pahoinpitelin lastani, kukaan ei auta väsynyttä äitiä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ollaan koettu ihan sama! Meillä oli 1v5kk ikäinen taapero ja vaikea koliikkivauva, niin vaikea, että neuvolassakin täti kysyi, että huutaako vauva todellakin näin ja todellakin noin kauan (ilta 19-05 aamulla suoraa huutoa) Kaikki lääkärit kierrettiin ja kaikki vaan pyöritteli päätään. Apua ei saatu mistään ja kaikki keinot yritettiin. Minä en muista ensimmäisistä kuukausista yhtään mitään!!! Menin nukkumaan 05 aikoihin ja esikoinen (taapero) heräsi 6-7 aikaan. Mies teki diplomityötään 13-14h päivässä. Sukulaiset asuu kaukana ja apua ei tullut mistään. Kaikki voivotteli, mutta eivät kuitenkaan auttaneet. Näkivät, että olen ihan lopussa. Onneksi koliikki loppui kuin seinään 2kk kuluttua ja elämä alkoi helpottumaan. Jäi kuitenkin hirveä kammo vauva-aikaan ja en kokenut sitä mitenkään miellyttäväksi. Oli kokoajan tunne, että teen/tein jotakin väärin. Kovasti voimia! Meitä on muitakin joilla ei ole ollut helppoja vauvoja, jotka nukkuu 3-4h päiväunia ja vauva-aika ollut yhtä ruusuilla tanssimista!
 
Alkuperäinen kirjoittaja masha:
Ursalle: Ei minulla itsella siis ole mitaan pakkomielletta asian suhteen. Tuntuu vaan, kun lukee muiden kirjoituksia ja kuuntelee tuttaviaan joilla on lapsia, etta paljon tehdaan ja harrastetaan. Olen 38-v, mutta en tieda miten se asiaan liittyi? Enka juurikaan seuraa julkkiksia =) Ehka minulla on vaan normaalia aktiivisempia tuttavia...


Itse käyn kerran viikossa vauvajumpassa vauvani kanssa ja koen että tarvitsen sen henkireiän saadakseni myös kontakteja aikuisiin ihmisiin ja jaksan sen voimalla kotiarkea taas. Nämä muskarit sun muut vauvakerhot monasti onkin tarkoitettu juuri sitä varten että kotiäiti saisi sitä kautta aikuista juttuseuraa...vaikkakin ne nyt kulkevat nimellä VAUVAkerho...mulle neuvolassakin ehdotettiin juuri tuollaista ja sanoi vielä perään että vauvahan voi sen aikaa nukkua siinä ulkona vaunuissa :kieh: että eipä se tarkoitus ollutkaan se vauvan viihdytys vaan äidin hyvinvointi.
No me olemme muuttaneet uudelle paikkakunnalle enkä tunne ketään ja asiasta puhuin neuvolassa...
 
Voi ap! Tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu. Oma lapseni on erittäin allerginen ja ensimmäiset 8kk vauva ei tehnyt muuta kuin itki. Nukkuin vartin pätkiä ja itki. Olen henkisesti ja fyysisesti väsynyt ja sairas. Mutta koskaan en tehnyt lapselle pahaa. Kun se ei ole sen lapsen vika vaan allergian. Allergia aiheuttaa lapselle suunnatonta tuskaa jos ruokavalioasiat eivät ole kunnossa. Vaikka lapseni on jo kohta 4v vieläkin ruokavalio on erittäin suppea ja useista ruoka-aineista tulee rajut reaktiot.

Hae apua lasten allergologilta tai psykologilta/psyk.sairaanhoitajalta. Et todellakaan ole yksin asioidesi kanssa.
 
siksi ikä kiinnosti, kun olen ite 35 ja ajattelin, että onko tämä jotenkin nuorempien äitien ressi, tämä harrastaminen. itse en välitä, mitä muut tekevät ja harrastavat ja miten mittaavat suorituksilla äitiyttään (tämä ei enää koska ap:tä ). lopetin vuosia sitten naistenlehtien lukemisen, en katso tositeeveetä, luen valikoivasti perhe-lehteä. teen itse mieheni kanssa ratkaisuja, jotka meille sopivat, ja annan toisille vapauden tehdä omia valintojaan. näin pysyy pää kunnossa, kun ei vertaa itseään muihin. toki ymmärrän, että jos ei ole ketään tuttuja eikä omatoimista tekemistä, niin varmasti on hyvä mennä jonnekin kerhoon. mutta se, että minä en käy ko kerhoissa enkä harrasteissa, ei todellakaan tee minusta mitenkään huonompaa ihmistä. äitiys on vain yksi osa-alue elämässäni, tärkeä toki, mutta ei kuvaa koko minuuttani eikä määrittele itsetuntoani. pidän huolta, että minulla on omia harrastuksia ja suorittamisen tarpeen suoritan töissä. mutta, mielenkiintoista, että naiset pohtii huonoa äitiyttään, eikä miehet koskaan huonoa isyyttään. otan oppia miehistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pistää:
pistää niin vihaks jotka pahoinpitelee omaa lastansa.mitä jos sua pahoinpideltäs?

eikös kyseinen henkilö nyt itsekin huomannut tekevänsä väärin ja hakee nimenomaan apua tilanteeseensa. Eiköhän jokainen ole tuolta mieltä, että lasta ei saa pahoinpidellä mutta aina se elämä ei ihan mene niin kuin itse haluaa ja pääasia on se että huomaa virheensä ja yrittää ettei ne toistu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ursa:
siksi ikä kiinnosti, kun olen ite 35 ja ajattelin, että onko tämä jotenkin nuorempien äitien ressi, tämä harrastaminen. itse en välitä, mitä muut tekevät ja harrastavat ja miten mittaavat suorituksilla äitiyttään (tämä ei enää koska ap:tä ). lopetin vuosia sitten naistenlehtien lukemisen, en katso tositeeveetä, luen valikoivasti perhe-lehteä. teen itse mieheni kanssa ratkaisuja, jotka meille sopivat, ja annan toisille vapauden tehdä omia valintojaan. näin pysyy pää kunnossa, kun ei vertaa itseään muihin. toki ymmärrän, että jos ei ole ketään tuttuja eikä omatoimista tekemistä, niin varmasti on hyvä mennä jonnekin kerhoon. mutta se, että minä en käy ko kerhoissa enkä harrasteissa, ei todellakaan tee minusta mitenkään huonompaa ihmistä. äitiys on vain yksi osa-alue elämässäni, tärkeä toki, mutta ei kuvaa koko minuuttani eikä määrittele itsetuntoani. pidän huolta, että minulla on omia harrastuksia ja suorittamisen tarpeen suoritan töissä. mutta, mielenkiintoista, että naiset pohtii huonoa äitiyttään, eikä miehet koskaan huonoa isyyttään. otan oppia miehistä.


Jokaiselle meille on luotu se terve MAALAISJÄRKI! Ei pidä antaa ulkopuolisten vaikuttimien vaikuttaa siihen omaan ajattelutapaan. Pakoon ei pääse naistenlehtiä sun muuta tositv:tä ellet sitten sulkeudu kotiin neljän seinän sisään. Katselen lähes joka päivä salkkareita enkä koe minkäänlaista painetta suoriutua perhe elämästä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
Alkuperäinen kirjoittaja ursa:
siksi ikä kiinnosti, kun olen ite 35 ja ajattelin, että onko tämä jotenkin nuorempien äitien ressi, tämä harrastaminen. itse en välitä, mitä muut tekevät ja harrastavat ja miten mittaavat suorituksilla äitiyttään (tämä ei enää koska ap:tä ). lopetin vuosia sitten naistenlehtien lukemisen, en katso tositeeveetä, luen valikoivasti perhe-lehteä. teen itse mieheni kanssa ratkaisuja, jotka meille sopivat, ja annan toisille vapauden tehdä omia valintojaan. näin pysyy pää kunnossa, kun ei vertaa itseään muihin. toki ymmärrän, että jos ei ole ketään tuttuja eikä omatoimista tekemistä, niin varmasti on hyvä mennä jonnekin kerhoon. mutta se, että minä en käy ko kerhoissa enkä harrasteissa, ei todellakaan tee minusta mitenkään huonompaa ihmistä. äitiys on vain yksi osa-alue elämässäni, tärkeä toki, mutta ei kuvaa koko minuuttani eikä määrittele itsetuntoani. pidän huolta, että minulla on omia harrastuksia ja suorittamisen tarpeen suoritan töissä. mutta, mielenkiintoista, että naiset pohtii huonoa äitiyttään, eikä miehet koskaan huonoa isyyttään. otan oppia miehistä.


Jokaiselle meille on luotu se terve MAALAISJÄRKI! Ei pidä antaa ulkopuolisten vaikuttimien vaikuttaa siihen omaan ajattelutapaan. Pakoon ei pääse naistenlehtiä sun muuta tositv:tä ellet sitten sulkeudu kotiin neljän seinän sisään. Katselen lähes joka päivä salkkareita enkä koe minkäänlaista painetta suoriutua perhe elämästä.

selaan kyllä ko lehtiä kampaamossa, mutta minua rupeaa aina ottamaan pattiin, kun siellä on niin pinnallista p'askaa. en koitakaan mitekään paeta enkä sulkeutua, minulla on hyvin laaja ystäväpiiri, joten siksi en ehkä tarvikaan mitään kerhoja. minä katson joskus salkkareita murkun kanssa, mutta hänkin jo tietää, että se ei kuvaa todellista oikeaa elämää. tai elämä ei ole ainakaan sellaista täällä pohjoisessa.
 
saitte nukkua siis 8h/vrk HOH-HOIJAA vaan... itse olen kantanut jokaista neljää lastani lähes ekan vuoden itkuisuuden ja ruuan takaisinvirtauksen takia, eikä todellakaan saatu nukuttua noin ruhtinaallisesti, ne pienetkin hetket vauva tuossa mahan päällä... No joo, toiset väsyy helpommin, mutta silti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja väsynyt äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja pistää:
pistää niin vihaks jotka pahoinpitelee omaa lastansa.mitä jos sua pahoinpideltäs?

luuletko että teen sitä mielihyvästä? enkö ole täällä kysymässä neuvoa ja HAKEMASSA APUA

no hae sitä apua oikesti äläkä palstalla notku. äläkä pahoipitele!silittääkkö mun päähän pitäs.sori vaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja ursa:
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
Alkuperäinen kirjoittaja ursa:
siksi ikä kiinnosti, kun olen ite 35 ja ajattelin, että onko tämä jotenkin nuorempien äitien ressi, tämä harrastaminen. itse en välitä, mitä muut tekevät ja harrastavat ja miten mittaavat suorituksilla äitiyttään (tämä ei enää koska ap:tä ). lopetin vuosia sitten naistenlehtien lukemisen, en katso tositeeveetä, luen valikoivasti perhe-lehteä. teen itse mieheni kanssa ratkaisuja, jotka meille sopivat, ja annan toisille vapauden tehdä omia valintojaan. näin pysyy pää kunnossa, kun ei vertaa itseään muihin. toki ymmärrän, että jos ei ole ketään tuttuja eikä omatoimista tekemistä, niin varmasti on hyvä mennä jonnekin kerhoon. mutta se, että minä en käy ko kerhoissa enkä harrasteissa, ei todellakaan tee minusta mitenkään huonompaa ihmistä. äitiys on vain yksi osa-alue elämässäni, tärkeä toki, mutta ei kuvaa koko minuuttani eikä määrittele itsetuntoani. pidän huolta, että minulla on omia harrastuksia ja suorittamisen tarpeen suoritan töissä. mutta, mielenkiintoista, että naiset pohtii huonoa äitiyttään, eikä miehet koskaan huonoa isyyttään. otan oppia miehistä.


Jokaiselle meille on luotu se terve MAALAISJÄRKI! Ei pidä antaa ulkopuolisten vaikuttimien vaikuttaa siihen omaan ajattelutapaan. Pakoon ei pääse naistenlehtiä sun muuta tositv:tä ellet sitten sulkeudu kotiin neljän seinän sisään. Katselen lähes joka päivä salkkareita enkä koe minkäänlaista painetta suoriutua perhe elämästä.

selaan kyllä ko lehtiä kampaamossa, mutta minua rupeaa aina ottamaan pattiin, kun siellä on niin pinnallista p'askaa. en koitakaan mitekään paeta enkä sulkeutua, minulla on hyvin laaja ystäväpiiri, joten siksi en ehkä tarvikaan mitään kerhoja. minä katson joskus salkkareita murkun kanssa, mutta hänkin jo tietää, että se ei kuvaa todellista oikeaa elämää. tai elämä ei ole ainakaan sellaista täällä pohjoisessa.

Eiköhän meistä jokainen tiedä että se nyt ei ihan vastaa normaalia elämää kuitenkaan =) :flower:

 
Aloittajalle: ota yhteyttä joko mtt: oon tai paikkakuntasi perheneuvolaan. Todella törkeää, ettei terkkari suostu tekemään lähetettä koska ei ole resursseja, suorastaan heitteillejättö mielestäni! AINA pyydettäessä apua tulisi tarjota, hiiteen resurssipula. Sehän on aina! Kyllä ne siellä mtt:ssä sitten lähetteen saadessaan miettivät resurssinsa.

Minua pistää vihaksi tässä ketjussa aloittajan syyttely. Ihminen on väsynyt, hyvät naiset. Ja olen ap:n kanssa samaa mieltä, että kirjojen lukeminen ei taida tässä kriisitilanteessa enää auttaa. Voimia tuskin on alkaa lukemaan pikkuvauvapsykologiaa. ÄITI ON VÄSYNYT. Voit myös soittaa MLL: oon ja kysyä lastenhoitoapua, että pääsisitte miehesi kanssa vähäksi aikaa ulos talosta, kahdenkesken huokaisemaan. Aloittakaan vaikka siitä, että menettä ihan syömään, leffaan tms. Meillä on myös samantyylinen tilanne, että ollaan otettu ihan liian vähän parisuhdeaikaa. Hermothan siinä kiristyy.

 
Eikö aikuiselle pitäisi riittää 8 tunnin vuorokausiunet?
Jospa lapsi vaistoaa, että teet väkinäisesti kaiken, etkä nauti? Mikä pakko on yrittää olla jotenkin täydellinen ja mennä kaikessa vauvan mukaan? Mikä pakko kaikkien on hyppiä muskarit ym? Ei ennenkään lapset käyneet. Miksi et voi olla normaalisti, ja antaa lapsen kasvaa siinä sivussa. Jos koko ajan hypit vaan pillin mukaan ja viihdytät 24/7, tulee itsekäs ja huonotuulinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh?:
saitte nukkua siis 8h/vrk HOH-HOIJAA vaan... itse olen kantanut jokaista neljää lastani lähes ekan vuoden itkuisuuden ja ruuan takaisinvirtauksen takia, eikä todellakaan saatu nukuttua noin ruhtinaallisesti, ne pienetkin hetket vauva tuossa mahan päällä... No joo, toiset väsyy helpommin, mutta silti...

Blaa-blaah. Saa kai sitä olla väsynyt muistakin syistä.

 
Minä en muuten todellakaan suosittele mitään kirjojen lukemista!!! Niistä ei saa kuin pahan mielen ja tuntee itsensä vielä huonommaksi! Niissä äidistä tehdään suorittava robotti.
 
Ursa: Juu, samaa mielta olen.. En asu Suomessa ja siksi kiinnostuneesti seuraan aitien arkea siella kotimaassa =)

Mietin vaan tuota viela, etta tietty toi harrastaminen auttaa, jos sen kautta saa itselle henkireikaa. Sitten se on tosi hyva juttu ja oikein suositeltavaa. Musta tuntuu, etta mulle henk. koht. vaan toimii parhaiten ottaa hieman etaisyytta tahan arjen rumbaan. Olen hieman laiska luonnoltani ja arvostan omaa aikaa ja itseni hemmottelua :ashamed: Siksi ensimmainen ajatukseni onkin aina ehka hieman itsekas.

Sori, jos ajauduimme hieman hakosalle alkuperaisesta aiheesta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja väsynyt äiti:
neuvolan tädille yhtenä kertana hieman asiasta avauduin niin vastauksena tuli, että otapa yhteyttä omaan työterveyshuollon psykologiin, kun meillä ei täällä saa kirjoittaa lähetteitä sinne, kun siellä on ihan täyttä!! Että sellaista apua.

Pitää jaksaa! Aina sanotaan vaan, että pitää jaksaa! Vittu, vauvat on erilaisia tempperamentiltaan ja jos on koliikkia ja allergiaa ja nla:ssa ei haluta edes niitä selvittää, niin sen muksu huutaa sen 10 h/vrk ja sä kuuntelet sitä 4 kk:n ajan ja lepäät sen 15 min kerrallaan, minkä se muksu nukkuu, siis 4 kk:n ajan. Meillä ei ole nukuttu mitään 4 tunnin unia, hyvä jos nukkut puoli tuntia kerrallaan. Että pitää jaksaa. Helvetti sanon minä. Sitten on niitä äitejä, joiden lapsi itkee illassa kaksi tuntia ja se on ihan kauheeta, ihan kauheeta. Siellä kun nla:ssa väsyneenä kerrot asiasta etkä jaksa pitää puoliasi, niin milläs siellä sitten erottavat että kuka on oikeasti väsynyt, kun tämä "kaksi tuntia illassa valvovan" lapsen äiti on IHAN poikki.

Meillä molemmat valvotti ensimmäiset 4 kk, enkä maininnut neuvolassa mitään asiasta. Ensimmäinen vuosi 2 tuntia maksimi unet. Ei kaikki valita neuvolassa.
Sinulla on asennevika. Luet liikaa lehtiä ja mietit miten pitäisi olla. Lopeta vertailu toisiin ja elä normaalia elämää ja mieti vähemmän lastasi. Näin ennen vanhaan tehtiin ja jaksettiin hyvin lasten kanssa.
 
Ei ole normaalia tai lapsen temperamentista johtuvaa, että 1 v. on jatkuvasti itkuinen, kärttyisä yms. Musta tuntuu että lapsella on fysiologisia vaivoja.

AP: Kirjoitit, että lapsella on jo todettu allergisuutta. Lapsi voi oireilla suolisto-, vatsakipuja tai refluksivaivoja itkuisuudella ja jatkuvalla tyytymättömyydellä ja huonoilla unilla.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja väsynyt äiti:
neuvolan tädille yhtenä kertana hieman asiasta avauduin niin vastauksena tuli, että otapa yhteyttä omaan työterveyshuollon psykologiin, kun meillä ei täällä saa kirjoittaa lähetteitä sinne, kun siellä on ihan täyttä!! Että sellaista apua.

Pitää jaksaa! Aina sanotaan vaan, että pitää jaksaa! Vittu, vauvat on erilaisia tempperamentiltaan ja jos on koliikkia ja allergiaa ja nla:ssa ei haluta edes niitä selvittää, niin sen muksu huutaa sen 10 h/vrk ja sä kuuntelet sitä 4 kk:n ajan ja lepäät sen 15 min kerrallaan, minkä se muksu nukkuu, siis 4 kk:n ajan. Meillä ei ole nukuttu mitään 4 tunnin unia, hyvä jos nukkut puoli tuntia kerrallaan. Että pitää jaksaa. Helvetti sanon minä. Sitten on niitä äitejä, joiden lapsi itkee illassa kaksi tuntia ja se on ihan kauheeta, ihan kauheeta. Siellä kun nla:ssa väsyneenä kerrot asiasta etkä jaksa pitää puoliasi, niin milläs siellä sitten erottavat että kuka on oikeasti väsynyt, kun tämä "kaksi tuntia illassa valvovan" lapsen äiti on IHAN poikki.

Meillä molemmat valvotti ensimmäiset 4 kk, enkä maininnut neuvolassa mitään asiasta. Ensimmäinen vuosi 2 tuntia maksimi unet. Ei kaikki valita neuvolassa.
Sinulla on asennevika. Luet liikaa lehtiä ja mietit miten pitäisi olla. Lopeta vertailu toisiin ja elä normaalia elämää ja mieti vähemmän lastasi. Näin ennen vanhaan tehtiin ja jaksettiin hyvin lasten kanssa.

Onpa kylmää kyytiä! Mitä jos hän onkin masentunut. Nainen on toiselle susi, toden totta. "Elä normaalia elämää" Kas kun ei olla sitä aiemmin keksitty.

 
Kyllähän se lapsi stressaantuu kun ei saa yhtään rauhassa olla, kun kaksi vanhempaa säheltää vieressä ja muskaria ja hyvää päivää ja puhetta ja virikettä 24/7.

Nyt käyt töissä ja et reagoi mitenkään joka inahdukseen etkä koko ajan vertaile toisiin tai valita normaaleista asioista.
 

Yhteistyössä