Jouduin sitten täksi viikoksi saikulle. Alkoi tuntumaan liitoskipujen lisäksi painetta alapäässä ja peräsuolessa ja vauvan liikkeet tuntuu tosi alhaalla. Kävin näytillä synnärillä, onneksi mitään radikaalia ei ollut tapahtunut. Ilmeisesti hivenen oli kohdunkaula pehmeä, mutta tismalleen saman pituinen kuin aiemmin ja ei ollut auennut. Vauva on välillä ihan kohdunsuulla, niin painaa siksi ilmeisesti. Nyt sitten pötkötellään kotona, saan toki pakolliset hommat(laittaa ruoan, syödä, käydä suihkussa ym) tehdä, mutta pitää pyrkiä pötköttelemään enimmäkseen.
Heinäkuiset 2021
- Viestiketjun aloittaja knyte
- Ensimmäinen viesti
Voi ei, nyt sitten lepiä <3 paljonkos sulla on nyt viikkoja? Onneks aletaan olemaan hyvillä viikoilla sen suhteen jos lapsi syntyisi paljon etuajassa. Toki lähtökohtaisesti toivotaan täysiaikaista,mutta mulla on pelko koko ajan vähenemään päin ennenaikaisuuden suhteen kun pääseen päivän eteenpäin.
Toivottavasti lepääminen helpottaa vointia ja tilanne tasoittuu! Tosiaan onneksi mitään isoja muutoksia kohdunkaulalla ei ollut tapahtunut, joten toivotaan parasta, että vain säikäytti näin ja lepo tosiaan auttaa tuntemuksiin. Tsemppiä sinne!
Okei, väärinkäsitys siis! Hyvä, että ovat jo avuksi, vaikka se imuri kammottaa. Tuon ikäisten kanssa voi yrittää jo kehitellä leikkimielistä kisaa tai lahjoa, jos eivät muuten innostu imurinvarteen ja tilanne alkaa näyttää pahalta.
Mulla on se ikävä tilanne, että seuraava neuvolakäynti vasta toukokuun loppupuolella eikä lääkäriä näköpiirissä... Pitänee laittaa viestiä terveydenhoitajalle, kun ei noista Naistalon sivuistakaan ollut mitään apua muuta kuin henkiseen lohdutukseen: "Joskus laajentuneita suonia voi esiintyä myös ulkosynnyttimillä ja emättimessä. Nämä ovat suonikohjujen tyyppisiä, turvonneita ja joskus epämiellyttäviä suonia emättimen suulla häpyhuulialueella. Nämä ovat vaarattomia, eivätkä vaadi lisätutkimuksia ja häviävät itsekseen raskauden jälkeen. "
Jos nimittäin eilisillan tuntemukset jatkuu säännöllisesti, niin hulluksihan sitä tulee ennen kuin vauva on täällä 3-4 kk kuluttua.
@Toiveikas21 Ei näytä hyvältä alakerta täälläkään. Mulla tietysti ekat synnytykset yli 10 vuotta sitten on jo tehneet tehtävänsä osittain. Mitään hankaamisen tunnetta mulla ei ole, mutta kyllä siellä ns. suonikohjuja on ja ties mitä. Peräpukamatkin vaivaa välillä. Niiden osalta on tärkeää pitää vatsa toimivana kuiduilla ja riittävällä veden juomisella, ettei tule ummetusta. Päivittäinen lämpimämmällä vedellä huljuttelu auttaa minusta noihin pukamiin myös. Mutta jos sulla oikeasti hankaa kovasti, niin kannattaa kyllä laittaa sitä öljyä, jos siitä olisi apua. Kyllä meitä naisia koetellaan näiden raskauksien kanssa.
Viime viikolla mulla oli se sokerirasitus ja tulokset oli kiikun kaakun ok. Kaikki arvot oli vähän raja-arvojen alapuolella. Itse olin enemmän huolissani, mutta neuvolassa hoitaja oli tänään ihan tyytyväinen niihin. Ei kuulemma huolta. Eilen käytiin myös 4D ultrassa. Pikkumies ei halunnut esitellä kasvojaan meille, mikä on tietysti sääli, mutta pääasia toki, että kaikki näytti muuten hyvältä. Hiukan kyllä säikäytti, kun ultran mukaan kokoarvio oli nyt noin 1,2 kg ja arvio laskettuna aikana olisi siten noin 4,2 kg. Neuvolan hoitaja lohdutti tästäkin, ettei ole huolta, että vauvan asento on sen painoa tärkeämpi synnytyksessä. Pitää toivoa, että asettelee itsensä sitten sopivasti synnytystä varten. Päätin kyllä jo jättää kaikki makeat herkut pois synnytykseen asti, vaikka ei radia olekaan. Jospa hän ei kasvaisi ihan noin isoksi.
@Eepinen Tsemppiä sinne lepoon. Toivottavasti lepääminen auttaa.
Viime viikolla mulla oli se sokerirasitus ja tulokset oli kiikun kaakun ok. Kaikki arvot oli vähän raja-arvojen alapuolella. Itse olin enemmän huolissani, mutta neuvolassa hoitaja oli tänään ihan tyytyväinen niihin. Ei kuulemma huolta. Eilen käytiin myös 4D ultrassa. Pikkumies ei halunnut esitellä kasvojaan meille, mikä on tietysti sääli, mutta pääasia toki, että kaikki näytti muuten hyvältä. Hiukan kyllä säikäytti, kun ultran mukaan kokoarvio oli nyt noin 1,2 kg ja arvio laskettuna aikana olisi siten noin 4,2 kg. Neuvolan hoitaja lohdutti tästäkin, ettei ole huolta, että vauvan asento on sen painoa tärkeämpi synnytyksessä. Pitää toivoa, että asettelee itsensä sitten sopivasti synnytystä varten. Päätin kyllä jo jättää kaikki makeat herkut pois synnytykseen asti, vaikka ei radia olekaan. Jospa hän ei kasvaisi ihan noin isoksi.
@Eepinen Tsemppiä sinne lepoon. Toivottavasti lepääminen auttaa.
Pientä tilannekatsausta, täällä menee samaa rataa, vauvan painoarvio oli 1,4kg (28+4) käsitin että normaali mutta hiukan yläkanttiin. Parempi niin,tässähän seurataan juurikin kasvua että ei hidastu tai lopu kokonaan. Kuullostaa vaan hirveen paljolta, vaikka toki pieni onkin! Lisäksi katsoi että istukka olisi(kin) liian lähellä kohdunsuuta, mitä vähän epäilen kun kaksi kertaa on ollut tuossa edessä ja normaali. En tietenkään voi mennä lääkärin näkemysten päälle, mutta tuntui olevan hiukan epävarma itsekin. Tästäkin syystä kontrolli kk päästä.
Supistukset eivät oo tehny tuhojaan kohdunsuun seuduille, vaikka kipeitä on ollu ja tullu useampia peräkkäin.
Supistukset eivät oo tehny tuhojaan kohdunsuun seuduille, vaikka kipeitä on ollu ja tullu useampia peräkkäin.
Meilläkin mennään viikko ja päivä kokoarviossa edellä, mutta lääkärit eivät ole olleet huolissaan. Hänkin siis menee vielä normaalin piikkiin, vaikka vähän isompi onkin. Etenkin reisiluu on kaverilla iso ja itse olen ollut isoluinen tapaus. Mies on ollut myös varsin isokokoinen, vaikka on syntynyt reilusti ennenaikaisesti. Eli isot geenit on saanut meiltä.
Onpa jännä, että istukan paikasta on tullut eri arvio. Onneksi on uusi arvio lyhyen ajan päästä, luulisi tulevan oikea arvio jo sitten.
Mulla pötköttely ärsyttää SI-niveltä ja etenkin eilen oli tosi kipeä oikealta puolelta. En meinannut edes sukkia saada jalkaan. Paineen tunnetta ei onneksi ole ollut, mutta tänään olen vähän enemmän ollut pystyasennossa, niin selkäkipukin hivenen helpottaa. Olen kyllä Panadolia käyttänyt tarpeen mukaan, joten sekin voi vaikuttaa helpompaan päivään. Ei minusta kyllä töihin olisi, kun ei pysty istumaan eikä seisomaan kovin pitkään ja makuullaan on hankala tehdä hommia.
Tuossa toiseen ketjuun kirjoitinkin, että näähän on vaan suuntaa antavia arvioita, riippuu paljon myös ultraajasta. Itse olen alle 160cm ja normaalipainoinen, mies 180cm ja normaalipainoinen hänkin. Aikaisemmat on ollu alle 3,5kg, viimeisin vaikka syntyi 36+3, niin 3,1kg. Ihan kun siskonsa rv 38+5. En ole erityisen huolissaan, luottavaisin mielin olen ettei loppuun asti koossa pysytä
Onko sulla SI vyötä käytössä? Itsellä helpottaa kun touhuaa jotain.
Joo, arvioita ovat. Itsekin olen ollut ihan keskikokoinen vauva, vaikka lääkärit arvioivat isokokoiseksi.
Juu, on SI-vyö käytössä. Vähän auttaa toki, mutta ei mahdottomasti. Luulen, että lihakset on ottaneet myös itseensä ja selkä on täysin jumissa. Alaselkää on vaan kielletty hieromasta, joten ei auta kuin kärsiä. Yläkropan hierontaan mulla onkin aika kolmen viikon päästä, mutta toivottavasti helpottaa ennen sitä. Tässä on tosiaan vaan se hankaluus, kun pitäisi mahdollisimman vähän touhuta, että ei tulisi painetta kohdunsuulle, mutta selkä vaatia liikettä. Eli mennään ojasta allikkoon, mutta vauva on nyt tärkein.
Voi että, tsemppiä sulle hurjasti <3 onneks saan touhuta normaalisti, kipujen ja supistusten sallimissa rajoissa, hankalottais hieman pyörittää arkea.
@Sabriiiina , hyvä tosiaan, että kontrolloivat, jos yhtäkkiä tulikin eri näkemys asiaan.
@Eepinen , kuulostaa kamalalta, että pitäisi levätä, mutta lepääminen lisää kipuja. Toivottavasti sulla tilanne helpottaisi ja saisit luvan liikkua, niin selkä menisi parempaan. Kuulostaa hankalalta, kun on useampi vaiva, joiden hoitokeinot menee ristiin... Ootko kokeillut muuten puolimakaavaa asentoa esim. sohvalla? Itselle se toimi myös alaselkäkipujen yhteydessä, ja sai vähän vaihtelua asentoihin - pahinta oli olla pitkään samassa asennossa. Se tosin ei ihan lepoasento ole (alkuperäiseen vaivaan nähden), mutta kai parempi kuitenkin kuin seisominen.
Hauska kuulla noista kokoarvioista - mähän sain radista huolimatta esikoisestakin kokoarvion vasta synnärillä, ja se heitti 200 g syntymäpainoon. Sinne asti menin ihan pimennossa (pl. rakenneultran painoarvio tietysti), joten hyvä, että niitä joillekin tehdään. Saa nähdä, käykö sama tämän toisenkin kanssa. Toki jotain osviittaa ne sf-käyrätkin antaa, mutta eihän ne koko totuutta kerro, kun mittaaja on ainakin minulla aina eri eikä pisteitä ehdi tulla kamalasti.
Täällä kaikki ok, alapääkin taas hellitti ärsyyntymästä ja jätti pelottelut yhteen iltaan. Sen sijaan tuli taas vähän hassu tulos paastoarvoissa. Oli kyllä huonompi yö takana (esikoinen yritti heräillä neljältä enkä osannut nukkua sen jälkeen kuin jonkin minipätkän), mutta mittari teki taas saman kuin kerran loman aikana ja antoi ensin tulokseksi 5,8 ja heti seuraavana 5,4 (mittasin siis varmuuden vuoksi toistamiseen). Tokihan nuo kotimittarit ei ole niin tarkkoja kuin verikokeesta saatavat tulokset ja sen pienen veritipan sisältämä sokerikin vaihtelee, joten kai tuo ihan normaalia on. Ihmetyttää vaan, että tuli tismalleen samat arvot lomallakin siinä ainoassa tuloksessa, joka tätä aiemmin oli suositusaamupaastoista eronnut. Onneksi niitä poikkeamia pitää olla paastoissa kaksi viikon sisällä ennen kuin pitää alkaa ottamaan yhteyttä mihinkään, joten seuranta jatkuu kummempia välittämättä...
Huomenna alkaisi jo 27. raskausviikko!
@Eepinen , kuulostaa kamalalta, että pitäisi levätä, mutta lepääminen lisää kipuja.
Toivottavasti sulla tilanne helpottaisi ja saisit luvan liikkua, niin selkä menisi parempaan. Kuulostaa hankalalta, kun on useampi vaiva, joiden hoitokeinot menee ristiin... Ootko kokeillut muuten puolimakaavaa asentoa esim. sohvalla? Itselle se toimi myös alaselkäkipujen yhteydessä, ja sai vähän vaihtelua asentoihin - pahinta oli olla pitkään samassa asennossa. Se tosin ei ihan lepoasento ole (alkuperäiseen vaivaan nähden), mutta kai parempi kuitenkin kuin seisominen. Hauska kuulla noista kokoarvioista - mähän sain radista huolimatta esikoisestakin kokoarvion vasta synnärillä, ja se heitti 200 g syntymäpainoon. Sinne asti menin ihan pimennossa (pl. rakenneultran painoarvio tietysti), joten hyvä, että niitä joillekin tehdään. Saa nähdä, käykö sama tämän toisenkin kanssa. Toki jotain osviittaa ne sf-käyrätkin antaa, mutta eihän ne koko totuutta kerro, kun mittaaja on ainakin minulla aina eri eikä pisteitä ehdi tulla kamalasti.
Täällä kaikki ok, alapääkin taas hellitti ärsyyntymästä ja jätti pelottelut yhteen iltaan. Sen sijaan tuli taas vähän hassu tulos paastoarvoissa. Oli kyllä huonompi yö takana (esikoinen yritti heräillä neljältä enkä osannut nukkua sen jälkeen kuin jonkin minipätkän), mutta mittari teki taas saman kuin kerran loman aikana ja antoi ensin tulokseksi 5,8 ja heti seuraavana 5,4 (mittasin siis varmuuden vuoksi toistamiseen). Tokihan nuo kotimittarit ei ole niin tarkkoja kuin verikokeesta saatavat tulokset ja sen pienen veritipan sisältämä sokerikin vaihtelee, joten kai tuo ihan normaalia on. Ihmetyttää vaan, että tuli tismalleen samat arvot lomallakin siinä ainoassa tuloksessa, joka tätä aiemmin oli suositusaamupaastoista eronnut. Onneksi niitä poikkeamia pitää olla paastoissa kaksi viikon sisällä ennen kuin pitää alkaa ottamaan yhteyttä mihinkään, joten seuranta jatkuu kummempia välittämättä...
Huomenna alkaisi jo 27. raskausviikko!
@Toiveikas21 kaikenlaisissa asennoissa on kyllä tullut oltua nämä päivät. Selkeästi pitkällään se kipu helpottaa, mutta kuitenkin se selän jumitus pahenee siitä. Oon jonkun verran kuitenkin kotona ollut seisaallaan ja istunut, mutta pitkään ei onnistu.
Tuo sokerihomma on haastava. Helposti tulee eroa, vaikka mittaisi useamman kerran. Luultavasti oikea lukema on ollut jossain noiden kahden välissä. Eli välillä sokereissa on häikkää, mutta ei onneksi mahdottomasti. Ja noi tulokset riippuu tosi paljon mittaristakin, jotkut mittarit ei näytä oikeita lukemia tosi matalilla ja korkeilla lukemilla. Toki ne on ihan perusmittaamiseen toimivia, mutta voivat antaa suuriakin eroja samalla mittauksella. Meidän alueella(sis. yliopistosairaalan) on käytössä perusmittarina juurikin tommonen mittari. Itsellä on joskus aiemmin saatu(ammatin etuja) tarkempi mittari ja sillä ei ole ainakaan itsellä tullut suuria eroja mittausten välillä. En kyllä ole mitannut kuin kerran aina, mutta päivien välillä mittaukset on olleet vertailukelpoiset.
Eilen oli pakko käydä apteekissa niin huomasin, että auton istuin oli selälle hyvä. Eli alaselälle pitää saada tukea istuessa ja olen kyllä yrittänyt sohvalla tyynyjä laittaa selän taakse. Mutta eiköhän tämä tästä. Nämä on ns. pikkuvikoja, sen verran paljon on kipua kokenut elämän aikana, että kyllä tästä selviää. Onneksi ei tosiaan ole ihan totaalinen vuodelepo, vaan ohje levätä mahdollisimman paljon, niin saan olla pystyasennossakin. Onneksi painetta ei ole ollut tiistain jälkeen, vaikka vauva on varsin alhaalla välillä, tosin välillä on ihan poikittainkin eli pyörii kuin hyrrä. Toivottavasti ei ole mahan ulkopuolella ihan yhtä vilkas, itse olen rauhallinen niin voi vilkkaan lapsen kanssa olla haasteita.
Tuo sokerihomma on haastava. Helposti tulee eroa, vaikka mittaisi useamman kerran. Luultavasti oikea lukema on ollut jossain noiden kahden välissä. Eli välillä sokereissa on häikkää, mutta ei onneksi mahdottomasti. Ja noi tulokset riippuu tosi paljon mittaristakin, jotkut mittarit ei näytä oikeita lukemia tosi matalilla ja korkeilla lukemilla. Toki ne on ihan perusmittaamiseen toimivia, mutta voivat antaa suuriakin eroja samalla mittauksella. Meidän alueella(sis. yliopistosairaalan) on käytössä perusmittarina juurikin tommonen mittari. Itsellä on joskus aiemmin saatu(ammatin etuja) tarkempi mittari ja sillä ei ole ainakaan itsellä tullut suuria eroja mittausten välillä. En kyllä ole mitannut kuin kerran aina, mutta päivien välillä mittaukset on olleet vertailukelpoiset.
Eilen oli pakko käydä apteekissa niin huomasin, että auton istuin oli selälle hyvä. Eli alaselälle pitää saada tukea istuessa ja olen kyllä yrittänyt sohvalla tyynyjä laittaa selän taakse. Mutta eiköhän tämä tästä. Nämä on ns. pikkuvikoja, sen verran paljon on kipua kokenut elämän aikana, että kyllä tästä selviää. Onneksi ei tosiaan ole ihan totaalinen vuodelepo, vaan ohje levätä mahdollisimman paljon, niin saan olla pystyasennossakin. Onneksi painetta ei ole ollut tiistain jälkeen, vaikka vauva on varsin alhaalla välillä, tosin välillä on ihan poikittainkin eli pyörii kuin hyrrä. Toivottavasti ei ole mahan ulkopuolella ihan yhtä vilkas, itse olen rauhallinen niin voi vilkkaan lapsen kanssa olla haasteita.
Tää kipuilu on kyllä tuskaa. Mulla on paras pysyä touhussa, mutta liian pitkä aika taas ottaa jalkoihin ja sitä kautta selkään. Pidempi aikainen makaaminen/istuminen pahentaa kipua. Mihinkään lenkille ehdoton nounou, alkaa supistelemaan. Pientä kävelyä toki tulee päivittäin ulkona, mutta pidemmälle en uskalla lähteä.
Eli koitan tehdä käytännössä koko ajan jotain, pitää SI-vyötä samalla. Sitten kun alkaa tuntumaan niin istun hetken ja jatkuu taas sama oravanpyörä. Eli niin tai näin, sattuu kuitenkin!!
paras hetki mulla on aamulla tunti kaks siitä kun on heränny, ei satu yhtään ehkä tuntiin mutta sitten alkaa kipuilu ja jatkuu päivän.Onneksi ei tosiaan yöllä tarvitse valvoa kivun takia, oon kyllä Panadolia ottanut varuiksi. Toki jos kääntää kylkeä ja on puoliksi hereillä, niin silloin kyllä tuntuu, mutta ei jomota jatkuvasti. Ja kun lepää hetken, niin saa taas kipua vähemmäksi. Pakko on kuitenkin kotona pestä pyykkiä ym. hommia tehdä. Onneksi sain robotti-imurin lahjaksi, niin ei tarvi imurointiakaan tehdä. Mies kun on paljon pois kotoa, niin on itse pyöritettävä taloutta osa ajasta. Onneksi ei ole taaperoa lisänä, sitten saisi jo soittaa omat vanhemmat avuksi.
Onko teillä ollut kellään neuvolassa puhetta,omaa ajatusta tai joku ottanut nyt raskausaikana koronarokotetta? https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotteiden-soveltuvuus-eri-ryhmille
Mulle sanottiin jo alussa, että en saa ottaa. Toki olisin sen jo tammikuussa saanut työn puolesta, joten siksi kiellettiin kun ei ollut muuta tietoa. En myöskään osallistu kotonaan liittyvien asioiden hoitamiseen töissä. Itsellä riski koronatartuntaan on varsin pieni, vaikka työkseni ihmisiä tapaa kun. Olen rajoittanut kontakteja esimiehen kanssa yhteistyössä ja vältän muutenkin "turhia" kontakteja. Synnytyksen jälkeen sen aion ottaa kyllä, kun vaan saan.
Hei vaan. Olen vain muutaman kerran tänne kirjoittanut, mutta sitäkin enemmän seuraan mitä te muut kirjoittelette. Tosi mielenkiintoista kuulla neuvolakokemuksia Suomesta kun itse olen ulkomailla.
Täällä ei ole ”neuvolaa” ollenkaan vaan alkuun käydään ihan omalla terveyskeskuslääkärillä ja siitä noin viikolla 16-20 siirrytään synnytyssairaalan asiakkaaksi. Siellä olen nyt tavannut kätilön kerran (20min haastattelu) ja kerran lääkärin (10min). Seuraava kerta kätilölle viikolla 28 (nyt viikolla 25+5). Mulla on tunne että en ole saanut minkäänlaista henkistä tukea tämän raskauden aikana ja kaikki tapaamiset on vaan lääkärin tapaamisia jotka on 5-10min. Raskaus on mun eka ja onneks kaikki mennyt hyvin eikä ole mitään ongelmia. Olen 35-vuotias että en mikään nuorikkokaan enää
Käy oikein kateeksi kuunnella neuvola juttuja Suomesta. Raskauden lääketieteelliseen hoitoon ei sikäli ole mitään valittamista että kaikki ultrat ja labrat mitä pitäiskin olla niin on otettu yms. Mutta jotenkin sellanen tuki puuttuu. Eka kertaa esim raskausajan ruokavaliostakin mainittiin viikolla 16 antamalla ohjelappunen käteen ...
Kunnon avautuminen tuli tähän nyt. Tällä tavalla meillä täällä Australiassa hoidetaan raskaudet. Onneks on ihana mies ja internet mistä voi etsiä tietoa
Nauttikaa suomen ihanasta terveydenhuollosta ja terveyden edistämisen kulttuurista
PS. Kukaan ei ole ikinä mitannut mun mahan mittoja tai kertonut mitään että minkä kokoinen tai painoinen kaveri mulla tuolla masussa onrakenneultrassa kysyin pojun pituutta niin vastattiin että ”ei me mitata pituutta”
Täällä ei ole ”neuvolaa” ollenkaan vaan alkuun käydään ihan omalla terveyskeskuslääkärillä ja siitä noin viikolla 16-20 siirrytään synnytyssairaalan asiakkaaksi. Siellä olen nyt tavannut kätilön kerran (20min haastattelu) ja kerran lääkärin (10min). Seuraava kerta kätilölle viikolla 28 (nyt viikolla 25+5). Mulla on tunne että en ole saanut minkäänlaista henkistä tukea tämän raskauden aikana ja kaikki tapaamiset on vaan lääkärin tapaamisia jotka on 5-10min. Raskaus on mun eka ja onneks kaikki mennyt hyvin eikä ole mitään ongelmia. Olen 35-vuotias että en mikään nuorikkokaan enää
Käy oikein kateeksi kuunnella neuvola juttuja Suomesta. Raskauden lääketieteelliseen hoitoon ei sikäli ole mitään valittamista että kaikki ultrat ja labrat mitä pitäiskin olla niin on otettu yms. Mutta jotenkin sellanen tuki puuttuu. Eka kertaa esim raskausajan ruokavaliostakin mainittiin viikolla 16 antamalla ohjelappunen käteen ...
Kunnon avautuminen tuli tähän nyt. Tällä tavalla meillä täällä Australiassa hoidetaan raskaudet. Onneks on ihana mies ja internet mistä voi etsiä tietoa
Nauttikaa suomen ihanasta terveydenhuollosta ja terveyden edistämisen kulttuurista
PS. Kukaan ei ole ikinä mitannut mun mahan mittoja tai kertonut mitään että minkä kokoinen tai painoinen kaveri mulla tuolla masussa on
rakenneultrassa kysyin pojun pituutta niin vastattiin että ”ei me mitata pituutta”
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia tästä näkökulmasta!
Välillä neuvolan jutut ärsyttää, kun käydään tietyn kaavan mukaan tosi tarkkaan asioita läpi, mutta toisaalta tosiaan tulee kattavasti tukea ja pidetään huolta, että sikiön lisäksi perheellä on kaikki hyvin. Viime käynnillä esim. mulla arvioitiin mielialaa, synnytykseen suhtautumista ja pystyin avautumaan mm. ongelmista esikoisen ja töiden kanssa, ja hoitaja kuunteli, ja olisin tarvittaessa saanut enemmänkin tukea, jos olisin tarvinnut.
Esikoisen uniongelmiinkin sain hänen pikkuvauva-aikanaan tukea suhteellisen helposti neuvolan kautta, kun tuntui meno yltyvän mahdottomaksi eikä enää itse jaksanut. Eli arvostan kyllä, eikä onneksi ole edes tarvinnut harkita muussa maassa raskautta ja synnyttämistä.
Vaikka toisella kerralla nyt tuleekin pitkä väli käynteihin raskauden tässä kohdassa, ainakin itsellä on helppo ottaa yhteyttä tarvittaessa viesteillä tai soittaa, jos jotain tulisikin.
Täällä nyt 26+1, ja meno on ollut välillä vähän vetelää, kun jostain syystä olo tuntuu hetkittäin voimattomalta. En tiedä, paljon nuo nuhanrippeet vaikuttaa ja paljon se, että pikkuinen alkaa olla massussa jo isompi eikä kunto ole niin hyvä kuin aiemmin. Ainakin helposti istuessa huonommassa asennossa alkaa ahdistaa, kun kohtu tuntuu jo täyttävän hyvin tuota vatsatilaa.
On kyllä mielenkiintoista kuulla kokemuksia ulkomailta. Etenkin Euroopan ulkopuolella taitaa hoito olla vähän sitä mitä on ellei maksa itseänsä kipeäksi. Erityisesti USA:n äitiyshuollon laatu hämmentää. Saa kyllä olla Suomessa tyytyväinen neuvolasysteemiin. Vaikka vanhempien hyvinvointiin olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota lapsen syntymän jälkeenkin. Se tahtoo jäädä vähemmälle, etenkin isommilla paikkakunnilla, joissa hoitajat ja lääkärit vaihtuvat useasti.
Sain eilen käsiini siskon lähettämät vaatteet ja totesin, että ei todellakaan tarvitse lisää. Ellen nyt halua ehdottomasti jotain erityistä hankkia. Sukkiakin löytyy vaikka vauva-armeijalle asti. Ja yllärinä tuli Baby Björnin rintareppu. En edes tiennyt siskolla sellaista olevan, heillä ei tainnut olla kovin paljon käyttöä sille. Ja kuulemma aikoo katsoa vielä lisää, nyt tuli nuo pienimmät koot. Hän on saanut paljon lahjaksi meiltä sisaruksilta, anopilta ja kavereilta, joten osaa ei ole edes käytetty. Täytyy kyllä olla tyytyväinen, että on sisaruksia, joilta saa lahjoituksia.
Tuossa siskon laittamassa paketissa oli mukana pari vanhaa froteepaitaa, jotka on ollut meillä kaikilla vauvana. Minulla on kuvakin itsestäni toisessa niistä, jotenkin ihanan nostalgista.
Ootteko muuten aloittaneet/ostaneet vauvakirjaa? Itse mietin Kirpun kodin vauvakirjaa, olisin esikoiselle ostanut niiden keskosen vauvakirjaa, mutta en sitten uskaltanut ja lopulta ei tarvinnut.
Tervehdys pitkästä aikaa!
Minun raskaus (rv27+1) on nyt siinä vaiheessa että seuraavat viisi viikkoa on kriittistä aikaa. Eli pikkuruiset otetaan RV 32-34 sektiolla pois ja toivon että sinne helluntaihin saakka pääsisin. Raskauden muodosta johtuen äkkikuolemariski on koko ajan läsnä ja nyt seurataan tilannetta tarkemmin (tähän saakka viikoittain ultrattu) jopa osastolle meno voi olla edessä. Tämä jännittää kovasti.
Saikulle jään ensi viikolla, nyt on ollut mahdollisuus tehdä etätöitä. Oma olo on suht ookoo, kyykistyminn jne. alkaa olla hankalaa ja pientä turvottelua ja supistelua on ollut. Vauvat kasvavat omilla käyrillään kokoeron ollessa 20-24% viikosta riippuen. Akuuttia hätää ei ole ollut ja toivon sen näin jatkuvan.
Olen uskaltanut tehdä muutamia hankintoja: vaatteita 44cm, hoitoalusta, turvakaukalot, unipesät, rattaat jne. pinnasänkyä vielä mietin ja paremmat vaunut meinasin ostaa vasta kun tiedän, miten pikkuisten käy.
Sektio minua mietityttää, kun minua ei ole aiemmin leikelty. Lähinnä se toipuminen, lasten isä hän siis ei ole kuvioissa mukana. Toki muuta tukiverkostoa on ja yläkoulu ikäinen kuopus on kyllä suureksi avuksi jo nyt kun tykkää osallistua kotitöihin ilman patistelua. Olen myös ajatellut että tilaan sitten ruokaostokset ja suurimmat päivittäistavarat kotiinkuljetuksena kaupasta, niin säästyy aika ja vaiva. Voi nimittäin olla että vauvojen kanssa on kädet täynnä hommaa muutenkin
Eli täällä näyttää siltä, että pienokaiset syntyvät touko-kesäkuun vaihteessa ja kotiin toivoisin heidät saavani juhannukseksi. Peukut pystyyn, että kaikki sujuu hyvin!
Hyviä vointeja kaikille
Minun raskaus (rv27+1) on nyt siinä vaiheessa että seuraavat viisi viikkoa on kriittistä aikaa. Eli pikkuruiset otetaan RV 32-34 sektiolla pois ja toivon että sinne helluntaihin saakka pääsisin. Raskauden muodosta johtuen äkkikuolemariski on koko ajan läsnä ja nyt seurataan tilannetta tarkemmin (tähän saakka viikoittain ultrattu) jopa osastolle meno voi olla edessä. Tämä jännittää kovasti.
Saikulle jään ensi viikolla, nyt on ollut mahdollisuus tehdä etätöitä. Oma olo on suht ookoo, kyykistyminn jne. alkaa olla hankalaa ja pientä turvottelua ja supistelua on ollut. Vauvat kasvavat omilla käyrillään kokoeron ollessa 20-24% viikosta riippuen. Akuuttia hätää ei ole ollut ja toivon sen näin jatkuvan.
Olen uskaltanut tehdä muutamia hankintoja: vaatteita 44cm, hoitoalusta, turvakaukalot, unipesät, rattaat jne. pinnasänkyä vielä mietin ja paremmat vaunut meinasin ostaa vasta kun tiedän, miten pikkuisten käy.
Sektio minua mietityttää, kun minua ei ole aiemmin leikelty. Lähinnä se toipuminen, lasten isä hän siis ei ole kuvioissa mukana. Toki muuta tukiverkostoa on ja yläkoulu ikäinen kuopus on kyllä suureksi avuksi jo nyt kun tykkää osallistua kotitöihin ilman patistelua. Olen myös ajatellut että tilaan sitten ruokaostokset ja suurimmat päivittäistavarat kotiinkuljetuksena kaupasta, niin säästyy aika ja vaiva. Voi nimittäin olla että vauvojen kanssa on kädet täynnä hommaa muutenkin
Eli täällä näyttää siltä, että pienokaiset syntyvät touko-kesäkuun vaihteessa ja kotiin toivoisin heidät saavani juhannukseksi. Peukut pystyyn, että kaikki sujuu hyvin!
Hyviä vointeja kaikille
Kovasti jaksamisia @Tinski <3 onneksi olettr hyvässä seurannassa, sekä tukiverkosto ympärillä valmiina auttamaan
Toisesta ketjusta hyppään vastaamaan, että itse roivuin sektiosta todella nopeaan! Synnytyksen jälkeen olin kuukausia kipeä, sektiosta n.viikko jo oma itseni. Tosin pitää itse muistaa jarrutella jottei tee liikaa ja liian nopeasti, anna kehon toipua kunnolla mahdollisuuksien mukaan.Tervehdys pitkästä aikaa!
Minun raskaus (rv27+1) on nyt siinä vaiheessa että seuraavat viisi viikkoa on kriittistä aikaa. Eli pikkuruiset otetaan RV 32-34 sektiolla pois ja toivon että sinne helluntaihin saakka pääsisin. Raskauden muodosta johtuen äkkikuolemariski on koko ajan läsnä ja nyt seurataan tilannetta tarkemmin (tähän saakka viikoittain ultrattu) jopa osastolle meno voi olla edessä. Tämä jännittää kovasti.
Saikulle jään ensi viikolla, nyt on ollut mahdollisuus tehdä etätöitä. Oma olo on suht ookoo, kyykistyminn jne. alkaa olla hankalaa ja pientä turvottelua ja supistelua on ollut. Vauvat kasvavat omilla käyrillään kokoeron ollessa 20-24% viikosta riippuen. Akuuttia hätää ei ole ollut ja toivon sen näin jatkuvan.
Olen uskaltanut tehdä muutamia hankintoja: vaatteita 44cm, hoitoalusta, turvakaukalot, unipesät, rattaat jne. pinnasänkyä vielä mietin ja paremmat vaunut meinasin ostaa vasta kun tiedän, miten pikkuisten käy.
Sektio minua mietityttää, kun minua ei ole aiemmin leikelty. Lähinnä se toipuminen, lasten isä hän siis ei ole kuvioissa mukana. Toki muuta tukiverkostoa on ja yläkoulu ikäinen kuopus on kyllä suureksi avuksi jo nyt kun tykkää osallistua kotitöihin ilman patistelua. Olen myös ajatellut että tilaan sitten ruokaostokset ja suurimmat päivittäistavarat kotiinkuljetuksena kaupasta, niin säästyy aika ja vaiva. Voi nimittäin olla että vauvojen kanssa on kädet täynnä hommaa muutenkin
Eli täällä näyttää siltä, että pienokaiset syntyvät touko-kesäkuun vaihteessa ja kotiin toivoisin heidät saavani juhannukseksi. Peukut pystyyn, että kaikki sujuu hyvin!
Hyviä vointeja kaikille
Kaikkea hyvää teille, luotetaan siihen että kaikki sujuu kuten kuuluu. @Tinski paljon voimia seuraaville viikoille! Täällä päin kaikki monikkoperheet saavat alkuun ilmaiseksi lapsiperheen kotipalvelua, minkä jälkeen sen saa tarpeen mukaan, mutta on maksullinen tulojen suhteessa. Onko sinun kunnassa tällaista palvelua monikkoperheille? Neuvola varmasti osaisi kertoa käytännöistä. Minulle neuvolan th kertoi tästä ja ilmeisesti suosittu arjen apu monikkoperheissä
Hei!@Tinski paljon voimia seuraaville viikoille! Täällä päin kaikki monikkoperheet saavat alkuun ilmaiseksi lapsiperheen kotipalvelua, minkä jälkeen sen saa tarpeen mukaan, mutta on maksullinen tulojen suhteessa. Onko sinun kunnassa tällaista palvelua monikkoperheille? Neuvola varmasti osaisi kertoa käytännöistä. Minulle neuvolan th kertoi tästä ja ilmeisesti suosittu arjen apu monikkoperheissä
Kyllä täälläkin jonkun näköistä palvelua on saatavilla. Tällä hetkellä vaan tuntuu, etten ketään ventovierasta tähän halua...mutta saa nyt nähdä.
Olen miettinyt ihan samaa, mutta hyvä tietää palvelusta, jos sille tulee tarvetta