Huomenta
Olipa eilen illalla henkevät keskustelut täällä, ihan yllätyin että kuinka mää nyt silleen avauduin ja nyt vähän nolottaa jopa..
...MUTTA kisun ja Lunan potkut persiille havahdutti ymmärtämään, että nyt täytyy ryhdistäytyä ei tästä muuten mitään tule!
..ja sitten seuraakin ihan tällanen avoin ilmo, että mä olen ihmisenä sellainen ketä kantaa eteenpäin rakkaus, ei viha eikä katkeruus vaan rakkaus...viha on samaa kuin myrkky, joten mulle se vaan tekee pahaa enkä mä sille mitään voi. Eikä tunteiden kieltäminen suojele millään tavoin minua vaan satuttaa ja vie ruokahalut ja unet ja masentaa...joten emmä pysty enkä halua ees pystyä.
Sen verran kerron kyllä siitä KUINKA rakastan....mun mielestä rakkauteen nimittäin kuuluu intohimo, spontaanisuus ja se että sen toisen ihmisen kanssa voi vaikka antaa palaa samaan aikaan keittiönpöytää vasten tai pöydällä kun ne
molemmilta puolilta paistetut aamumunat kärähtää siinä hiivatin paistinpannulla selän takana....Mulle on myös aivan turha sanoa että tukahuta ne tuntees itsesi takia, koska katkeruus ja viha = mä oon kokeillut ja ei toimineet, ne vaan rikkoo jotain sisältä
..mun.kantava.voima.on.rakkaus.ja.nimenomaan.se.intohimoinen.rakkaus.PISTE. Hyväksyn sen tai en niin näin se nyt vaan on.
Rohkeutta ei ole vihata ja kantaa katkeruutta vaan rohkeutta on rakastaa. Kuka meistä sillon on rohkee ja kuka ei, jos toinen uskaltaa hypätä ja ottaa riskin rakkauden suhteen ja toinen ei? Niin, kerroppa
x se häh täh!
Sitten tärkeimpiin juttuihin, eli kai tästä on kohta puoliin taas valmistauduttava ruokaostoksille
Niiiii joo enkä mä nyt puhu mistään liibalaaba diipadaapa vaaleanpunaisista vässykkälasi rakkaus uliuli perhospakkauksista vaan siitä missä räiskyy ja tuntuu halu toista kohtaan ja missä voi herätä aamulla toisen vierestä täysin nakkena ja saada toinenkin heräämään ja _tuntemaan_...sellasesta kovuudesta tykkään....joo niin piti suihkuunkin tästä lähtee...
ai niin, nukuin jopa klo 7n. saakka eli n. 6 tuntia..parempi tuokin kuin ei mitään.
PS: Mä laitan itseni kuntoon mutta ootte aivan ihania kun silleen potkitte pientä eteenpäin!
ja anteeks se avautuminen, panen senkin väsymyksen piikkiin!!!