The ketju

Mulla myös. Ja tulee niillä joskus talsittua lähikauppaankin.

Mä en mene niillä kauppaan. Roskat voin viedä.

 

Mun mielestä crocsit ei ole hyvä tapa elää elämäänsä, yhtä rumia läpökkäitä saa hakemalla hakea

Mä käytän välillä yleensä kotona/ parvekkeella / roskia viemässä. Joskus lähikaupassa.

 

Paheksun moista ryypiskelyä

Harvemmin sitä tulee otettua ja nyt on kesä
Syksyllä ja talvella vieläkin harvemmin.

 

Ei se kuule o mitään fantasiointia tai haaveilua.
Ei voi tietää mitä tahtoo ennen kuin näkee sen mitä tahtoo.

Niinku kesämökki. Ei semmoista kukaan tartte. Moni ei semmoista riesakseen edes tahdo. Mut silti saattaapi olla olemassa mökki jollaisesta ei ole osannut edes unelmoida.
Jos semmoisen näkee niin sitä yllättäen alkaa tahtomaan.

Kutsu millä nimellä haluat, mutta selvästi te jotkut olette parisuhdeihmisiä, ja ilman kumppania surullisia ja romantiikankaipuisia. Ei siinä mitään pahaa ole, kyllä te vielä kumppaniin törmäätte.
Minä kun taas en ole koskaan elänytkään parisuhteessa tai halunnut elää, en ymmärrä mikä nyt saisi yhtäkkiä haaveilemaan unelmien prinssistä ja kotileikeistä sellasen kanssa tms.
Se on sitten eri asia mitä elämä tullessaan tuo. Sitä ei koskaan tiedä. Ehkä vanhuksena joku pyyhkii jalat altani. Vanhana olisikin hyvä olla joku läheinen ystävä lähellä.

 

No ihmisten suhteen vaikka kyyninen olisinkin, ei se romantiikkaan koskaan liity.
On katsopas olemassa introverttejä, erakkoluonteita, oman tien kulkijoita, ihmisiä joiden intohimo löytyy muualta kuin toisista ihmisistä. Itselläni aina intohimon kohteet vaihtuu, mutta ei ne koskaan miehiä ole (tai naisia).
Sitten on taas olemassa teitä, joiden intohimo löytyy toisesta ihmisestä, ei siinä mitään pahaa ole, mutta kun ei kaikki sellasia ole.
Muiskis muiskis.

Itseasiassa mä olen myös aika erakko, oman tien kulkija...mun intohimon kohteita on paljon eikä läheskään kaikki liity suoranaisesti lihaan ja vereen eli toiseen ihmiseen. Mutta seksi on kivaa myös. Pusi Pusi.

 

Muistin ottaa myös arskat mukaan

 

Lämmintä pottupiirakkaa & kahvia Ahhhh

 

 

Se on heips taas, mukavaa päivää kaikille

 

Se on heips taas, mukavaa päivää kaikille

Vuoronvaihto, ettei mene ylitöiksi

 

Se on heips taas, mukavaa päivää kaikille

Mukavaa päivää

 

Vuoronvaihto, ettei mene ylitöiksi

Haistappa kakka

 

Vuoronvaihto, ettei mene ylitöiksi

Ja sunkin vuoro on jo ohi joten - heipat ja kivat lauvvantait

 

Toiset kaipaa rakkautta & kumppania,toiset ei.
Kumpikin on oikea tapa elää elämäänsä.

Amen.

 

 

Kroksit on ihan mahtavanhuikeet popottimet nilkanmuljahteluun ja varpaitten murtamiseen...sitten niillä on muutenki tosikivvaa liukastella pitkinpoikin märkää nurtsikkoa, no ei sen märkäkään tartte olla - onnistuu ilmannii
Ja talavella niihin on er kätevä hypätä villasukkissa viemään roskia/hakemaan postia/muuten vaan pikasesti toopeilemaan lumihankiin liukastellen ja manailla nätisti että eikö niihin huopikkaisiin voinu kuitenni...

 

Mulla ne ovat parveke kenkinä.

Mullakin.

 

 

 

Kutsu millä nimellä haluat, mutta selvästi te jotkut olette parisuhdeihmisiä, ja ilman kumppania surullisia ja romantiikankaipuisia. Ei siinä mitään pahaa ole, kyllä te vielä kumppaniin törmäätte.
Minä kun taas en ole koskaan elänytkään parisuhteessa tai halunnut elää, en ymmärrä mikä nyt saisi yhtäkkiä haaveilemaan unelmien prinssistä ja kotileikeistä sellasen kanssa tms.
Se on sitten eri asia mitä elämä tullessaan tuo. Sitä ei koskaan tiedä. Ehkä vanhuksena joku pyyhkii jalat altani. Vanhana olisikin hyvä olla joku läheinen ystävä lähellä.

Mut onhan sinulla lapsi(a)?
Eli jossain vaiheessa elämää ajatus perhe- elämästä on sen verran kutkuttanut?

Ei parisuhteissa ole mitään sääntöjä siitä mimmoisia niiden pitäis olla. Tai että niiden pitäis olla semmoisia mis heitetään lusikat samaan laatikkoon ja aletaan leikkimään kotia.

Edesmennyt ex- appiukko muutama vuosi eronsa jälkeen löysi itselleen naisystävän. Appiukko oli kätevä käsistään ja naisystävänsä oli hirveen hyvä laittamaan ruokaa niin se oli kahden seittemänkymppisen win-win suhde. Kumpikin asui omassa kämpässään ja tapailivat säännöllisen epäsäännöllisesti.
Se sopi heille oikein mainiosti.

 

Perseet mielessä?

 

Perseet mielessä?

Ainahan ne on kunnes dementia vie voiton.

 

Mullakin.

Mulla ei oo parveketta

 

Mulla ei oo parveketta

 

Oho mikä sade, tuollahan vois vaikka kastua nyt...