Helmikuiset 2020

Meillä on hieman standardikokoa pienempi pinnasänky, jossa nostettava/laskettava pohja. Se on meidän makuuhuoneessa sängyn vierellä (ei kiinni sängyssä, koska laitoja siitä ei voi ottaa pois). Siinä tarkoitus nukkua alusta saakka. Yösyöttöjä varten mulla on nojatuoli lähettyvillä.

 

Joo mä taidan itse kanssa alkaa kallistumaan siihen, että otan pinniksen josta saa sen laidan pois tarvittaessa sekä sängyn tasoa voi nostaa ja laskea. Pidän kuitenkin laidan kiinni alkuun (ja ehkä laitan kanssa äplaatikon pinnikseen), mutta jos alkaa näyttää siltä että vauva on kova yösyöjä, niin sitten tarvittaessa laita pois ja pinnasängystä sivuvaunu sänkyyn Oon tätä asiaa jo pitkään pohtinut tosiaan ja tuntuu että tein tästä nyt turhan ison ongelman itelleni.

 

Varmaan sellainen sänky sopii mikä muuntuu moneksi, niitä on nykyään vaikka millaisia meillä perhepeti ei voinut olla vaihtoehto niin pinnasänky jossa säädettävä pohja tuli makuuhuoneeseen, mun puolelle sänkyä muttei ihan kylkeen kiinni. Ajattelin myös jättää reunapehmusteet hommaamatta ja hyödynnän alkuun äp-laatikkoa. Saa nähdä mitä vauva on sitten mieltä järjestelyistä mut saahan sitä suunnitella

Viimeinen kolmannes on kyllä mennyt nopeasti! Aloitin kuun vaihteessa äippäloman ja oon aivan poikki, kävely on jo aika tuskaa ja pieni flunssa päällä niin huhhuh... Kuinka saatte öisin nukuttua? Meidän typy valvottaa mua reippaasti yli puolen yön ja vessassa saa ravata useasti. Onneksi päivällä saa nukuttua muutaman tunnin päikkärit, en tiedä miten muuten jaksaisin... Taitaa olla iltavirkku pieni tulossa meille

 

Mustakin tuntuu nyt että aika kuluu todella nopeasti. Eilen oli neuvolakäynti ja vauva vaikuttaa nyt kääntyneen pää alaspäin ja on laskeutunut jo tuonne "lähtökuoppiinsa". Hyviä uutisia kun olen perätilaa vähän jännittänyt eikä itsellä ollut oikein hajuakaan miten päin vauva on. Laskeutumisen olen tosin huomannut kun vatsa "roikkuu" ja on ollut vähän vähemmän tukala olo viime aikoina kun vauva ei ole tuossa ihan ylhäällä. Supistuksia on ollut, muutama kivuliaskin mutta ainakaan neuvolantädin mukaan ei pitäisi olla huolta niin kauan kun niitä (kipeitä) ei tule jatkuvasti. Neuvolalääkärillekin sain ajan parin viikon päähän, odotan sitä jo innolla Siellä ainakin ultrataan joten kuulee sitten vähän painoarviota yms. Silloin onkin jo viikko 36.

 

Täällä kans tunne, että aika menee hurjaa vauhtia. Nyt on taas käyty viikottaisessa äitiyspolin kontrollissa, ja kaikki näytti hyvältä. Alakäyrillä kuljetaan edelleen, mutta kasvua oli kuitenkin hyvin tapahtunut edelliseen käyntiin suhteutettuna. Meidän mini on tällä hetkellä arvion mukaan n. 2100g ja risat. Viikkoja 35 ja risat. Lääkärin kanssa oli alustavasti puhetta, että noin 2,5-3 viikon päästä käynnistys. Tarkempi aika sovitaan 37vk:n kontrolliajalla.

Tulipahan tässä mieleen, että kun asiathan voi tapahtua käynnistettäessä todella hitaasti tai sitten ihan hyvääkin vauhtia, että mitenhän miehen paikallaolon kanssa tehdään, jos käynnistely venyy vaikka useammalle päivälle... Hmm.. Nukkua ja syödähän sitä välillä hänenkin pitää, mutta meiltä kun on reilusti ajomatkaa sairaalaan, eikä sitä matkaa taita hetkessä. Ettei sitten vaan ala tapahtua jotain niin rytinällä, että tärkeät hetket menis ohi. Kellään kokemusta tai ajatuksia?

 

Mua vaivaa öisin lähinnä jano ja iskiaskivut. Nukun pari tuntia hyvin, sit alkaa särkeä pakaroita ja reisiä, kipu häviää kun vaihdan kylkeä. Koko yö menee siinä kun käännyn tunnin pari välein ja juon puoli litraa menee joka yö vettä vaikka päivälläkin juon ihan älyttömästi. Vessassa ei tarvii käydä normaalia useemmin.

Mä kans mietin tota sairaalaan lähtöä ja mites sitten mies.. hän käy kuitenkin töissä ja kai sitten kun on lähdön aika niin hän vaan soittaa töihin että nyt läks sitä just mietin et entä jos kestää kauemmin kun 1 pvä sairaalassa? Isyysvapaa kuitenki alkaa virallisesti vast syntymäpäivästä käsittääkseni.. vai mitä?

 

Mua vaivaa öisin lähinnä jano ja iskiaskivut. Nukun pari tuntia hyvin, sit alkaa särkeä pakaroita ja reisiä, kipu häviää kun vaihdan kylkeä. Koko yö menee siinä kun käännyn tunnin pari välein ja juon puoli litraa menee joka yö vettä vaikka päivälläkin juon ihan älyttömästi. Vessassa ei tarvii käydä normaalia useemmin.

Mä kans mietin tota sairaalaan lähtöä ja mites sitten mies.. hän käy kuitenkin töissä ja kai sitten kun on lähdön aika niin hän vaan soittaa töihin että nyt läks sitä just mietin et entä jos kestää kauemmin kun 1 pvä sairaalassa? Isyysvapaa kuitenki alkaa virallisesti vast syntymäpäivästä käsittääkseni.. vai mitä?

Juu aikaisintaan siitä, kun vauva syntyy voi jäädä isyysvapaalle. Sitä just itsekin mietin, että jos asiat etenee oikeen hitaasti, että onko mies töissä aina päivät ja tulee illaksi sairaalaan tai että jos alkaa tapahtua niin soittelen sitten paikalle. Vai onko hän lomapäivillä ja paikalla niin paljon kuin mahdollista, vaikka aluksi ei mitään alkaisi tapahtuakaan.. Vaikeita asioita.

Mulla kans yöt on yhtä kyljen kääntelyä, pakaroita särkee maatessa ihan hirveästi. Nyt on uutena tullut myös polvikivut. En pysty olemaan konttausasennossa enkä hirveän syvässä kyykyssä, kun se sattuu polviin niin kipeästi. Lienekö polvinivelet kovilla tämän painonnousun takia vai mistä on kyse..

 

Täällä kans tunne, että aika menee hurjaa vauhtia. Nyt on taas käyty viikottaisessa äitiyspolin kontrollissa, ja kaikki näytti hyvältä. Alakäyrillä kuljetaan edelleen, mutta kasvua oli kuitenkin hyvin tapahtunut edelliseen käyntiin suhteutettuna. Meidän mini on tällä hetkellä arvion mukaan n. 2100g ja risat. Viikkoja 35 ja risat. Lääkärin kanssa oli alustavasti puhetta, että noin 2,5-3 viikon päästä käynnistys. Tarkempi aika sovitaan 37vk:n kontrolliajalla.

Tulipahan tässä mieleen, että kun asiathan voi tapahtua käynnistettäessä todella hitaasti tai sitten ihan hyvääkin vauhtia, että mitenhän miehen paikallaolon kanssa tehdään, jos käynnistely venyy vaikka useammalle päivälle... Hmm.. Nukkua ja syödähän sitä välillä hänenkin pitää, mutta meiltä kun on reilusti ajomatkaa sairaalaan, eikä sitä matkaa taita hetkessä. Ettei sitten vaan ala tapahtua jotain niin rytinällä, että tärkeät hetket menis ohi. Kellään kokemusta tai ajatuksia?

Oon kans miettiny tota käynnistystä kun siinä voi mennä päiväkausia. Mies ajaa kuorma-autoa ihan noin 50km säteellä sairaalasta, mutta ei sieltä noin vaan kuormat päällä lähdetä. Vielä kun hän ajaa päöasiassa öisin niin ketään ei äkkiä vaan hälytetä rattiin. Toisaalta öisin ei käynnistys toimenpiteitä tehdä jos ei pakko joten ehkä mies on töissä viimeseen asti

 

Meillä on kanssa pinnasänky raahattu nyt sängyn viereen, tosin ei oo ihan siinä kyljessä kiinni. Varmaan sitten käännetään, jos tuntuu siltä et pitäis olla sängyssä kiinni samaan suuntaan ku meidänkin sänky on, nyt mulla ja vauvalla on päät vastakkain. Oon ajatellut et nostan hänet sitten sänkyyn ja syötän siinä.

Pitäis varmaan noita rattaitakin tutkia ja opetella käyttämään mutta jotenki ei yhtään huvita.. Onneks sillon alussa jo pesin kaikki vauvan vaatteet, koska en varmaan sais aikaseks sitäkään nyt.

Mulla ei ole mitään tietoa vauvan koosta. Kysyin viimeksi neuvolassa siitä ja ei kuulema arvioida kun ei mitään riskiä ole. Radihan mulla todettiin, mutta se on ruokavaliolla hoidettava. En sitten tiedä.. Lääkäri on tällä viikolla ja ajattelin kysyä et eikö tosiaan mitään kokoarviota saa. En mä halua alkaa synnyttää alakautta mitään jättiläistä!
Eikö ne edes synnärillä tee mitään arviota? Mua oikeesti ahdistaa tää asia aika paljon ja tuntuu kummalliselta, että ei voida sanoa edes jotain suuntaa antavaa (olkoonkin sitten pielessä) niin mulle tulis parempi mieli

Vauva painaa kyllä jo aika paljon keuhkoihin ja hengittäminen tuntuu inhottavalta. Oikealla puolella tossa rinnan alla on päivittäin sellasta pientä kipua, se kyllä helpottaa kun löytää jonkun toisen asennon. Pahenee ehdottomasti sen jälkeen ku on syönyt!

Nyt on jo rv 35+4, minne tää aika menee.

 

Mulla oli eilen rv 34 lääkärintarkastus. Täällä ainakin tutkivat niin ulkoisesti kuin sisäisesti ja tarkasti asennon sellaisella mini-ultralla. No, poikkiasennossa se ei enää varmasti ole, kuulemma on pää alhaalla, raivotarjonnassa, kroppa vasemmalla puolella eli käytännössä tää olisi nyt kaikista optimaalisin asento jos siinä pysyy. Enpä ois uskonut

Kokoarviota en saanut ultrasta huolimatta. Muuten oli tarkastuksessa kaikki ok, paitsi glukoosit plussalla. Lääkäri passitti sitten uudestaan labraan tänäaamuna ja tulokset samat, glukoosi plussalla ja myös leukosyytit. Mitähän ihmettä tää nyt meinaa, mulle oli tehty sokerirasitus aiemmin ja läpäisin aivan kirkkaasti tosi hyvällä tuloksella. Voiko raskausdiabetes alkaa näinkin myöhäisessä vaiheessa? Ja noi leukosyytit taas viittaisi tulehdukseen, josta mulla ainakaan ei ole havaintoa.. Täytyy huomenna soitella sinne neuvolaan, niin osaavat ehkä paremmin tulkita tilannetta.

 

Mulla oli eilen rv 34 lääkärintarkastus. Täällä ainakin tutkivat niin ulkoisesti kuin sisäisesti ja tarkasti asennon sellaisella mini-ultralla. No, poikkiasennossa se ei enää varmasti ole, kuulemma on pää alhaalla, raivotarjonnassa, kroppa vasemmalla puolella eli käytännössä tää olisi nyt kaikista optimaalisin asento jos siinä pysyy. Enpä ois uskonut

Kokoarviota en saanut ultrasta huolimatta. Muuten oli tarkastuksessa kaikki ok, paitsi glukoosit plussalla. Lääkäri passitti sitten uudestaan labraan tänäaamuna ja tulokset samat, glukoosi plussalla ja myös leukosyytit. Mitähän ihmettä tää nyt meinaa, mulle oli tehty sokerirasitus aiemmin ja läpäisin aivan kirkkaasti tosi hyvällä tuloksella. Voiko raskausdiabetes alkaa näinkin myöhäisessä vaiheessa? Ja noi leukosyytit taas viittaisi tulehdukseen, josta mulla ainakaan ei ole havaintoa.. Täytyy huomenna soitella sinne neuvolaan, niin osaavat ehkä paremmin tulkita tilannetta.

Mulla on tämä insuliinihoitoinen raskausdiabetes. Just eilen juttelin terkkarin kanssa neuvola-ajalla yleisesti loppuraskauden sokeriarvoista. Hän sanoi, että valtaosalla odottajista luontaisesti heikkenee sokeriaineenvaihdunta vielä loppuraskaudessa. Että siitä varmaan voi olla kyse. Itsellä taas on käynyt vähän ihmeellisesti päin vastoin. Että vaikka ollaan jo useita viikkoja menty samalla insuliiniannoksella, niin sokeriarvot (joita mittaan siis joka päivä useita kertoja päivässä) on nyt loppuraskauden aikana hieman parantuneet. Että kaiketi kaikki on mahdollista. Mulla tuttava sanoi, että hänellä monesti raskausaikana bongattiin pissanäytteestä leukosyytit koholla ja todettiin pissatulehdus. Oireeton siis, ei ollut itse havainnut mitään vaivaa, mutta antibiootit siihen määrättiin.

 

Viikonloppuja kaikille! Täällä olis kontrollikäyrillä käynti nyt viikonloppuna. Mulla on loppuajan seurannat äitiyspolilla 2krt viikossa. Eikä tässä pitkästi enää olekaan matkaa, kun käynnistys on jo alle kahden viikon päästä! Ensi viikolla lääkäriajalla sovitaan käynnistyspäivä seuraavalle viikolle. Tällä viikolla lääkäriajalla käyrien ja ultraamisen lisäksi otettiin streptokokkinäyte (tulos selviää kun mennään synnyttämään) ja tehtiin sisätutkimus. Lääkäri tutki kohdunsuun, kohdunkaulan ja lantion koon. Kohdunsuu oli edelleen kiinni, mutta kohdunkaula oli lyhentynyt kahteen senttiin. Vauvan pää on kuulemma mukavan alhaalla. Ja lantio normaalikokoinen, että hyvät edellytykset alatiesynnytykselle pitäisi olla. Sisätutkimuksen jälkeen tuli seuraavana päivänä jonkin aikaa polttelevia selkäkipuja (menkkakipujen tyylisiä), jotka kylläkin meni sitten lepäämällä ohi, mutta aika jännittävät ajat tässä alkaa jo olla käsillä.

 

Mulla on tämä insuliinihoitoinen raskausdiabetes. Just eilen juttelin terkkarin kanssa neuvola-ajalla yleisesti loppuraskauden sokeriarvoista. Hän sanoi, että valtaosalla odottajista luontaisesti heikkenee sokeriaineenvaihdunta vielä loppuraskaudessa. Että siitä varmaan voi olla kyse. Itsellä taas on käynyt vähän ihmeellisesti päin vastoin. Että vaikka ollaan jo useita viikkoja menty samalla insuliiniannoksella, niin sokeriarvot (joita mittaan siis joka päivä useita kertoja päivässä) on nyt loppuraskauden aikana hieman parantuneet. Että kaiketi kaikki on mahdollista. Mulla tuttava sanoi, että hänellä monesti raskausaikana bongattiin pissanäytteestä leukosyytit koholla ja todettiin pissatulehdus. Oireeton siis, ei ollut itse havainnut mitään vaivaa, mutta antibiootit siihen määrättiin.

Samaa mullekin sanottiin, kun soitin neuvolaan niistä tuloksista. He tosin halusivat laittaa lisää labratestejä, että tutkitaan mieluummin varmuuden vuoksi kaikki mahdollisuudet, ettei jää mitään hoitamattomia tulehduksia tai muuta sitten päälle kun synnytys alkaa. Ensviikolla uudestaan sokerirasitukseen ja pari muutakin labraa.

Viikonloppuja kaikille! Täällä olis kontrollikäyrillä käynti nyt viikonloppuna. Mulla on loppuajan seurannat äitiyspolilla 2krt viikossa. Eikä tässä pitkästi enää olekaan matkaa, kun käynnistys on jo alle kahden viikon päästä! Ensi viikolla lääkäriajalla sovitaan käynnistyspäivä seuraavalle viikolle. Tällä viikolla lääkäriajalla käyrien ja ultraamisen lisäksi otettiin streptokokkinäyte (tulos selviää kun mennään synnyttämään) ja tehtiin sisätutkimus. Lääkäri tutki kohdunsuun, kohdunkaulan ja lantion koon. Kohdunsuu oli edelleen kiinni, mutta kohdunkaula oli lyhentynyt kahteen senttiin. Vauvan pää on kuulemma mukavan alhaalla. Ja lantio normaalikokoinen, että hyvät edellytykset alatiesynnytykselle pitäisi olla. Sisätutkimuksen jälkeen tuli seuraavana päivänä jonkin aikaa polttelevia selkäkipuja (menkkakipujen tyylisiä), jotka kylläkin meni sitten lepäämällä ohi, mutta aika jännittävät ajat tässä alkaa jo olla käsillä.

Sulla on kiva, kun tiiät jo etukäteet että milloin alkaa tapahtua! Mulla alkoi nyt vapaat ja nyt vaan odotellaan sitä tuomionpäivää joka saattaa olla huomenna tai kuuden viikon päästä Oon alkanut nyt syömään vähän tulisempaa ruokaa, chiliä menee melkein kaikkeen, ehkä se nopeuttaa tätä prosessia (tai sitten ei)

Ärsyttää vaan työnantaja, tai siis HR, olin kysynyt aiemmin sitä Kelan hakemusta varten, että saanko palkkaa vai en, ja sanottiin että juu maksavat palkan. No Kelan hakemus on nyt jäissä ja odottaa työnantajan ilmoitusta.. eilen sainkin tietää, ettei mulle maksetakaan palkkaa. Joku toinen henkilö oli tarkastanut ja sanoi ettei työssäolopäivät täyty. Kiva nyt sitten koittaa selvittää Kelan kanssa tätä että käsittelisivät sen hakemuksen pikimmiten, meinaan nyt ei sit olekaan mitään tuloja ens maanantaista alkaen.... Rasittavaa kun toiset eivät osaa tehdä työtään oikein, toinen sanoo joo ja toinen ei, ja nyt sen takia hakemus on täytetty väärin ja uutta hakemusta ei voi enää tehdä.

 

Viikonloppuja kaikille! Täällä olis kontrollikäyrillä käynti nyt viikonloppuna. Mulla on loppuajan seurannat äitiyspolilla 2krt viikossa. Eikä tässä pitkästi enää olekaan matkaa, kun käynnistys on jo alle kahden viikon päästä! Ensi viikolla lääkäriajalla sovitaan käynnistyspäivä seuraavalle viikolle. Tällä viikolla lääkäriajalla käyrien ja ultraamisen lisäksi otettiin streptokokkinäyte (tulos selviää kun mennään synnyttämään) ja tehtiin sisätutkimus. Lääkäri tutki kohdunsuun, kohdunkaulan ja lantion koon. Kohdunsuu oli edelleen kiinni, mutta kohdunkaula oli lyhentynyt kahteen senttiin. Vauvan pää on kuulemma mukavan alhaalla. Ja lantio normaalikokoinen, että hyvät edellytykset alatiesynnytykselle pitäisi olla. Sisätutkimuksen jälkeen tuli seuraavana päivänä jonkin aikaa polttelevia selkäkipuja (menkkakipujen tyylisiä), jotka kylläkin meni sitten lepäämällä ohi, mutta aika jännittävät ajat tässä alkaa jo olla käsillä.

Aika jännittävää että käynnistykseen on sulla enää noin vähän aikaa. Onko alkanut yhtään jännittää kun synnytyksen ajankohta on selvillä ja lähenee vaan?

Mua jostain syystä jännittää synnytys nyt tosi paljon vaikka mulla siihen voi olla pisimmillään jopa se 5-6 viikkoa (jos yliajalle menee). Olikohan keskiviikko kun tarkastettiin kohdunsuun tilanne ja ei ollut muuttunut alkuraskaudesta ollenkaan, 4cm "jäljellä" ja kaikki paikat visusti kiinni. Kipeitä supistuksia ja vihlasuja ja muita on ollut satunnaisesti mutta eivät ole ns saaneet mitään aikaseksi. Tavallaan helpotti jännitystä kun lääkäri sitten totesi että ei tämä vielä hetkeen synny mutta samalla iski vähän epätoivo että minkä takia näistä kipeistä suppareista ja poltoista sitten kärsii jos ne ei kerta edes vie tilannetta eteenpäin Mutta ei se auta nyt kun vaan kärsivällisesti odotella ja toivoa ettei ihan 42 viikolle menisi kuitenkaan synnytys. Itse kuvittelin aina että nää "synnytysvaivat" alkaa vasta sitten kun synnytyskin lähtee käynnistymään mutta kyllä se taitaa olla niin että joillain niitä tulee epäsäännöllisesti jo viikkojakin ennen sitä "loppuhuipennusta" Sinänsä ei siis ole kiire saada vauvaa pihalle mutta nämä kivut on aika inhottavia, niinkun varmasti monella muullakin.

@Emeranth ärsyttävää että noi raha-asiatkin meni noin monimutkasiks, olisi varmaan vähän muutakin tekemistä ja mietittävää nyt kun selvitellä noita

 

@Emeranth Tosi tympeää, kun joutuu vekslaamaan tuon äitiyspäivärahan kanssa. Toivottavasti asiat ratkeaa pian!

@Muhkupallero Ei ole kovin paljoa vielä alkanut jännittää. Välillä yön pimeinä tunteina kun herää eikä saa heti unta, niin saattaa väsyksissä tulla sellanen apua-olo hetkeksi, mutta näin päiväsaikaan kun aivotoiminta pelaa normaalisti, niin oikeastaan lähinnä odotan sitä. Mulla enemmänki jännittää tämä loppuaika. Että kaikki menis hyvin sinne asti. Vaikka nämä tiheät seurannat äitiyspolilla/synnärillä tuo turvan tunnetta niin toisaalta ne myös saa tiedostamaan sen, että kaiketi tämä nyt sitten luetaan riskiraskaudeksi. Pysähdyn joka päivä muutaman tunnin välein tekemään liikelaskentaa ja jotenkin joka hetki, jolloin vauva ei liiku (eli todennäköisesti lepää), saa olon huolestuneeksi.. Siksi oikeastaan helpotus, että käynnistys häämöttää jo edessä, vaikka alunperin toivoin että ei tarvitsisi käynnistää, vaan saisi käynnistyä ihan luonnostaan omalla aikataulullaan.

 

Mukavia äitiysvapaapäiviä kaikille, ollaan vissiin kaikki jo vihdoin vapaalla! Mun Kela-sotkut onneksi selvisi ja nyt vaan katse kohti tulevaa eikö tarvi rahajuttuja murehtia

Mua on synnytys pelottanut pitkän aikaa, mutta alan olla niin kypsynyt tähän raskaana olemiseen, että toivon vaan et synnytys alkaisi mahdollisimman pian ja saisi homman hoidettua alta pois! Enää ei ole väliä miten vauva tulee ulos, kunhan tulee äkkiä

vauvan liikkeet sattuu niin julmetusti että alkaa oikeasti ärsyttää kun ei sille mitään voi, siihen päälle kaikki muut öiset iskiaskivut, päivittäiset hermokivut, hengenahdistus sun muuta mukavaa. Pääosin kipuja on vaan silloin kun vauva liikkuu ja sattuu painamaan milloin mitäkin kohtaa. Jalasta saattaa lähteä tunto hetkeksi kun hermo puristuu.. tosi hienoa tää raskaana olo

 

Meilläkin käynnistys edessä rv 38tienoilla aikaisintaan eli kolmen viikon päästä jopa jo. Vauva on iso ja kasvaa +1 ja +2 käyrien välissä 1-2viikkoa isompana. Lisäksi tablettihoitoinen radi. Äitiyspoli käynnit nyt parin viikon välein ja viime ma oli viimeksi jolloin synnytyslääkäri jo veikkas käynnistysaikaa just rv 38-39. Laskettuna vauvan painoarvio olisi ainakin 4kg joten sinne asti ei mennä

 

Meilläkin käynnistys edessä rv 38tienoilla aikaisintaan eli kolmen viikon päästä jopa jo. Vauva on iso ja kasvaa +1 ja +2 käyrien välissä 1-2viikkoa isompana. Lisäksi tablettihoitoinen radi. Äitiyspoli käynnit nyt parin viikon välein ja viime ma oli viimeksi jolloin synnytyslääkäri jo veikkas käynnistysaikaa just rv 38-39. Laskettuna vauvan painoarvio olisi ainakin 4kg joten sinne asti ei mennä

Täällä mennään myös jo yläkäyrällä. Sokerirasituksessa kävin toistamiseen ja tulosena yhä se, että ei raskausdiabetesta. Silti vauva kasvaa kuin vimmattu - syön ihan normaalia kotiruokaa, en syö karkkeja tai muutakaan makeaa tai herkkuja. Kiloja on kertynyt aikalailla, mutta olen yhä peilistä yhtä hoikka kuin ennen, en siis tiedä mihin ne kilot on suoraansanoen menneet. Ensviikolla neuvola ja uus SF-mitta. Jos jatkaa kasvua niin ei ne voi antaa mennä laskettuun aikaan.

Lueskelin lääkärin lausuntoa omakannasta, se lääkäri ei meinaa paljoa selitellyt mulle mitään viime viikon tarkastuksessa (rv34). Vauva on näköjään jo "valmiina" tulemaan, on siis laskeutunut jo lantioon ja tarjontana RT, paikat pehmentynyt ja kaula lyhentynyt jo 2 senttiin. Mulla on varmaan ollut kivuttomia supistuksia, koska en ole tuntenut yhtään mitään moneen viikkoon. Varottelin miestä jo, että saattaa tulla lähtö sairaalaan reippaasti laskettua aikaa aiemmin.

Onks teillä tuntunut jo supistuksia ja liittyykö niihin kipua? Entä mites teidän vatsat, tuntuuko maha pehmeältä kun käsin tunnustelee vai onko jatkuvasti kovan tuntuinen?

Oma vatsa on jatkuvasti tosi kova, oon vaan päätellyt että se on vauvan selkä vasten vatsaa, miten se muuten olisi joka päivä niin kova. Ei viitsi edes painella/tunnustella yhtään.

 

Mulla on maha jatkuvasti aika kova ja en ainakaan erota mitään kovettumista kun supistaa, tulee vaan epämukava olo. Ei oo tehny kipeetä ollenkaan, semmosia kiristäviä aaltoja vaan. Ja sit maha on vielä kovempi jos vauva on ihan pinnassa selkänsä kans, se kiristää kans mut vaan paikallisesti

Mua ahdistaa ihan koko ajan taas ja kaikki En halua vielä synnyttää, mutten jaksais olla raskaanakaan. Ahdistaa oma ahdistus ja tulee huono omatunto kun on pahaolla koko ajan.

 

@Päppyrä tsempit sinne! Tää raskaus on ohi tosi pian kaikilta meiltä, taas on yks viikko mennyt ja päivä päivältä odotusaika lyhenee.

Mä oon touhunnut niin energisesti päivästä toiseen kunnes multa kertakaikkiaan loppuu virta - illat menee telkkaria katsoessa kun ei jalat enää kanna eikä jaksa kävellä. Tänäänkään en edes ole käynyt ulkona, sisällä vaan touhunnut ja viimeistellyt vauvan huonetta. Sänky on, hoitopöytänä melkoisen suuri lipasto, kaikki vauvan vaatteet pesty ja valmiina, pullot ja maidot hankittu, vaipat sun muut löytyy. Amme tosin puuttuu mutta elän siinä toivossa että ekat kylvyt menee kylppärin lavuaarissa eikä sitä tarvii kun kerta viikkoon alussa kylvettää. Ja äkkiähän sitä jompikumpi käy prismasta ammeen hakemassa jos tuntuu että tarvii.

Enää ei tarvii muuta kuin sen pienen käyttäjän jota varten tässä on 9kk valmistauduttu

 

Mulla ei oo viime aikoina supistellut ollenkaan. Vatsa on kyllä koko ajan tosi pinkeä, mutta ei sillä tavalla kova kuin aiemmin supistellessa. Välillä sitä kiristää ihan tosissaan, johtuen vauvan puskemisesta. Täällä menee päivät aika rauhallisesti. Välillä touhaan enemmän, välillä lähinnä levähtelen. Liikkeitä seuraan koko ajan, kun vauvan kasvussa on edelleen ollut huolta. Alakäyrillä mennään, kasvu hidasta, ja ac-mitta on ollut pieni suhteessa muihin. Pieni ja hoikka vauva siis kyseessä - katsotaan saako syntymään mennessä kerättyä kokoon 2,5kg. Vielä yksi kontrollikäynti jäljellä ja käynnistysaika häämöttää jo muutamien päivien päässä. Huoli on kova, mutta samalla odotan valtavasti meidän pientä tänne masun ulkopuolelle ja yritän olla luottavainen. <3

 

Mulla on maha jatkuvasti aika kova ja en ainakaan erota mitään kovettumista kun supistaa, tulee vaan epämukava olo. Ei oo tehny kipeetä ollenkaan, semmosia kiristäviä aaltoja vaan. Ja sit maha on vielä kovempi jos vauva on ihan pinnassa selkänsä kans, se kiristää kans mut vaan paikallisesti

Mua ahdistaa ihan koko ajan taas ja kaikki En halua vielä synnyttää, mutten jaksais olla raskaanakaan. Ahdistaa oma ahdistus ja tulee huono omatunto kun on pahaolla koko ajan.

Tsemppiä tuon ahdistuksen kanssa, se on inhottavaa Mua ei varsinaisesti ahdista mutta on joku ihan ihmeellinen kestoketutus päällä, oon kauheen negatiivinen ja passiivinen. Harmittaa tämä kärttyily kun kuitenkin järjellä ajateltuna tiedän ettei ole mitään syytä olla ärsyyntynyt. Johtuiskohan hormoneista tai sitten vaan jännittää tuleva ja se purkautuu näin

Mulla oli aiemmin kipeitä supistuksia satunnaisesti mutta nyt ei ole ollut. Eikä liiemmin harjoitussupistuksiakaan. Maha on usein kans pinkeä kun vauva työntää peppua ja selkää "nahan läpi". Neuvolalääkäri oli ja painoarvio 36+3 oli n. 2,7kg. Keskikäyrällä mutta vissiin siron puoleinen, laskettuna päivänä painoarvio olisi n. 3,5kg. Ei siis tarvi ainakaan painon takia käynnistellä etukäteen. Paikat oli vähän pehmenneet mutta ymmärsin että aikalailla ennallaan on kohdunsuu. Muutenkin tosi vahva tunne että vauvaa odotellaan vielä hetki, olen jopa vähän valmistautunut siihen että 41+5 aletaan käynnistelemään jos ei itsekseen tule. Harmittaa jos se siihen menee mutta minkäs näille voi. Tämäkin tässä kohtaa ihan turha huolenaihe vielä mutta kun on oltava niin negatiivinen kaikessa Mulla on sairaalakassi pakkaamatta ja kaikki viimeistelyt tekemättä kun päässä pyörii vaan että miksi niitä vielä laittelisi kun kuitenkin viitisen viikkoa saatan vielä odotella. Aivan kun niitä ei voisi jo valmiiksi laittaa vaikka sitten vähän kestäisikin vauvan tulossa Nyt jos kävisikin niin että tulisikin aikasempi lähtö niin oltaisiin ihmeissään kun kaikki levällään.

 

Tsemppiä tuon ahdistuksen kanssa, se on inhottavaa Mua ei varsinaisesti ahdista mutta on joku ihan ihmeellinen kestoketutus päällä, oon kauheen negatiivinen ja passiivinen. Harmittaa tämä kärttyily kun kuitenkin järjellä ajateltuna tiedän ettei ole mitään syytä olla ärsyyntynyt. Johtuiskohan hormoneista tai sitten vaan jännittää tuleva ja se purkautuu näin

Mulla oli aiemmin kipeitä supistuksia satunnaisesti mutta nyt ei ole ollut. Eikä liiemmin harjoitussupistuksiakaan. Maha on usein kans pinkeä kun vauva työntää peppua ja selkää "nahan läpi". Neuvolalääkäri oli ja painoarvio 36+3 oli n. 2,7kg. Keskikäyrällä mutta vissiin siron puoleinen, laskettuna päivänä painoarvio olisi n. 3,5kg. Ei siis tarvi ainakaan painon takia käynnistellä etukäteen. Paikat oli vähän pehmenneet mutta ymmärsin että aikalailla ennallaan on kohdunsuu. Muutenkin tosi vahva tunne että vauvaa odotellaan vielä hetki, olen jopa vähän valmistautunut siihen että 41+5 aletaan käynnistelemään jos ei itsekseen tule. Harmittaa jos se siihen menee mutta minkäs näille voi. Tämäkin tässä kohtaa ihan turha huolenaihe vielä mutta kun on oltava niin negatiivinen kaikessa Mulla on sairaalakassi pakkaamatta ja kaikki viimeistelyt tekemättä kun päässä pyörii vaan että miksi niitä vielä laittelisi kun kuitenkin viitisen viikkoa saatan vielä odotella. Aivan kun niitä ei voisi jo valmiiksi laittaa vaikka sitten vähän kestäisikin vauvan tulossa Nyt jos kävisikin niin että tulisikin aikasempi lähtö niin oltaisiin ihmeissään kun kaikki levällään.

Samoja fiiliksiä täällä. Eka viikko äitiysvapaata meni kivoissa fiiliksissä, kun kotona oli puuhaa, ompelujuttuja, ruoanlaittoa, siivousta, mutta nyt alkaa kaikki olla tehtynä ja mä olen kuoleman tylsistynyt. Olo on vähän kuin kylmällä kivellä, et edes auringonpaiste ei oikeen hetkauta, mikään ei tunnu oikeen miltään. Lasi viiniä kyllä kelpaisi mutta odotellaan....

Sairaalakassin taisin pakata viime viikolla myös. Pakkasin itselle vaihtovaatteita, sukkia, alushousuja, siteitä, hammasharjat + tahnan meille molemmille, "palautusjuomia" (joita kätilö itseasiassa suositteli synnytyksestä selviämiseen), siis ei energiajuomia vaan sellaisia missä on proteiinia ja hiilaria urheilusuorituksesta palautumiseen, sitten pakkasin oman shampoon+suihkusaippuan, vauvalle vaatekerraston, muutaman vaipan, pari korviketta, puhtaat tuttipullot..hmm mitäs muuta! Tietysti äitiyskortti odottaa kassissa valmiina ettei unohdu kun lähdön aika on. Jos noilla selviäisi! Vielä pitää ostaa jotain pikkuevästä/purtavaa kassiin mukaan, koska nälkä tulee kuitenkin, ainakin miehelle jos ei minulle.

Mietityttää ehkä eniten, että oonko valinnut oikeat vaatteet vauvalle mukaan, onko tarpeeksi lämpimät kotiinpaluulle.. Otin kaikkea kahta eri kokoa, sukat, hanskat, hatun, kaukalopussilla toivottavasti selviää autokyydistä ja viileästä ulkoilmasta. Se äp:n talvihaalari on aivan liian iso vastasyntyneelle, mutta kaukalopussin pitäis olla tosi lämmin. Ja eihän täällä etelässä ole edes pakkasta että sinänsä ei onneks ole liian kylmä.

 

Täällä alkaa raskaus lähentyä loppuaan kun vauvan isoon koon takia annettiin käynnistyspäivä ensi viikon keskiviikolle. Apua, jännittää kyllä hulluna ja mietityttää, että kauankohan sitä häädetään ulos ja miten sitä voisi itse edesauttaa

 

Täällä ollaan oltu synnärillä viikko. Puolet ajasta käynnistelyn vuoksi, puolet vauvan kanssa. <3 Katsotaan, koska kotiutuminen koittaa. Meidän helmikuisesta tuli tosiaan tammikuinen.