Vaakakuppiin se että saa ja pystyy elämään hyvää elämää toivomallaan tavalla ja toiseen kuppiin se, että joutuisi elämään vastoin tahtoaan jonkinlaisen keskivertonormin mukaan muita ihmisiä miellyttääkseen?Alkuperäinen kirjoittaja Metsäpeikko;27258685:Kyllähän minä sen tiedän mutta joskus tuntuu siltä että todella monet ei sitä tiedä!
En vain ymmärrä mikä on se syy moiseen lapsikatraaseen.
Jos laitetaan vaakakuppiin hyvät ja huonot puolet niin kuinka se mielestäsi jakaantuu esim. teillä?
Heh. Sanoisin että Nykymalli meillä peittoaa toisen mahdollisuuden prosenteissa 100 - 0.
.,.
Ei olis kannattanu. Voi jäädä työttömäksi, ja sit joutuu hakemaan kaikenmaailman tukia. Ku se on sit moraalisesti arveluttavaa elätää montaa henkeä yhteiskunnan siivellä, josseivät sit tartu lapionvarteen ja mene suota kuokkimaan. Vastikkeelisesti.
Oon siis lueskellut the Palstaa tänään, ja tullut näin viisaaksi.
Lähinnä ajattelin tyyliin:Vaakakuppiin se että saa ja pystyy elämään hyvää elämää toivomallaan tavalla ja toiseen kuppiin se, että joutuisi elämään vastoin tahtoaan jonkinlaisen keskivertonormin mukaan muita ihmisiä miellyttääkseen?
Heh. Sanoisin että Nykymalli meillä peittoaa toisen mahdollisuuden prosenteissa 100 - 0.
Plussat:
-joku aina ehkä hoitaa kun on vanha ja sairas
-saa paljon lapsilisää
Miinukset:
-helvetinmoinen metakka ja epäjärjestys (siivousta ja pyykkiä päivästä toiseen)
-saatanalliset menot (siis taloudellinen juttu, ei uskonnollinen)
-ei mihinkään kaikkia lapsia yhtäaikaa hoitoon
-pitää hommata pikkubussi jotta pääsee markettiin
-saa pelätä moninkertaisesti lapsen joutumista onnettomuuteen tms.
-käsittämätön määrä koulukirjojen päällystämistä
-vieraantuu todellisuudesta kun ei oo ollu vuosikymmeniin töissä (säästää päivähoitomaksut)
-julmettu määrä sairauspoissaoloja lasten takia (jos kuitenkin on töissä)
-mopokortit, ajokortit ym. itsenäisen elämisen avustukset jotka ei sisälly kohtaan 2
-vertahyytävä taistelu perinnöstä
-naapurit luulee lestikseksi tai muuten vajaaksi
-joku muu, mikä?
:|
Kumpaakaan plussaasi en laske enkä ole koskaan laskenut mukaan millään tasolla, vaikka saattaa hyvinkin olla etten kuole yksin laitokseen. Siihentosin taitaa enemmän kuin lapsiluku vaikuttaa perheen ja suvun atvat ja arvot jo monessa sukupolvessa.Alkuperäinen kirjoittaja Metsäpeikko;27258979:
Mikään miinuksista ei ole ollut adekvaatti lukuunottamatta luonnollisesti suurempia kuluja kuin pienessä perheessä. Mutta niidenkin kohdalla koen, että elämänvalinnat luonnollisesti maksavat kullekin sen mukaan mitä valitsee. Jos olisin valinnut sinkkuelämän Manhattanilla maksaisin maltaita asunnosta. Jos olisin valinnut jotain muuta maksaisin sen mukaan... Minulla maksut tämän elämänvalinnan mukaan.
No, noin se kuitenkin tulee olemaan...Mikään miinuksista ei ole ollut adekvaatti lukuunottamatta luonnollisesti suurempia kuluja kuin pienessä perheessä. Mutta niidenkin kohdalla koen, että elämänvalinnat luonnollisesti maksavat kullekin sen mukaan mitä valitsee. Jos olisin valinnut sinkkuelämän Manhattanilla maksaisin maltaita asunnosta. Jos olisin valinnut jotain muuta maksaisin sen mukaan... Minulla maksut tämän elämänvalinnan mukaan.
.,.
Ei ihan kaikki noin mene. Esim. toi moninkertaisesti onnettomuuksien pelkääminen.Alkuperäinen kirjoittaja Metsäpeikko;27259032:
Onko se sitten vähempää se pelko, jos pelkää yhden ja ainokaisensa puolesta?
Kun jos esim. yksi lapsista kuolee, jää niitä vielä olemaan, jos niitä on enemmän. Aika hyvä kompensaatio, vai mitä?
Aah. Metsänpeitto tarkoitti että hänen miinuslistansa olisi jotain miten minulla "tulisi menemään"?
-helvetinmoinen metakka ja epäjärjestys (siivousta ja pyykkiä päivästä toiseen)
Joskus toki paljon ääntä. Useimmiten ei. siisti, kiva koti. Siivotaan usein ja pyykätäänkin monta kertaa päivässä. Molempia tekemään on MONTA ihmistä joten yhden ei tarvitse usein vaivaantua.
-saatanalliset menot (siis taloudellinen juttu, ei uskonnollinen)
Taloudellisiin menoihin vastasin jo.
-ei mihinkään kaikkia lapsia yhtäaikaa hoitoon.
Lapset on saatu aina halutessa hoitoon. Palstaa lukiessa käynyt ilmi, että kahdenkeskistä aikaa ollut aina paljon enemmän kuin suomalaisilla pikkulapsivanehmmilla keksimäärin. Nykyään yksi yö ja yksi ilta viikossa.
-pitää hommata pikkubussi jotta pääsee markettiin.
Miksi markettiin kaikkien kanssa yhtä aikaa? Silloin kun kotona oli sakkia eniten, tilaisn ruoat kotiinkuljetuksella. Nykyään käyn joko ukon kanssa kaksin tai yksin päivittäin kotomatkalla kaupassa. Pikkubussi sen sijaan oli yhteen aikaan. Sillä oli kiva kulkea pitempiä matkoja esim. lappiin tai viedä laumaa leffaan tms. Ulkomaanmatkoillaki usein moinen vuokrattiin.
-saa pelätä moninkertaisesti lapsen joutumista onnettomuuteen tms.
Tämä on outo ajatus. On ihan sama onko ihmisellä yksi alpsi tai sata lasta, hän on totaalsien haavoittuvainen. Ei yhden tai kahden lapsen äiti menetä vähempää tai enempää menettäessään lapsensa kuin kymmenen lapsen äiti menettäessään omansa.
-käsittämätön määrä koulukirjojen päällystämistä.
Ellei ole valtavaa määrää poikkeuksellisen tumpeloita erityislapsia niin 8 lapsen äiti ei päällystä useampia kirjoja kuin kahdenkaan lapsen äiti.
-vieraantuu todellisuudesta kun ei oo ollu vuosikymmeniin töissä (säästää päivähoitomaksut) Olen käynyt aina (lukuunottamatta parin kuukauden äitiyslomia) töissä. Tosin en ymmärrä miksi työpaikan todellisuus olisi kodin todellisuutta todempaa. Päinvastoin. Pidän moista ajatusta aika todellisuusvieraana.
-julmettu määrä sairauspoissaoloja lasten takia (jos kuitenkin on töissä)
Yksi lapsenlapsista oli erityislapsi ja vietti kuukausia sairaalasa. Ne kuukaudet otin lomaa. Muiden kohdalla sairauspoissaoloja ei ole juuri ollut.
-mopokortit, ajokortit ym. itsenäisen elämisen avustukset jotka ei sisälly kohtaan 2
Eiköhän en kuitenkin sisältyneet siihen.
-vertahyytävä taistelu perinnöstä
Ei ole tullut mieleen taistella sisarusteni kanssa vanhempieni perinnöstä. Vanhempani eivät taistelleet sisarustensa kanssa isovanhempieni perinnöstä. Jos perheen arvoihin ja traditioihin kuuluu vertahyytävät taistelut perheen sisällä, suosittelen lapsetonta sinkkuutta.
-naapurit luulee lestikseksi tai muuten vajaaksi.
Tämä oli erityisen hauska. Kuka ihmeessä elää naapureidensa mielen mukaan? Entä jos on kaksi tai kolme eri mieltä olevaa naapuria. Kenen mielipiteen mukaan pitää elämänsä muokata?
-joku muu, mikä?
Huom - se oli Metsäpeikko, ei metsänpeitto.
Pelottavaa jos nuo kaksi sekoittuvat. :| :| :|
Auts. Ruma typo minulta. Anteeksipyyntöni Metsänpeitolle.Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;27259125:
*nolo*
Ei kun minä tarkoitin
Noh, tuo nyt oli vähän kärjistetty mielipide siitä kuinka kuvittelisin asioiden menevän suurperheissä.
Toki löysit joka kohtaan kumoavan mielipiteen joten voin siis hyvin olla väärässä
Olitko itse se joka "antoi lapsien tulla" (miehesi tietämättä?) vai olitteko miehenne kanssa yhtä mieltä että "kymmenen lasta hommataan"?
"lapsekas"
Se on ihan kiva että isovanhemmatkin on vielä siinä iässä että jaksavat tutustua ja olla ja tehdä lastenlastensa kanssa.
Kun tekee 30-40 -vuotiaana ja oma äiti tehnyt samoin niin isovanhemmat on kasikymppisiä eikä pärjää leikki-ikäisten kanssa. Saatika pysy teinien vauhdissa.
Mahtavaa kun omien lasten isovanhemmat on vielä alle 50v!
Kun tekee 30-40 -vuotiaana ja oma äiti tehnyt samoin niin isovanhemmat on kasikymppisiä eikä pärjää leikki-ikäisten kanssa. Saatika pysy teinien vauhdissa.
Mahtavaa kun omien lasten isovanhemmat on vielä alle 50v!
So?
Yhdellä tuttavalla on jo neljä lasta ja ikää 22v,SAMALLE miehelle kaikki ja lapset iältään 10kk-6v
Se etu on nuorena siitetyistä lapsista että ne ovat siinä iässä että pärjäävät omillaan kun itse on siinä iässä että on pelit ja vehkeet hommattu että pääsee niistä nauttimaan (mikä lause!?).
Kun menin aikoinaan naimisiin oli yhteinen ajatus, että yritämme kahtatoista lasta.Alkuperäinen kirjoittaja Metsäpeikko;27259170:Ei kun minä tarkoitin
Noh, tuo nyt oli vähän kärjistetty mielipide siitä kuinka kuvittelisin asioiden menevän suurperheissä.
Toki löysit joka kohtaan kumoavan mielipiteen joten voin siis hyvin olla väärässä
Olitko itse se joka "antoi lapsien tulla" (miehesi tietämättä?) vai olitteko miehenne kanssa yhtä mieltä että "kymmenen lasta hommataan"?
Neljä ensimmäistä tuli suhteellisen tiheästi.
Sitten tuli elämässä vaihe, jolloin perhe kasvoi muutamaksi vuodeksi neljällä "ylimääräisellä" lapsella ja päätimme että touhua&tohinaa oli kyllin jo siinä (kahdeksssa allel kouluikäisessä) lähivuoiksi, jolloin päädyimme ehkäisemään muutaman vuoden ajan.
Asioiden selkiinnyttyä aloimme uudelleen yrittää vauvaa ja muutaman hankalan mutkan jälkeen saimme vielä kolme lasta joista yksi kuoli ihan pienenä.
Kuuden lapsen rauhallisessa kodissa jatkoimme lisälapsista haaveilemisestä (töiden ja muun elämän ohella toki eli ei se haave elämää aamsuta iltaan hallinnut) kunnes mieheni yhtäkkiä sai aivoveritulpan ja kuoli.
Jäin leskeksi kuuden lapsen kanssa (ikähaitari 3v - 16 v).
Muutamaa vuotta myöhemmin menin uudelleen naimisiin.
Vihkimisen aikaan sairastin syöpää (viimeinen hoitojakos menossa) joten yhteinen ajatus oli, että jahka hoidot loppuvat , niin puoli vuotta sen jälkeen alamme yrittää vauvaa.
4 kk myöhemmin olin kapseliehkäisystä huolimatta raskaana. Se oli iloinen, upea "suunnitelmannopeutus" elämältä.
Reilua vuotta sen tyttären syntymän jälkeen syntyi, yritettynä ja toivottuna kuopuksemme.
Kuopus on nyt 5 v ja näiden vuosien ajan olemme yrittäneet iltatähteä.
Valitettavasti ei vain kuulu eli näyttää siltä että näihin yhdeksään jäi minun lapsilukuni.
Eli kyllä, kyllä olemme kummassakin liitoissani olleet puolisoni kanssa yhtä mieltä siitä, että toivomme monta lasta.
Siis miksi!? :headwall:
Tai he eivät uskaltaneet sanoa vastaan?Eli kyllä, kyllä olemme kummassakin liitoissani olleet puolisoni kanssa yhtä mieltä siitä, että toivomme monta lasta.
No, olette ainakin noudattaneet Kirjan lausetta "lisääntykää ja täyttäkää maa".
Mutta olisitte jättäneet muillekin jotain täytettävää.
Koska nautin lasten seurasta ja elämästä suurperheessä.Alkuperäinen kirjoittaja Metsäpeikko;27259262:
Koska olen parempi vanhempi monelle lapselle kuin olisin vain yhdelle tai kahdelle.
Koska meillä riittää fyysinen, henkinen ja taloudellinen kapaisteetti hyvän lapsuuden antamiseen kaikille mukuloillemme.
Tuo tietenkin mahdollista. Siis se, että kumpikin puolioistani on alusta asti narrannut lapsilukutoiveensa ja elänyt sen narraamisen mukaan sitten vuosikymmeniä suurperhe-elämää ja lapsia lisää yrittäen.Alkuperäinen kirjoittaja Metsäpeikko;27259262:Tai he eivät uskaltaneet sanoa vastaan?
Mutta miksi ?
Minähän "tietenkin" olen aivan ihana ihminen yms. mutta en minä taida kumminkaan ihan niin ihana olla että sen vuoksi hakeutuisi kanssani elinikäiseen liittoon, johon sisältyy oleellisena osana itselle vastenmielinen elämäntapa?
Tai sitten minulla on vain aivan liian pienet luulot itsestäni?
Kumpikin puolisoista ateisteja.Alkuperäinen kirjoittaja Metsäpeikko;27259262:No, olette ainakin noudattaneet Kirjan lausetta "lisääntykää ja täyttäkää maa".
Mutta olisitte jättäneet muillekin jotain täytettävää.
Ehkä siksi emme saaneetkaan maata täyteen vaan jäätiin jälkeen tavoitteesta?
FM itse
Minulla oli kolme lasta 24 vuotiaana. Nyt sain kuopuksen 37 v ja kyllä myönettävä että nuorempana sitä paremmin kestin äitiyden varjopuolia. Valmistuin yliopistosta kolme vuotta kolmannen syntymän jälkeen.
"vieras"
Jos vaakakupeissa olisi väestöräjähdyksen vastuullinen tiedostaminen ja oman elämän eläminen toivomallaan tavalla omien mielihalujen johdattamana...Vaakakuppiin se että saa ja pystyy elämään hyvää elämää toivomallaan tavalla ja toiseen kuppiin se, että joutuisi elämään vastoin tahtoaan jonkinlaisen keskivertonormin mukaan muita ihmisiä miellyttääkseen?
Heh. Sanoisin että Nykymalli meillä peittoaa toisen mahdollisuuden prosenteissa 100 - 0.