat huudon yleensä loppumaan kun leikkivät kaksikon kanssa, mutta näin yleensä aina kun häviän näköpiiristä niin tulee vastalauseita. Tähän mennessä ei moista ole ollut.

Maikki kyseli kalasta ja kananmunasta , kalaa meillä on syöty jo jonkin aikaa enkä ole huomannut että siitä mitään kummoista tulisi. Onneksi, minä olen nimittäin kalalle allerginen. Kananmunaa ei olla vielä annettu, mutta voisihan sitäkin piakkoin kokeilla. Mikään ruoka ei ole vielä aiheuttanut mitään oiretta, ja toivon että ei aiheutakaan. Isommilla pojilla ei myöskään ole allergioita. Onneksi.

Nyt kyllä joku haisee siihen malliin että pebanpesu on edessä. Täytyy siis mennä! Mukavaa torstaita. Illan Teho-osaston viimeistä jaksoa odotellessa... :snotty:

HM