reparepa, harmi, että joudutte odottamaan yrityksen aloittamista. Onneksi puoli vuotta on kuitenkin melko lyhyt aika! Tsemppiä odotteluun! :hug:
Mun täytyy kyllä nyt kehottaa kaikkia ehdottomaan avoimmuuteen näissä asioissa. Siis sinne puolison suuntaan. Mä olen itse puhunut tästä aiheesta miehelleni viimeksi kuukausia sitten, jolloin hänen kantansa oli siis ehdoton ei. En sitten sen jälkeen ole viitsinyt häntä asialla kiusata, koska luonnollisesti olin hänelle vakuuttanut, että tietenkin mennään hänen mielipiteensä mukaan ja mä yritän taltuttaa oman kuumeiluni. Enhän mä voi yksinkään sitä lasta ruveta tekemään. Keräsin siis kaikki tunteet sisälleni ja nyt ajatellen se aiheutti aika isoja ongelmia parisuhteellekin. Tämän viikon lopulla oksensin sitten kaikki tunteeni suoraan ulos. Ollaan keskusteltu kaikista asioista järjellä ja tunteella ja jokaisesta kuvakulmasta. Mietitty koko perheen tulevaisuutta ja jokaikistä pikkuasiaa, johon mahdollinen uusi perheenjäsen vaikuttaisi. Ja tsädäm! Niin se mies oli pehminnyt ajan saatossa ja lopulta ei enää tarvinnut enää edes taivutella.
Eli mahdollisesti ensi vuoden alussa annetaan seuraavalle lupa tulla. Ja mä olen NIIN onnellinen! :heart: No, eihän sitä tiedä, vaikka luonto päättäisi, ettei meille enää yhtään jälkeläistä. Mutta pääsenpähän ainakin yrittämään.
Mun täytyy kyllä nyt kehottaa kaikkia ehdottomaan avoimmuuteen näissä asioissa. Siis sinne puolison suuntaan. Mä olen itse puhunut tästä aiheesta miehelleni viimeksi kuukausia sitten, jolloin hänen kantansa oli siis ehdoton ei. En sitten sen jälkeen ole viitsinyt häntä asialla kiusata, koska luonnollisesti olin hänelle vakuuttanut, että tietenkin mennään hänen mielipiteensä mukaan ja mä yritän taltuttaa oman kuumeiluni. Enhän mä voi yksinkään sitä lasta ruveta tekemään. Keräsin siis kaikki tunteet sisälleni ja nyt ajatellen se aiheutti aika isoja ongelmia parisuhteellekin. Tämän viikon lopulla oksensin sitten kaikki tunteeni suoraan ulos. Ollaan keskusteltu kaikista asioista järjellä ja tunteella ja jokaisesta kuvakulmasta. Mietitty koko perheen tulevaisuutta ja jokaikistä pikkuasiaa, johon mahdollinen uusi perheenjäsen vaikuttaisi. Ja tsädäm! Niin se mies oli pehminnyt ajan saatossa ja lopulta ei enää tarvinnut enää edes taivutella.
Eli mahdollisesti ensi vuoden alussa annetaan seuraavalle lupa tulla. Ja mä olen NIIN onnellinen! :heart: No, eihän sitä tiedä, vaikka luonto päättäisi, ettei meille enää yhtään jälkeläistä. Mutta pääsenpähän ainakin yrittämään.