mutta kun tama keskustelun savy on taalla usein sita, etta jos lapsen pistaa hoitoon alle 3 (tai vaikka sitten 2,5) vuotiaana, ei lasta olisi pitanyt edes tehda/sita ei silloin oikeiasti rakasta/pitaa tyota tarkeampana kuin lasta (eli siis rakastaa lastaan vahemman kuin tyotaan???). Siita siis komenttini - eli onko lasten kotona hoitaminen osoitus suuremmasta rakkaudesta???
Olen edellen sita mielta ettei 9 kk tai 1 v 9 kk mieti paivakodissa paivat pitkat miksi vahemmat hanet hylkasivat, tai miksi heille on tyo tarkeampi kuin lapsi itse.
Enka usko etta monelle lapset hoitoon laittavalle kyseessa on valinta tyon ja lapsen valilla. Ne eivat yksinkertaisesti ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Voi olla molemmat!! Kotona ja toissa sen sijaan ei voi yleensa olla yhta aikaa. Se on se valinta.
Koti = lapsi eli kyllä se käsittääkseni siinä on se valinta. Nythän puhutaan kuitenkin 9kk - 3v ikäisen hoitovapaasta.
Eihän se tarkoita tietenkään etteikö rakastaisi lastaan vaikka hoitoon laittaa, mutta jos on mahdollista jäädä taloudellisesti kotiin, mikä on tärkeysjärjestys.. olen hyvin samoilla linjoilla tämän tutkijan kanssa jonka tekstiä tähän lainaan:
Tutkija kritisoi liian aikaista päivähoitoa
Laki takaa kaikille päivähoitopaikan, ja vanhemmat käyttävät oikeuttaan yhä enemmän. Työelämässä ei katsota hyvällä pitkiä taukoja, ja monilla perheillä on isoja lainoja, joiden maksamiseen tarvitaan molempien vanhempien tuloja.
Pääministeriä ja elinkeinoelämän johtoa myöden on vaadittu naisia palaamaan nopeammin työelämään. Tätä toivetta on jo noudatettu, ja monissa kaupungeissa ryhmät ovat tupaten täynnä.
Pienten lasten kehitykseen perehtynyt kasvatustieteiden tohtori Erja Rusanen pitää valitettavana, että perheitä suorastaan painostetaan päivähoidon käyttämiseen.
- Varsinkin jos päivähoitoryhmät ovat isoja ja meluisia, se nostaa väistämättä stressihormonitasoja, eivätkä tasot välttämättä laske edes yön aikana. Pitkäaikaisella stressillä on monenlaisia seurauksia: oppiminen, tunne-elämän säätely ja stressinsäätelyjärjestelmä voivat häiriintyä, Rusanen kertoo.
Rusasen mukaan varhaislapsuuden stressi voi vaikuttaa kehitykseen ja elämään aikuisikään saakka.
- Alle 3-vuotias tarvitsee lähinnä aikuisen hyvää hoivaa, eli niin pieni ei tarvitse vielä päiväkotia esimerkiksi kaverien takia. Jos lapsi on päivähoidossa, olisi tärkeää, että hoitaja ei vaihdu, päivät olisivat mahdollisimman lyhyitä ja ryhmä olisi hyvin pieni, 2-4 lasta ryhmässä. Työelämä ja päivähoidon rakenteet vain ovat senlaatuisia, että harvoin voidaan valita tällaista tilannetta.
Aikuisten etu ei ole aina lapsien etu
Kasvatustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston lehtori Erja Rusanen on hämmästynyt viime aikojen puheista, joiden mukaan äidit täytyisi saada yhä aiemmin työelämään.
Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista.
- Erja Rusanen, yliopistonlehtori
- Nämä puheet kuulostavat siltä, että aikuiset ajattelevat vain itseään. Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista. Sen ymmärtää, vaikka ei tietäisi kehityspsykologiasta mitään. Minä pyytäisin suhtautumaan tähän kysymykseen vakavasti. Ratkaisuja pitäisi etsiä puhtaasti lapsen näkökulmasta. Päivähoito pitäisi saada joka puolella Suomea kuntoon nimenomaan lasten näkökulmasta, Rusanen sanoo.