Yrityksen odottajat

Me juhlistettiin lauantaina kans kihlajaisia Oikeesti sovittiin asiasta jo toukokuussa mutta sormusostokset ja muut venähti nyt elokuulle saakka. Viimeksi on baarissa oltukin yhdessä varmaan yli puolitoista vuotta sitten, jolloin ei vielä edes seurusteltu - oon ollut aina party girl mutta en kyllä enää nyt muistanut miksi baarissa joskus on muka niin mukavaa ollut

Meillä on vähän omituinen tämä perhekuvio, kohdalleni sattui vahinkoraskaus yhden yön jutun seurauksena ja päätin lapsen kuitenkin pitää vaikka alkuperäisiin "suunnitelmiin" elämästä ei lapsia koskaan kuulunut. Aloimme avomieheni kanssa seurustella raskausaikanani (olimme vuosia kyllä jo ystäviä tätä ennen olleet) ja nyt on meillä ihana pieni perhe kera 7kk pojan ja ensi kesälle tosiaan häät suunnitelmissa, jonka jälkeen olisi haaveissa aloittaa yhteisen nyytin tekeminen

 

Onnea kihlautuneille! :heart:

Sandri ja toivontähti, samassa veneessä ollaan (ainakin ihan kohta)! :wave: Kierukka ottaa ja lähtee ylihuomenna (jee!) ja sitten alkaa oman kierron kartoitus. Olen näin teknisenä ihmisenä luonut jo hienot taulukot, joihin voin sitten merkitä kaikkia tietoja. Aion kokeilla myös oviksen tikuttamista. Ei sinänsä, mulla on kyllä muuttunut raskauksien myötä ovulaatiotkin sellaisiksi, että niitä ei voi olla huomaamatta. |O Mutta haluan silti kokeilla tikuttamistakin ainakin omien tuntemusteni tueksi. Mistä sitä tietää, vaikka mun kuukausittainen kipuiluni onkin jotain ihan muuta. On sitä rahaa turhempaankin haaskattu. Ja meillä on kaikki raskaudet alkanut vähän puoli huomaamatta, joten nyt viimeisellä kerralla aion kuumeilla sitten niidenkin edestä jo ennenkuin yritys alkaa!

Tilasin tuon kierukan poiston siis sellaiseen ajankohtaan, että olisi vuoto eli käsittääkseni kierukka helpompi poistaa ja pääsisi ikäänkuin puhtaaseen kiertoon heti. Mulla on vuodot tän kierukanpirulaisen kanssa kestänyt aina vähintään kaks viikkoa kuukaudesta, joten tuo ajoittaminen ei sinänsä ollut hankalaa. Mutta mitä vielä! Nytpä ei vuoto olekaan alkanut. Olen odotellut sitä jo monta päivää. Alavatsaa juilii, mutta pihalle tulee vaan järkyttävä määrä valkkaria. En nyt sinänsä ole pahoillani, jos ei tarvitse kestää kahden viikon vaipparallia, mutta just nyt olis kyllä saanut vuotaa... :|

 

Heipsan jälleen, parin viikon tauon jälkeen . En nyt vielä lähde kommentoimaan muuta, kuin että kaikille uusille tervetuloa myös minun puolestani!

On ollut ihan hirveän hurja kiire, pitäen sisällään omakotitalon viimeisiä kuntoonlaittopuuhia mutta onpa se nyt vihdoinkin valmis ja lopputarkastus suoritettu, jee . Vauvakuume on saanut olla taustalla muhimassa, tosin ovat nuo olemassa olevat lapsukaisetkin pitäneet niin kiireisinä harrastuksineen yms. että en ole ehtinyt asiaa miettiä.

Olikos se 5th, joka oli suoltanut miehelleen kaikki asiat ulos? Noh, minä tein samoin viime lauantaina. Minua on kiusannut hirveästi ajatus siitä, että kolmannesta lapsesta on keskusteltu vain miltei mahdottomana ajatuksena. Annoin palaa ja sanoin ukolle, että hän ei voi olla yksin päättämässä ettei lapsia enempää tulisi. Hän oikeesti yllättyi mun vauvakuumeen laajuudesta, oli vaan ajatellut, että tuossa se nyt vaan ehdottelee jotain. Eilen hän sitten kysyi, että haluatko sä oikeesti vielä vauvan. Minä sanoin, että kyllä ja hän totesi, että tehdään se sitten :heart:. Eli meillä myös virallisesti odotetaan yrityksen aloittamista.

Eipä meillä muuten olisi odottamisen tarvetta, kuin mun hormonikierukka mutta se mun oma projekti eli painonpudotus on vielä kesken. Haluan olla oikeasti hyvässä kunnossa, kun tätä ikääkin on jo sen 34-vuotta, joten edelleen odotellaan ainakin vuoden vaihteeseen. Voih, kun nuo kilot saisi taiottua pois ja samalla kunnon kohotettua .

 

Hei meitähän on jo hyvä määrä ehkäisyn lopettaneita kohta, huippua! Ja näköjään aika monella alkaa yritysralli vuoden vaihteessa!

Mulla on ollut nyt oikea munasarja tosi kipee, tuntuu liikkuessa ja epäilen kystaa.. mulla oli kerran 2cm:n kysta ja se lähti sitten luojan kiitos itsestään. Toivottavasti tämäkin olisi ohi menevää.. Toisaalta voihan se johtua vielä viikonlopun ovulaatiosta.. Toisellakin puolen vihloo välillä, mutta ei oo samanlaista.. Kroppa kai sitten heräilee?

Toivontähti: Eihän niistä ovulaatiotesteistä tarvi miehelle kertoa.. tai no varottaa kuitenkin kun on ovis, mutta siis voihan niitä käyttää myös ehkäisyvälineenä ;D ei meillä mies hölmistyny, ymmärsi kun selitin, että halusin tutustua kehooni paremmin

Onnea kihlauksesta myös sulle, maggis!

 

Hienoa että hommat etenee!

Täällä on kärsitty tiesminkämoisesta alavatsa- ja selkäkivuista sekä pahoinvoinnista.
Itellä ruvetaan tän kuun puolessa välissä tutkimaan ettei vaan löytyis endoa. Nyt kaikki sormet ja varpaat ristiin ettei mitään kauhukuvia näy! :S Jos mitään ei löydy niin aion pitää ainakin muutaman kuukauden luomutilan ja miettiä sitten rauhassa miehen kanssa että mitäs nyt. Toisaalta oon käyttäny hormonaalista ehkäisyy monta vuotta ja kivut olleet silti lähes aina toimintakyvyn vieviä, että kauhulla odotan millaisia ne kivut on sitten täysin luomuillen. :S

 

Tunkeudun joukkoonne, saa nähdä kuinka pitkäksi aikaa...

Täällä siis 20-vuotias yrityksen odottelija. Lasta olen kuumeillut kohta kaksi vuotta, välillä enemmän (= suorastaan raastavan ahdistavalla tavalla), välillä vähemmän. Aluksi sovittiin varovaisesti että ensimmäinen lapsi kun täytän 25, sitten luku oli 23, sitten "niin että lapsi voisi syntyä ennen kuin mieheni täyttää 30" (hän täyttää nyt syksyllä 27). Joka tapauksessa ainakin pari vuotta aiottiin vielä odottaa.

Kesällä jätin e-pillerit pois kahden vuoden jälkeen. Oli tarkoitus vain olla kuukausi ilman ja vaihtaa sitten kenties merkkiä. Olo kuitenkin parantui pillereiden lopettamisen jälkeen niin paljon, että päätin että haluan olla ilman hormonaalista ehkäisyä vähän pidemmänkin aikaa. Sovimme että jatketaan varmoilla päivillä (niin hyvin kuin niitä nyt heti pillereiden lopetuksen jälkeen voi laskea... ) ja kondomilla. Eli ei mikään maailman varmin ehkäisy ja molemmilla on ollut tiedossa että raskaaksi tuosta voi tulla. Ja se on ollut kummallekin ok.

Tänään iski jonkinlainen kylmän rauhallinen olo, ihan erilainen kuin yleensä vauvakuumeen iskiessä. Olin yhtäkkiä aivan varma, että haluan alkaa yrittää vauvaa juuri nyt. Kerroin asiasta miehelleni ja hän käski minun miettiä ainakin muutaman päivän ja asia päätetään virallisesti vasta sitten. Mutta hän omalta osaltaan on kuitenkin valmis.

Siinä mielessä nyt olisi hyvä tilanne, että mieheni on työtön ja opiskelee iltalukiossa ainakin 1,5 vuotta vielä, eli voi opiskella kotoa käsin ja voisi siis olla vauvan kanssa kotona, mikäli niin nopeasti raskautuisin että vauva ehtisi tuossa ajassa syntyä. Ei myöskään haittaisi olla tällä hetkellä raskaana: aloitin juuri uudet opinnot yliopistossa eikä ala tunnu erityisen omalta, haen varmaan johonkin muualle keväällä. Ja sitten on ehkä vähän tyhmä syy, joka kuitenkin itselleni merkitsee paljon... Meillä on omassa perheessäni ollut paljon todella ikäviä tapahtumia viimeisen 5 vuoden aikana, ja kaiken huippu oli nyt kesällä kun äitini mies kuoli tapaturmaisesti :/ Olisi jotenkin aivan ihanaa kertoa äidille kaiken surun jälkeen jotain positiivisia uutisia. En nyt tarkoita, että hankkisimme lapsen äitini viihdykkeeksi, mutta kyllä tuo silti vaikutti päätökseen.

Tulipa valtava tarina Täällä siis odotellaan että mies hyväksyy mietintäaikani riittävän pitkäksi (ihan kuin tässä ei kahdessa vuodessa olisi tullut selväksi, että kyllä, ihan oikeasti haluan lapsen. No, ehkä on hyvä, että toinen on hieman jarruna, tulee mietittyä tarkasti asiat läpi). Tänään on kp2, joten voi olla että häivyn täältä jo vajaan parin viikon päästä tai sitten jään pidemmäksi aikaa. Ei malttaisi odottaa...

Edit // Jaahas, tämä jäi nyt näin pikavisiitiksi - mies ei tarvinnutkaan viiden kuukauden miettimisaikaa vaan ilmeisesti kahden vuoden alkupehmitys riitti <3 Tämä siirtyy siis toiveilijoiden puolelle

 

Heipsan vaan kaikille.
Kirjottelin tänne jo kerran tossa kesällä, mutta sen jälkeen tilanne täällä muuttunut. Esikosesta siis täällä kuumeilen ja 25-vuotta ikää löytyy itseltäni. Vauvakuume nosti päätään vuodenvaihteessa ja ei ole kovasta yrittämisestä huolimatta laskenut... Tilanne meillä on melko kinkkinen. Yhdessä ollaan oltu noin 3,5 vuotta ja kovasti sinä aikana ollaan reissattu maailmaa. Nyt ollaan Suomessa oltu kohta 3 kuukautta 8kk reissaamisen jälkeen, ja aloilleen pitäisi pikku hiljaa asettua kun minulla alkaa kätilö-opinnot tammikuussa. Nyt ongelmana onkin se kun pää on niin sekaisin, etten tiedä haluasinko alkaa yrittää lasta hankkimaan, vai vaan jäättää kaiken ja lähteä reppu selässä maailmalle! Kovin sekavat tunteet täällä tällä hetkellä ja sopeutumisvaikeudet pahimmillaan syksyn tulon myötä! Kovasti lasta kaipaisin, mutta aloilleen asettuminen kauhistuttaa. Mies on aivan matkailun pauloissa ja olemmekin puhuneet, jos nyt ainakin sen koulun kävisi ensin ja sitten vasta alettaisiin lasta miettimään. Tämä tarkoittaisi siis kahden vuoden odotusta edes yrityksen aloittamiseen. Ja jos jonkun pitkän reissun sen jälkeen haluaisi tehdä niin tietysti taas pitkittää asiaa. En osaa oikein tunteitani sanoiksi pukea, muuten kuin että kohta hajoo pää kun en edes itse tiedä mitä tekisi. Niin kovasti kuin lasta kaipaankin, niin se kuitenkin sulkisi reissaamisen, siinä muodossa mitä me olemme eläneet, pois. Tiedän ettei reissaaminen lapsen kanssa ole mahdotonta, mutta se on todella paljon kalliimpaa lapsen kanssa.
Anteeksi nyt tämä omien asioiden tilitys, mutta en oikein tiedä minne muualle tästä kirjoittaisin. Ystävien kanssa olen puhunut, mutta heidän vaikea ymmärtää, kun heillä suurimmalla osalla jo lapsia tai sitten ei missään suunnitelmissakaan vielä lapsia.
Olen pitkään ja usein täältä teidän juttuja lukenut ja pientä helpotuksen tunnetta niistä saanut. Ei se lapsen hankkiminen tai se yrittämisen aloittamisen päätös kauhean helppo todellakaan ole! Milloin edes oikeasti olisi hyvä aika lapsille? Kuinka paljon sitä täytyy etukäteen suunnitella ja ajoittaa?? Eikö sitä voisi vaan elää tunteella ja antaa asioiden mennä painollaan? Mutta miksi se on niin vaikeaa? Aaargh...!
Anteeksi vielä tämä purkaus. Yövuorokoomassa selkeästi suoltaa ihan kaiken!

 

maijams, ei tarvitse pyydellä anteeksi purkausta. Tämä on juuri oikea paikka niille . Olemme kaikki täällä omista syistämme, yhteistä kuitenkin valtava vauvakuume. Näyttää siltä, että sinulla ja miehelläsi on paljon pohdittavaa. Fakta on se, että vaikka lapsen kanssa pystyy paljon tekemään, niin silti jostain on melkein pakko luopua tai ainakin joustaa jonkin verran. Minun mielipiteeni on se, että vaikka tunteella eläminen on aina ihana ajatus, niin lapsen hankinnan suhteen kannatta sen verran ajatella järjellä, että kartoittaa omat rajansa. Jos et pysty esim. matkustamisesta ainakin hetkeksi luopumaan tai rajoittamaan sitä lapsiperhe-elämän mittasuhteisiin, niin sitten kannattaa tarkkaan pohtia onko vauva vielä teille ajankohtaista. Tämä on varmasti myös kovin yksilöllistä, omalla kokemuksellani en olisi voinut ajatellakaan reissaavani pienen vauvan kanssa. Vasta nyt, kun lapseni ovat 7- ja 4-vuotiaat, elämä on niin helppoa, että lähden jopa mielelläni reissuun kuin reissuun. Kovasti tsemppiä pohdintoihin! :hug:

Omaa napaa: Eipä juuri muutosta mihinkään. Kierukka on ja pysyy, en ole poistamassa sitä ennen kuin ehkä marras-joulukuussa, jotta luomukierrot selviää sitten kun yritys alkaa. Mä olen super hyper hormonihirviö ja jopa kierukan kanssa tunnistan todella hyvin menkat ja ovulaation. Viimeksi mainittu on nimittäin juuri nyt . Mulla ei ole jäänyt vuoto pois hormonikierukasta huolimatta ja vaikka olisikin, niin tunnistaisin kyllä kaikki muut oireet. Kiertokin on ihan jees, joten en usko kierukan poiston vaikuttavan kauhean paljon.

Onko muilla muuten kokemusta kierukan poistosta? Onko sille jotain suositusajankohtaa kuukautiskierrossa, kuten laittamisessa on?

 

Jaahas, ja jos olisi lukenut tarkemmin, niin 5th olikin jo käsitellyt kierukan poiston. Tätä se sitten on, kun töissä lukee keskustelupalstoja. On koko ajan semmonen olo, että olisi pahanteossa...

 

maijams, minulle ainakin nuo pohdintasi kertoo, että olet hyvin järkevä ihminen. Lapsen saaminen ei todella ole mikään pikkujuttu vaan se muuttaa elämän kaikki osa-alueet. (Ja neljän lapsen saaminen lopettaa kaiken oman elämän. ) Kannattaa tosiaan miettiä ihan ajan kanssa, mitä oikeasti haluaa. Jääkö kaduttamaan, että joku reissu olisi vielä pitänyt tehdä? Kannattaako opiskella ensin rauhassa? Vai onko se oma pieni käärö sittenkin se tärkein asia. :heart:
Yhdestä asiasta olen sinulle kuitenkin kovin kateellinen. Kätilökoulutuksesta nimittäin. Siinä minun haaveammattini, mutta niinpä vaan ei lähdetä enää opiskelemaan neljän pienen lapsen äitinä, kun olkapäillä lepää lisäksi mojova talolaina...

Chokomom, mun käsittääkseni kuukautisten aikana olis helpompi poistaa. Tai ainakin siinä tapauksessa helpompi siirtyä uuteen ehkäisytapaan, mikäli sellaista haluaa.

Mun kierukkaani yritettiin antaumuksella poistaa tällä viikolla, mutta eipäs se sitten käynytkään ihan niks naks. Ei löytynyt lankoja, ei vaikka tohtori ronkki ja ronkki ja ronkki ja ronkki pinseteillä niin, että ajattelin kuolevani siihen operaatiopöydälle. |O :x Siispä sain lähetteen keskussairaalaan naistentautien polille, jossa mokoma kapistus poistetaan tähystyksessä. Ja tämä tapahtuu sitten varmaankin kolmen kuukauden hoitotakuun piirissä. :headwall: Ellen sitten joudu sinne ensin siten, että joku sairaalan tohtori yrittää ronklata lankoja hyppysiinsä ja sitten vasta saan lähetteen tähystykseen. :headwall: :headwall: Onneksi päätin otattaa kierukan pois hyvissä ajoin! Jos olisin odotellut siihen saakka, että varsinainen yritys alkaa, olisi kuukausien lisäodottelu saattanut olla karvas pala nieltäväksi. :|

 

Voi ei 5th! Ihan tosi ikävää tuollainen. Onneksi teillä ei ihan vielä kumminkaan ollut tarkoitus alkaa yrittämään. Tuossa on kyllä hyvää vinkkiä kaikille muille, joilla kierukka on, että voi olla vähän monimutkaisempi juttu.

Tervetuloa maijams :wave: Monilla täällä varmaan pää yhtä sekaisin kaikkien tunteiden ja ajatusten kanssa eli saa rauhassa purkaa niitä tuntoja. Tuosta reissaamisesta ajattelisin, että varmaan monilla kokeneilla reissaajilla se vauva menee hyvinkin mukana. Itse olen niin mukavuudenhaluinen että jo ilman lasta ulkomailla lomailu oli stressaavaa Joten en mitään pitkiä reissuja vauvan tai pienen lapsen kanssa osaisi edes ajatella. Opiskelu on sitten se sama pohdinnan paikka kuin monilla täällä. Itse ajattelen niin, että se täysin oikea aika lapsen saamiseen ehkä joskus tulevaisuudessa tulee tai ehkä se ei koskaan tule vaan aina on joku asia kesken, tekemättä tai saavuttamatta. Meillä esikoinen päätettiin tehdä varmaan kaikkien mittapuiden mukaan "väärään" aikaan, mutta en ole koskaan kokenut että ongelmia olisi ollut vaikka opinnot olivat minulla kesken eikä miehelläkään ollut vakituista työpaikkaa, omasta talosta ei ollut tietoakaan eikä mitään suurempia säästöjä tilillä. Tsemppiä noihin pohdintoihi. Toivottavasti täältä saa jotain apua vaikka eipä niihin kukaan muu oikein voi ratkaisuja antaa

Minulla on pillereitä jäljellä 12. Niiden loppumista odotellessa siis Muuten pysyy hyvin vauvakuume nyt kurissa, mutta aina tylsyyden hetkillä tulee mietittyä liikaa ja silloin ei malttaisi millään odottaa että pääsisi yrityksen odottamisesta odotuksen yrittämiseen

 

Heikka!

Kaksplussan kuva-aalloille ilmottautuu ihkauusijäsen ja heti bongasin tämän ketjun joka tuntui heti omalle, jostain komman syystä. Pitkään olen täällä sivuilla selaillut ja lueskellut suu vaahdossa kaikenmaailman topikkeja, mutta tänään minä VIHDOIN uskalsin rekisteröityä itseni tähän vauvantuoksuiseen keskusteluun mukaan <3.

Minäkin siis kuulun nyt näihin yrittäjien odottajiin, mutta enää vain pienen hetken. Pilleriliuskasta on jäljellä enää vain vajaan viikon pillerit ja siihen ne saavat myös jäädä. Olemme miehemme kanssa keskustelleet vauvasta jo niin pitkään, vaikka emme nyt valovuotta olekkaan yhtä pitäneet. Mutta mitäpä sitä suotta odottelemaan ikuisuuksia, jos kumpikin kokee olevansa valmiita ja haluavat sitä omaa nyyttiään niiiin kovin. Minä siis olen reilu 20v ja rakkaani reilu 30v.
Pillerien lopetuspäätös oli osittain myös niistä siunaantuvien sivuvaikutuksien myötä, mutta pääasiana kuitenkin se pieni pallero joka ehkä-maybe-toivottavasti-pliis siunaantuisi tänne meillekkin.

Mutta edelleen täällä siis odotellaan sitä yrityksen alkua, saas nähdä kuinka nopeasti oma elimistö toipuu tuosta kaikesta hormoonihurrikaanista ja kierrot yms. normaalisoituisi! Kertakaikkiaan ihanaa liittyä joukkoonne, toivottavasti kaikkien odotuksen odotusaika menisi vauhdilla ja tuloksiakin ns. syntyisi!

 

Tervetuloa uusille, onnea kihlautuneille ja ehkäisyn lopettaneille!

veepu123 Meillä taitaa olla hieman samanlainen tilanne. Täällä myös odotellaan (edelleen) ensimmäisiä luomu menkkoja. Jännitän paljon kierron normalisoitumista ja mahdollisia kipuja, toivottavasti keho palautuu pian! Odottelu on ihan tuskastuttavaa.. Hormonien lopettamisesta en ole kummempia oireita vielä havainnut, aluksi oli ihan järkyttäviä päänsärkyjä, mutta menivät ensimmäisen viikon aikana ohi. Haluissa on tullut muutoksia vain positiiviseen suuntaan..

Naaba87 Täällä myös keskusteltu paljon yhteisestä ajasta ja koti arjesta! Miehellä menee aika paljon aikaa harrastuksiin ja itse kaipaisin enemmän kotiaikaa ja arkea yhdessä.
Molemmat on sitä mieltä, että liiaksi ei pidä alkaa rajoittamaan omia harrastuksia ja juttuja, mutta yritetään kuitenkin enemmän järjestää arkiaikaa yhdessä. Itse myös haluan nähdä, että omat harrastukset säilyvät myös vauvan kanssa. Ei kumpikaan mitään bilettäjiä tai kovia menijöitä olla, joten kauhean suurista muutoksista ei puhuta. "Harjoittelujakso" on tosi hyvä kuvaus tästä ajatuksesta!
Ja varmasti kun lapsi on talossa sitä tulee oltua enemmän kotona ja haluaakin viettää aikaa perheen kanssa.

 

Tervetuloa Empuska :wave: Me päästäänkin sitten melkein samaan aikaan yrityksen puolelle Meinasitko littyyä johonkin yritysketjuun? Itse en ole vieläkään päättänyt että liitynkö ja jos liityn niin mihin. Tuo vauva haaveissa 2014-2015 tai Toinen lapsi 2014 kuulostaisivat ehkä sopivimmille. Muutamia täältä tuttuja nimimerkkejä olen joissain ketjuissa bongannut selaillessani.

Pillereitä jäljellä 9 Niiden vähenemistä on kyllä kiva seurata. Eilen iltapalalle levitin maksamakkaraa leivän päälle ja tajusin että jos hyvä tuuri käy niin sitäkään ei kohta enää saa syödä. Eli lähiaikoina pitäisi ottaa asiakseen mässätä myös kylmäsavustettua lohta, salmiakkia, lakritsia ja kylmiä eineksiä. Ihan vaan varmuuden vuoksi Alkoholin käytöstä täällä olikin jo puhetta, mutta oletteko miettineet mitä noista kielletyistä tai rajoitetuista ruuista jäätte kaipaamaan?

 

Miulla olisi ollut viimoinen pilleri sunnuntaina, MUTTA mun menkkojen on tapana alkaa iloittamaan itsestään ja muutamaa pilleriä ennen liuskan loppua. Joten nyt söin viimeisen pillerin maanantaina ja menkat alkoivat eilen, joten nyt niitä en aio enää nauttia. Sanoisinko että jee!

Olen tällähetkellä tuossa Esikoinen vuodelle 2014-ketjussa hiljaisissa haaveilioissa:heart:

Puhuin eilen juuri miehelle kans tuosta maksamakkarasta, että eipähän kohta enää tarvitse syödä sitäkään, hah! Varmaan noista kielletyistä jään kaipaamaan juurikin noita kylmäsavulohta ja maksamakkaraa. Suuri salmiakin tai lakritsin ystävä kun en ole oikein koskaan ollutkaan. Varmasti on joitakin ruoka-aineita joita tulee sitten jossain vaiheessa kyllä kaipaamaan, luulisin. Kunhan sen aika edes on Alkoholia en onneksi enää käytä laisinkaan.

 

mä ehdin jo hetken toivoa vahinkoa kun on niin ihmeelliset olot olleet :ashamed: menkat sieltä sitten alkoi kuitenkin, mä oon näiden cerazettejen kaa hermot ihan riekaleina kun ei koskaan tiiä mikä on kropalla meininki...

 

maggis, voin uskoa noiden cerazettejen takia! Mä kun käytin niitä monta vuotta, kroppa ei kyllä tiennyt siinä vaiheessa kyllä oliko appelsiini vai puolukka. Menkkoja ei kuulunut koko muutaman vuoden aikana ja pillereiden lopetuksen jälkeenkin menkat oli niin epäsäännölliset kuin olla ja voi. Tosi surkeita kokemuksia kyllä ko.pillereistä! :/ en yhtään ihmettele että hermoja raastaa, mäkin olin niiden kanssa aivan hermoheikko. -,-

 

Nipsut, mulla ekat luomut takana ja oon yllättynyt, miten helpolla pääsin! Kierto tosin oli lyhyempi kuin oletin, eli vähän puun takaa tuli menkat. Muistan ajan ennen pillereitä, ja olin kauhulla varautunut siihen miten runsaat ja kivuliaat ne tulee olemaan, mutta kas kummaa niin ei käynytkään. Kesti 5 päivää, ei pahoja kipuja (vähemmän siis kuin pillereiden kanssa) ja oli yhtä niukat kuin pillereillä. Toki tuo voi muuttua mitä useampi kierto menee luomuna, kun kroppa tajuaa että tässä ei enää vedetä hormoneja nassuun

Ja muistan kun viimeeksi tänne kirjoitin, ja kirosin, että taitaa olla pitkä aika kunnes me alamme yrittämään lasta.. muttamutta, mielestäni tilanne on parantunut ja miekkonen alkaa hiljaa mieltyä ajatukseen esikoisesta. Ties vaikka tässä pian pääsisi tositoimiin

 

täällähän on jännä paikka monella siitä, että koska alkaa yritys täällä odotellaan toisia luomumenkkoja.. eilen olin huonovointinen ja epäilin jo et oisin raskaana mutta tänään ei juuri mitään ja vähän menkkamaisia kipuja.. eli enpä usko meillä mitä tuossa välillä on vauvasta ollut puhetta, voisi kuvitella, että miehellä alkaisi jonkin ajan kuluttua vauvakuume kohomaan..

 

Täälläkihän saa alkaa jännäilemään jo ihan tosissaa teidän puolesta kun yrityksen ajankohta lähenee vain

Tiiättekö mitä.. Minähän ostin niitä ovistestejä ja kokeilin kun ajankohta tuntui sopivalta viime kiertoon nähden ja tuntemuksiakin oli hieman. Heti alkuun tuli aika vahvaa viivaa, mutta ei selkeää plussaa kuitenkaan. Parin päivän päästä ajattelin, että luovutan, mut testaan vielä yhden. Niin sitte pärähti kunnon ovisplussa Olin aika onnellinen siitä Oli hauska katsella niitä kahta selkeää viivaa ja haaveilla, että se olisikin ollut raskaustesti :heart:

Voin suositella, et on ihan jännää puuhaa tähän yrityksen odotteluun kun aika tuppaa tuntuun aika pitkältä ennenku oikeasti pääsee tositoimiin.

 

No voihan sanonko mikä >:/ Ei tiedä oikein ollakko surullinen, vihainen, iloinen vai mitäkö, iloksi en kyllä tätä tunnemyrskyä koe. Tosissaan se pillerien popsiminen loppui vajaa viikko sitten ja nyt kärsitään luultavasti joistain superpitkistä menkoista >.<

Mies sitten päätti että nythän muuten sitten pillereiden lopetuksen jälkeen kuksitaan jokunen aika kortongin kanssa, kiva, kiitti. En oikein tiedä mitähän tässä ajattelisi asiasta, eikö se haluakkaan lasta vai jänistääkö se nyt hiukan vai mikä ihme on. Oi että kyllä ottaa nuppiin nyt, edelleen siis yrityksen odottaja vuosimallia 2050 varmaankin.

 

empuska, tsemppiä! Mulla oli kans ruusunen kuva siitä, että kun lopetan pillerit niin mieskin saman tien haluaa lapsen.. No niin ei sitten käynytkään, ainakaan vielä.
Itsekin tipuin eilen korkeelta kun olin jotenkin saanut sellaisen kuvan miekkosesta, että se on lämmennyt vauva-ajatukselle.. no siinä lempiessä sitten fiilis kyllä tipahti, kun hän alkoi kaivaa kondomia esille. plaah
Tässä siis ootellaan, et koskakohan se lämpiäminen on todella riittävää, että sen kumin voi jättää pois. Kun vaan malttais olla ajattelematta asiaa.. olin nimittäin tässä kierrossa jo laskeskellut et jos tästä tulis raskaaksi, et koska lapsen laskettu aika olis.. parempi unohtaa tollaset asiat, ennen kun se on ajankohtaista, kun muuten tulee vaan niin paha mieli :/

 

Joo kyllä aivan, nyt on kyllä niin kiukkuinen/surullinen/epätoivoinen olo tämän asian suhteen ettei ole tosikaan. Olen itse ihan samanlainen että suunnittelen asiat aina viimeisen päälle valmiiksi. Luonteeltani olen varsinainen mietiskelijä ja stressaaja kyllä. Tuntuu jotenkin niin surulliselle selailla tätäkin palstaa, kun kaikki on raskaana ja kaikki yrittää raskautua ja yhyy. Meinaa tosissaan iskeä jonkinsortin teiniangsti päälle.

Jotenkin tämä on kyllä yritettävä kääntää positiivisuudeksi, edes jotenkin päin. Onpahan sitten ainakin hetki oikea + molemmat tahtovat sitä yhtä paljon kun tuo mies haluaa luopua kumiveijareista. Äsken mietin jo mielessänikin että aloittaisinkohan uudestaan pillereiden syönnin vaikka niistä sivuoireita tuleekin. En ole ikinä tykännyt kumin kanssa peuhata ja se syö fiilistä ihan älyttömästi rueta kesken tiimellyksen sitä etsimään ja asettelemaan. Tokihan noita muitakin ehkäisykeinoja on, mutta en nyt haluaisi rueta etsimään ja kokeilemaan jotakin mikä olisi itselleni sopivin, kun en tuosta ehkäisyn käyttämisestä ole niin innoissani muutenkaan. Hohhoijaa.

 

^^ lisäyksenä edelliseen, että varsinkin pillerit taas takaisin jos tässä joutuu monen monia kuukausia odottelemaan, niin meidän seksinmäärällä tuo kondomi ei ole kyllä tosiaankaan mikään fiksuin veto.

 

Moips. Täällä alkoi toiset luomumenkat ja siis mulla on kierrot nyt ihan säännölliset.. Hyvä ettei kellontarkat, mutta siis molemmat kierrot olleet 31 päivää pitkiä, oon tyytyväinen jos tämä näin jatkuu

Toivontähti: taisit ottaa neuvosta vaarin nuitten ovistestejen kans, eikö oo hyvää ajan vietettä tosin jos nämä mun kierrot pysyy näin tasasena, niin turhaapa nuita tehdä ku "tietää" milloin ovis on..

kysyin mieheltä aamulla tehtäiskö tässä kierrossa vauva ja vastaus oli ei, vaikka sanoin et ainakin kerkeisin koulun nyt käydä ennen vauvan tuloa.. no sit puhuttiin jälleen vuodenvaihteesta, yritin et ihan käteltäis sovinnoksi, mutta se vaan läppäs mun kättä mä sanoin et sillä on vauvakuume, mutta se ei halua myöntää sitä, niin siihen se sano että "niinkö" ja ihan kuitenki iloisin mielin oli jännä nähdä miten käy.. nyt nautin siitä, et kierto on säännöllinen