pahoinpitelin lastani, kukaan ei auta väsynyttä äitiä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja väsynyt äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
oletko sanonut neuvolassa etä olet väsynyt vai oletko puhunut tuosta pahoinpitelemisestä??

???oletko???

Olen. Ei ole resursseja

otappa yhteyttä lastensuojeluun ja kerrot sinne

Juu, suosittelen tuota. Sen jälkeen saat hyvät yöunet ja työpäivän jälkeen paljon omaa aikaa, stkun lapsesi on sijoitettuna joko lastenkotiin tai perheeseen.
Stressi ja väsymys helpottuu ihan ihmeesti kun ei ole sitä lastakaan.

 
Meillä neuvolassa kun ilmoitin vain olevani väsynyt, niin saatiin kodinhoitaja vai olikos se nykyään perhetyöntekijä.. Kuitenkin se kävi meillä tietyn ajan kerran viikossa auttamassa lapsen kanssa. Vei lasta ulos ja minä ja mieheni saatiin tehdä se muutama tunti (3-4h) ihan mitä lystättiin. Eikä meillä ollut edes vaikea vauva vaan olin tosi väsynyt synnytyksen jälkeen pojan ollessa noin 8kk. Omituista että siellä päin missä sinä asustat, asioihin suhtaudutaan niin erilailla.

Toivotan kuitenkin voimia! Joku tuolla sanoikin että neuvola ei ole vastuussa sinusta. Mutta siinä vaiheessa kun jotain sattuu, niin neuvola on mielestäni asiasta vastuussa koska ovat olleet tilanteesta tietoisia eivätkä tehneet mitään...

:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Alkuperäinen kirjoittaja Onnellinen Villasukka:
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Alkuperäinen kirjoittaja Onnellinen Villasukka:
Mitä tarkoitat kukaan ei auta???
oletko varannut ajan itsellesi mielenterveystoimistoon tai terv.keskuksen psykologille?
sanoivatko he että eivät suostu auttamaan sinua??

Kuis nopeesti sä oot saanu aikaa tonne mielenterveystoimistoon tai TK.n psykologille? Meneekö siinä keskimäärin kauan? Kauanko teillä meni että pääsitte?

Kannattaa ihan rehellisesti kertoa mikä on tilanne, ihan totta silloin kyllä saa akuuttiapua.
Kannattaa uskaltaa haluta sitä apua.
Jos ei mitään akuuttia niin voihan siihen 2-3 viikkoa mennä.
Mutta, apua saa nopeasti jos todella haluaa sitä. :heart:
Niin tota sä et vastannu kysymykseen?

Mä vastaan sen puolesta...mä sain ajan mielenterveystoimistoon heti samalle viikolle ja sit lääkärin ajan parin viikon päähän eka käynnistä. Oisin saanut nopeampaakin tk:n puolelta, mutta katsoin jaksavani siihen asti. Puhuminen auttoi kuitenkin vähän.

Kyllä apua saa, jos sitä osaa oikeasta paikkaa hakea ja kertoo todellisen syyn. Ei mua oo koskaan vähätelty ja ajan saanut heti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toisenlainen kokemus:
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
ota yhteys lastensuojeluun...ja ennenkuin joku älähtää KERRON ETTÄ EI LAPSIA OLLA HUOSTAANOTTAMASSA!!! Kun itse hakeutuu apua pyytämään siellä ollaankin aivan ihania ja apua todellakin sai. jälkeenpäin harmittelin miksen uskaltautunut ajoissa sieltä sitä hakemaan ja ei, en ole narkki tai alkoholisti tai lapsen pahoinpitelijä, masennus ja henkinen väsymys iskivät rajuina erosta ja tyäpaikan menetksestä sekä kaikesta muusta niidenmukanaan tuomasta.

pääsimme perheleirille jossa sai ruuat nenän eteen jne...ei tarvinnut ite tehä muuta ku olla lasten kanssa ja halutessaan hoitoapua järjestyi jos halus vaikka metsään käveleen yksin.
perhetyöntekijöitäkin meilläkävi jonkin aikaa. sain vain positiivista palautetta siitä että hain itse apua eikä niin että olisin väsyneenä vain kärvistellyt lasten kanssa ja joku muu sen olisi sitten varmasti ajan kanssa tehnyt.
Ihmiset pelottelevat suotta apua tarvitsevia lastensuojeluviranomaisista, oikeasti he ovat mukavia kun itse olet oikealla asenteella mukana.


Minulla on ihan toisenlainen omakohtainen kokemus, ja ap:lle neuvo onkin, että älä missään nimessä kerro mitään järkyttävän suorasainaista, ja pelko että lapet otetaan huostaan ei ole aiheeton.

Omassa tapauksessani kerroin raskaasta elämäntilanteestani, ja HUOM! en ollut uupunut omiin lapsiini, jaksoin hoitaa heidät todella hyvin eikä ollut aikomusta tai vaaraa, että vahingoittaisin lapsiani. Meillä ei ollut tukkapöllyjä tms. käytössä.
Ja neuvolan tarjoama apu oli se, että saimme huostaanottouhan päällemme. En päässyt mihinkään perheleirille lastenhoitavun kera, vaan jouduin turvataloon, missä olin tarkkailun alla noin viikon päivät ja jousuin hoitamaan yksin lapseni, osittain myös laittamaan ruokaa ja siivosin, kun siellä oli niin helkutin likaista !!!
ja jos olisin lähtenyt aikaisemmin, en olisi saanut lapsiani mukaan ja jos olisin lähtenyt lasteni kanssa, ne olisi viety välittömästi. Ja HUOM en ollut uupunut lapsiini, lasten hoitoon, enkä ollut semmosta sanonut. <Perheessämme ei myöskään ollut alkoholia, väkivaltaa, isä oli ja on ihan hyvä ja vastuullinen, oli vain paljon asioita, jotka koin raskaana, ja itkin sen kaiken neuvolassa.

No älkää sekoittako sitä neuvolaa tähän vaan ottaa suoraan yhteyden lastensuojeluun. Se nyt jo monen taholta tuli selväksi ja itsekin allekirjoitan että neuvolasta ei apua saa! Edelleen olen sitä mieltä, että sosiaalityöntekijään yhteys ja ihan itse, ennenkuin joku toinen sen tekee!
 
Mulla oli vanhempi tyttö koliikkivauva ja isänsä kanssa vuorotellen kannettiin tyttöä sylissä ja heijattiin vaunuissa, likka vaan huusi kovempaa. Mutta sitten exälle kerrottiin töissä että kokeilkaapas Cuplaton-tippoja ja mä sain neuvolasta ohjeen että vauvaa voi hieroa masusta niin sillä tavalla voi saada ylimääräiset ilmat pois masusta. Nuo kaksi tepsivät ja neiti lopettikin huudon yhtäkkiä sitten, olihan sitä jo kestänytkin 3 kk. Oli se rankkaa aikaa, hermot meinäs mennä vauvaan ja ukkoon kun oli väsynyt ja kotityötkin olisi pitänyt tehä.
 
Nostanpa tämän vanhan ketjun.
Itselläni oli sama tilanne aikoinaan v:nna 2006 syntyneen tyttäreni kanssa. Jatkuva huuto, itku, parku ja rääkyminen alkoi tytön ollessa puolivuotias. Öisin heräilimme 20-30 kertaa ... Neuvolassa asiaa ei otettu kuuleviin korviin. Milloin keksittiin mitäkin selityksiä lapsen huudolle ja itkulle. Kun tuota neuvolan mukaan "ohimenevää vaihetta" oli kestänyt lähes vuosi, käännyin oikean LÄÄKÄRIN puoleen. Tytöllä todettiin vaikea MAITOALLERGIA vaikein suolisto-oirein. Huuto, parku, itku ja rääkyminen loppui viikon sisällä siitä kun maitoproteiinieliminaatio aloitettiin.

Vieläkin voisin käydä mielihyvin haukkumassa ao neuvolan sakin pystyyn. Vihaan niitä ämmiä yli kaiken ja luojan kiitos, että meillä oli mahdollista vaihtaa neuvola toiseen.

Jos lapsi huutaa yöt ja päivät, asia pitää selvittää ja mielummin tosiaankin oikealla lääkärillä. Vaikka sitten yksityisellä. Syy selviää suurimmassa osassa tapauksia. Neuvolassa puolestaan ollaan sillä linjalla, että hei mitä välii, vaikka joku tuskissaan kituisikin.
 
LASTENSUOJELUUN ehdottomasti teet ilmoituksen itsestäsi ja omasta jaksamisesta!! Sieltä saa apua ja eikä lapsia olla mihinkään viemässä pois teiltä, mutta apukäsiä hommaan tulee ja jaksamiseen. Älä mieti yhtään, vaan heti soittamaan sinne kun mahdollista. :)
 
LASTENSUOJELUUN ehdottomasti teet ilmoituksen itsestäsi ja omasta jaksamisesta!! Sieltä saa apua ja eikä lapsia olla mihinkään viemässä pois teiltä, mutta apukäsiä hommaan tulee ja jaksamiseen. Älä mieti yhtään, vaan heti soittamaan sinne kun mahdollista. :)

tuota onko sulla henk koht kokemusta ettäolet ollut vastaavassa tilanteessa ja saanut apua? vai miten tiedät?
 

Yhteistyössä