Mua itseasiassa kiinnostaa, että kun et usko jälleensyntymään, mutta uskot Jumalaan, niin etkö sä koe asetelmaa vähän epäreiluna, että yhden elämän aikana pitää pystyä päättämään omasta ikuisuudesta? Ja kun lähtökohdat ihmisillä on todella erilaisia, niin eikö tällainen järjestely ole sun mielestä epäoikeudenmukainen?
Esim. Kun lapsi syntyy ja sitten se kuoleekin heti, niin pääseekö se taivaaseen vai joutuuko se helvettiin? - Eikö olis vähän epäreilua, jos se joutuisi helvettiin, koska se ei ole edes kerennyt elää? Entä jos se pääsisi taivaaseen, niin eikös se ole vähän epäreilua, että se saa vähän niinkuin "ilmaiseksi" menolipun ikuiseen autuuteen?
Entä ne, joita kohtaa traaginen ja julma elämä. Älkoholisti- narkkari vanhemmat, jotka parittaa omaa lastaan ja tuputtaa sille huumeita 10- vuotiaasta asti. Sitten joku pedofiili tappaa sen 16- vuotiaana ja koska se ei ole sydämmessään uskonut jumalaan, niin joutuuko se helvettiin?
Tai joku ambomaan ihmissyöjä. Jos se ei ole koskaan kuullutkaan jumalasta ja niillä on aina ollut tapana grillata joku eno tai täti viikonloppuisin, eikä se ole tiennyt paremmasta, niin joutuuko se taivaaseen tai helvettiin?
Mä en tiedä... jotenkin mun mielestä kristinuskon Jumala on vaan niin epäoikeudenmukainen ja koko tuomiojärjestelmä ihan päätön, että mä en vaan voi siihen samaistua.