Yrityksen odottajat

kuukiuru, kuulostaa tutuilta ajatuksilta kyllä! Ja hyvä että avauduit tänne!

Haluaisin rohkaista sinua yrittämään molempia asioita yhtä aikaa - kummastakaan ei voi tietää varmasti, kuinka siinä käy! Jos alatte yrittää marraskuussa, voihan mennä hyvinkin tammi/helmikuulle ennen kuin mitään tapahtuu. (En siis halua "pelotella", mutta onhan se mahdollista.) Lapsen saaminen ei kuitenkaan lopulta ole omissa käsissä, vaikka kuinka kovasti toivoisi ja yrittäisi. Opiskelupaikan saamiseen voi tietysti vaikuttaa enemmän - valmistautua huolella ja lukea pääsykokeisiin - mutta eihän sekään ole varma juttu. Joten molemmat verkot vesille vaan! Raskautumisen ajankohta sitten määrittää sen, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat.

Ja vielä tuosta maha pystyssä pääsykokeissa -tilanteesta. Itse en ainakaan ole kokenut syrjimistä raskauden aikana. Sain kolme työpaikkaa ollessani raskaana. Olen tietysti naisvaltaisella alalla, joten raskaus kuuluu kai aika luontevana asiaan. Jos olisin mukana jossain "kovassa bisneksessä", olisi tilanne varmaan eri. Nykyisen työpaikkani sain ollessani kahdeksannella kuulla raskaana, eli tilannetta ei voinut ainakaan mitenkään peitellä =)

Tällä hetkellä teen erikoistumisopintoja ja keväällä olisi tärkeä tutkintotilaisuus edessä. Siitä huolimatta haluaisin tulla raskaaksi. Eihän nainen saisi elämässään mitään aikaiseksi, jos potentiaalinen raskaus aina sotkisi kuviot :)
 
Kiitos vastauksista sinadrius ja maggis! :) Tosiaan, koskaanhan ei voi tietää, mitä elämässä tulee tapahtumaan. Kenellekään ei sitä kristallipalloa ole annettu ja ehkä hyväkin niin. Ja eihän lasten saantia voi ikuisesti lykätä, koska aina löytyy joku syy ettei nyt jos alkaa kaivamaan. Ja tekeväthän opiskelevatkin ihmiset lapsia ja selviävät hyvin. Eniten olen vain ollut huolissani juurikin tuosta opiskelupaikasta.... Ehkä sen vuoksi pientä ikäkriisiä pukkaa.

Mukava kuulla sinadrius, ettet ole kokenut syrjintää raskauden takia. Ehkä olen sattunut aina väärään paikkaan ja kuullut vaan niitä negatiivisia asioita. Joten sinun näkökulmasi antoi ajatuksiini rohkeutta. Ja maggis, olet oikeassa, mitä jos taas vuoden päästä ollaan tässä samassa tilanteessa. Elämä jää elämättä, jos ei ole rohkea ja uskalla. Kiitos sanoistanne. Kyllä tämä tästä vielä selviytyy. ;)

Tuntuu siltä, että täytyy nyt kyllä mennä kunnolla itseensä ja miettiä asiat itselle selviksi. Taidan pitää luovan tauon tästä kaksplussailusta, jotta saan ajatuksiini selkeyden! Palailen kyllä asiaan tässä syksyn mittaan.

Kiitos kaikille tuesta ja tsempeistä tähän asti! :) Ihan huippua, että on tällainen paikka, jossa ymmärretään ja tuetaan. Tsemppiä ihan älyttömästä kaikille teille tähän projektiin ja sen etenemiseen! Toivottavasti pian miehet lämpenesivät ja ajatuksemme ja joillakin myös terveydentila antaisi pian mahdollisuuden aloittaa se yritys! Ihanaa syksyä kaikille!
 
Mukava että täällä keskustelu on näin vilkasta! :)
Tämä oma kuumeilu tuntuu välillä menevän ihan yli. Ja lähestulkoon joka päivä tulee jotain aiheeseen liittyvää miehelle puhuttua, vaikka olen lupaillut tuumailutaukoa hänelle. Mutta ei vain pysty olla hiljaa kun itse miettii näitä juttuja 24/7. Täytyy varmaa pitää itselläki taukoa, eikä käydä esim. viikkoon vauvasivuilla ollenkaan. Näistä jutuista saa kyllä itselle myös semmosta voimaa ja tukea kun muuten tuntuu, että elämä painaa päälle ja olo on kurja. Nämä asiat saa onnellisemmalle mielellä kun käy lueskelemassa, sillä joskus minäkin olen vielä jännäilemässä plussatestejä ja tulevia ultrakäyntejä.

Ja hei tässä muutama viikko oli puhetta miehistä ja vauvalehdistä.. Niin nyt meillä kävikin niin, että meillä oli uusin vauvalehti sohvalla kun olin juuri lukenut. Mies tuli töistä ja istahti sohvalle ja selaili sen oma-alotteisesti läpi. Wou :D Tuntui aika mukavalta. Ja muutenki mies on oma-alotteisesti jutellut jotai vauvajuttuja. Selkeästi huomaa, että omassa päässäänkin puntaroi asioita ja omalla tavallaan alkaa valmistautumaan ideaan vauvasta. Kunpa nyt malttaisin antaa sitä aikaa siihen.
 
Hei, täällä on hurjasti lisääntynyt keskustelu!
Voisin tehdä tässä lähipäivinä meille semmosen listauksen, josta oli kyselyitä jo aiemmin..?
Joten ilmoittelisitteko omalta osaltanne uudelleen seuraavat tiedot:
ikä, monesko lapsi, tällä hetkellä suunniteltu siirtyminen yrityksen odottajista yrittämiseen. Haluatteko listalle muitakin juttuja? Näillä ainakin saataisiin jonkinlaista vihiä, milloin kukakin meistä pääsee yrittämään :)

Itse ajattelin laittaa omalle kohdalle kysymysmerkin tuohon yrittämisen aloittamiseen... meillä kun ei ole semmoista tiedossa, enkä saa miehestä mitään irti, vaikka olen kysellyt.

toivontähti, tiedän todella tuon tunteen, kun pitäisi antaa toiselle miettimisaikaa, mutta itse miettii asiaa 24/7.. Vähän väliä huomaan painostavani miestä, ja tiedän että se ei muuta tilannetta.
Onneks on olemassa tällainen palsta ja olen parille ystävälleni puhunut asiasta. Tulisin muuten varmaan hulluksi! :)
 
Se lista ois kiva niin pysyy kärryillä kaikkien tilanteesta.

27v, 1. lapsi, ya kevät 2014.

Olipas outoa kirjoittaa nuo tiedot ylös. Ensimmäinen lapsi siis minun oma ensimmäinen lapsi ja mahdollisesti voisin ensi kesänä jo olla onnellinen odottaja. Hui mukava tunne :) Ei se niin kaukana ole, vaikka usein tuntuu niin loputtomalta ajalta. Toisella palstalla toivotaan pikkuisen pysyvän matkassa plussatestin jälkeen. Mä toivon miehen pysyvän matkassa tuon kevään kanssa, ettei tuo aloitus tuosta enää myöhemmäksi menis :D

muoks. olin kirjoitellu ihan mitä sattuu toisesta lapsesta jo.. huh. Anteeksi sekoilu.

Veepu123, meille on siis joskus tulossa ensimmäinen lapsi molemmille. Ei ensimmäinen yhteinen. Jos päivittelet taulukkoon, joka on muuten hieno. Taitaa sinunki tiedot olla siinä väärinpäin?! :D
 
Viimeksi muokattu:
Hei!
Olen uusi täällä. Mietin pitkään uskallanko tulla mukaan..

Itsellä on jo useampi lapsi, nuorin täytti juuri 5 vuotta. Sen jälkeen kuukautiset katosivat kokonaan. Ehkäisynä on kuparikierukka, joka ei sen syyksi paljastunut, vaaan kilpirauhasen vajaatoiminta.

Olen juuri saanut lääkeet tuohon vaajaatoimintaan ja vauvakuume on nostellut päätään..
Mietin vain vieläko uskaltaltaa haaveilla vauvasta?

Onko kellään kokemusta, että nuo kuukautiset oisivat olleet noin kauan pois ja silti tullut vielä raskaaksi?
Pelottaa, jos onkin käynyt niin etten voi enää tullakkaan :(

Niin ja ikää itsellä on 35 vuotta.
 
Huomentaa! Mä täällä viettelen vapaata yksin, mies on kalareissulla, tulee tänään <3 me puhuttiin tuossa ennen ku se lähti vähän tästä vauvakuumeesta (joka on juuri nyt mulla ihan kamala :ashamed: ) mies sanoi, että hän ei tykkää että kyselen milloin aloitetaan lasta yrittämään, kun hän on sanonut, että vuoden vaihteessa. No mä siihen, että mä yritän sillä avata keskustelua vauvasta, haluan tietää, että hän on oikeasti valmis. No mies sitten totesi, että hän olisi valmis vaikka heti, muttei halua, että mulla ois vatsa pystyssä meidän helmikuisissa häissä. Ehkäpä siis vaan tyydyn haaveileen itsekseen ja annan hänen tehdä asian omaan tyyliinsä.. mutta pakko tästä vielä on puhua ennen yritystä, tämähän on MEIDÄN juttu..

Vai onko miehillä tämä asia sitten erilainen, päätös tehdään ja siitä ei tarvi juuppailla ja thats it.. ? Kyllä tiedän, että mies haluaa lapsia, on aina halunnut, mulla on nyt vaan vähän huono omatunto että olen tehnyt tästä jotenkin erilaisen asian, kuin sen pitäisi olla.. siis pohtinut vauvahommia vähän liikaa ääneen..

Miksi ei vaan vois mennä niin kui elokuvissa: "Kulta, olen alkanut haaveilla lapsesta" johon toinen "minäkin olen pohtinut sitä jo vähän aikaa" ja sit se lapsi vaan tulee..

No joo, anteeksi omanapaisuuteni.. pakko myöntää että tämä palsta on mun henkireikä ja kyllä mä kahdelle parhaalle ystävällekkin olen asiaa pohtinut :)

Tuo lista ois huippu! mulla se ois sitten kutakuinkin tällainen 24v/1.lapsi/ ya 01/2014 ...

kuukiuru: itse voin vain todeta tuohon sinun tilanteeseen, että anna elämän viedä! Siis kun ei tiedä kummastakaan opiskelupaikasta ja vauvasta vielä miten onnistuu :) kyllä kaikki aina tuppaa järjetymään :)
 
YRITYKSEN ODOTTAJAT

Tervetuloa mukaan kaikki vauvakuumeilijat, jotka vielä odottavat varsinaisen yrittämisen alkamista.
Tässä keskustelussa saa avautua kaikesta!

Yritystä odottelevat 22.9.2013:

nimimerkkiIkäOdottaminen loppuu näillä näkyminMonesko lapsi
Sandri24v01/20141.
toivontähti27vkevät 20141. yhteinen
veepu12324v1.? (ei tiedossa)
 
kuukiuru Olen samoilla linjoilla muiden kanssa, kyllä asioilla on aina tapana järjestyä! Sinadrius tiivisti aika hyvin, että kaikki on mahdollista ja liikaa ei kannata etukäteen asioita murehtia, ei sitä koskaan tiedä. :)
Samantyylisiä asioita olen myös itse lähiakoina pohtinut, mutta päätynyt siihen, että kun näille suunnitelmille ei oikeasti voi aikataulua asettaa ja tietää etukäteen, niin parempi antaa elämän viedä ja katsoa mitä tapahtuu.

Hihii, miehessä on alkanut näkyä ihania merkkejä vauvakuumeesta!
Ihan selkeästi on miettinyt asiaa ja on alkanut tulemaan kommentteja tyyliin "mitäs sitten kun meillä on, noita täytyy sitten varmaan ostaa, tosi kätevän näköiset rattaat.." Olen haljeta ihastuksesta!
Ainoa vain, että edelleen odottelen niitä (ensimmäisiä) luomu menkkoja.. Kierto näyttää venähtäneen, voikohan sillä olla osuutta asiaan, että jätin hormoniehkäisyn pois ns. kesken?
Olen ihan malttamaton ja pelkään tietysti jo pahinta (ettei tässä päästä yrittämään vielä kuukausiin ja ties mitä vielä).. Minä, joka oli niin varma, että tästä ei stressiä oteta ja tjottia alusta loppuun. :whistle:
Maha on ollut kyllä aika 'lupaavasti' kipeänä, mutta mitään kuulu.. :'(

Hurjalta tuntuu muuten kirjoittaa tämä ylös, mutta..
Nipsut / 26 / 10-11/2013?! / 1.
 
Tämän ketjun listalle en nyt sitten koskaan ehtinyt koska minulla on tänään ensimmäisen yrityskierron ensimmäinen päivä :) Siirryn nyt siis tuonne Toinen lapsi 2014? -ketjuun. Tsemppiä kaikille yrityksen odotukseen! Pitää käydä välillä teitä täällä vakoilemassa :)
 
Ihanaa, lista!! :) Täälläkin on pidetty pientä hiljaiseloa, mutta on saatu jotain aikaankin :) Eli kahden (piiitkän) vuoden sisällä meilläkin odotus loppuu. Vihdoin jotain edistystä. Eli Spukka 21v. 2014-2015 1. lapsi :)
 
Heippa kaikki! Uskaltauduin viimeinen rekisteröitymään ja kirjoittamaan tänne. Lueskellut olen juttuja palstalla jo monta vuotta.

Haluaisin kertoa oman tarinani.
Olen 22-vuotias ja potenut kroonista vauvakuumetta lähes koko ikäni. Pienestä pitäen olen tienyt haluavani äidiksi. 10-vuotiaana ajattelin että heti kun olen "iso", "aikuinen" 18-vuotias, niin minulla on lapsi. Noh, eihän sitä sitten tuntunutkaan niin isolta olo enää siinä vaiheessa kun täysi-ikäisyys täyttyi, joten odottelin että josko lukion ja ammatin saamisen jälkeen voisi yrittää. Olin seurustellut mieheni kanssa 15 vuotiaasta saakka eli noin 6 vuotta, kun valmistuin ammattiin vuoden alussa. Mutta suhteemme oli patti tilanteessa. Halusin palavasti lasta, perhettä, mutta mies (25v) ei vaan osoittanut kypsymisen merkkejä, enkä kyennyt näkemään häntä vastuullisena vanhempana. Kertaakaan mies ei laittanut ruokaa 6v aikana, eikä osallistunut muihinkaan kotitöihin. Lisäksi meidän arvomaailma oli kuin yö ja päivä. En osannut enää kuvitella että menisin kyseisen miehen kanssa naimisiin ja saisin hänen kanssaan lapsia, vaikka elämä muuten rullasi ihan kivasti päivästä toiseen. Siinä hetkessä oli ihan kiva olla ja elää päivästä toiseen, mutta tulevaisuuden näkymät puuttuivat. Tein ison ja raskaan päätöksen päättää suhde. Kai voisi sanoa että kasvoimme erilleen.

Nyt puoli vuotta myöhemmin, heinäkuussa, tapasin uuden miehen, jonka kanssa elämän arvot ja harrastukset kohtaavat. Enää en tunne olevani yksin suhteessa. Mies osallistuu yhteiseen arkeen ja on osoittanut vastuullisuutta. Vauvakuumeeni ei ole tässä puolen vuoden aikana laantunut ollenkaan ja nyt kun olen taas onnellisesti suhteessa, alkaa kuume olemaan ihan mieletön. Tiedän että olemme tunteneet nykyisen poikaystäväni kanssa liian vähän aikaa jotta voisimme yrittää perheen perustamista, silti vauvakuumeeni on ihan sietämätön. Olen kutonut vauvalle sukkia, jotta voisin vähän kanavoida kuumettani. Iltaisin löydän itseni lukemasta vauva foorumeita ja haaveilemasta äitiydestä. Vauvalehtiä on kertynyt ja jokunen suloinen vauvanvaatekkin... ja yksi kehto.... :whistle: Tällä hetkellä 4 ystävä-pariskuntaa odottaa vauvaa ja tuntuu että meni mihin tahansa kylään, niin jutun aiheet kääntyy aina vauvoihin. Olen jutellut vauvakuumeestani miehelle ja mies on sanonut että ei näe estettä sille etteikö voitais yrittää jonku ajan kuluttua, mutta ensin pitää keskittyä suunnittelemaan yhteistä asuntojuttua, kun olemme etsimässä omaa omakotitaloa. Ihan järkevää, ja olen kyllä samaa mieltä. Olisi vain kiva saada vauva edes hetkeksi pois mielestä, mutta ajattelen joka päivä raskautumista ja ikävöin vauvaani, joka ei vielä ole edes saanut alkuaan tähän maailmaan. Kuulostaa ihan hölmöltä.
Olen myös miettinyt voisiko tämä mieletön vauvakuume johtua osittain siitä että haluan antaa lapselleni sen mitä itseltä on jäänyt saamatta. Nimittäin olen elänyt ilman äitiä koko elämäni ja menetin rakkaan isäni hemalyyttiseen anemiaan 18 vuotiaana. Minulla sydämessä tunne että haluan antaa rakkautta ja huolenpitoa omalle lapselle, korvata sen mitä itseltä on jäänyt vähemmälle. Olen aina ollut luonteeltani kauhean huolehtiva ja semmoinen äidillinen.

Haaveissa olisi siis alkaa yrittämään tässä vuoden päästä, kun saa ensin oman kodin :heart: Sitä ennen kudon muutamat sukkaparit :D
 
Tsemppiä yrittämiseen mariet! Toivottavasti ei kauaa tarvitse yrittää :)

njaveseatni, tervetuloa mukaan! Haluatko mukaan listalle?

Sain vihdoin ja viimein eilen listan tehtyä! :) Päivitän vielä Spukan ja Nipsutin listalle :)
 
YRITYKSEN ODOTTAJAT

Tervetuloa mukaan kaikki vauvakuumeilijat, jotka vielä odottavat varsinaisen yrittämisen alkamista.
Tässä keskustelussa saa avautua kaikesta!

Yritystä odottelevat 22.9.2013:

nimimerkkiIkäOdottaminen loppuu näillä näkyminMonesko lapsi
Nipsut26v10-11/20131.
Sandri24v01/20141.
Spukka21v2014-20151.
toivontähti27vkevät 20141. yhteinen
veepu12324v? (ei tiedossa)1.
 
  • Tykkää
Reactions: Spukka
veepu123, meille siis ihan ensimmäinen lapsi molemmille. Ei ensimmäinen yhteinen. Huomasin, että olin sekoillut kirjoituksissa.. Pistetään kuumeilun piikkiin :)

Mariet, ihanaa, onnea yritykseen! :)

Näin viimeyönä unta, että meillä oli pieni poikavauva :) Se oli niin uusi ja ihmeellinen ja miehen kanssa sitä ihasteltiin. Oikein varovasti laskin sen nukkumaan omaan sänkyyn, ettei vain herää pieni :heart:
 
Ooo lista. elikkä ikä 25, 1.lapsi, yritys alkaa 02/2014.

Meillä siis on päätetty tosiaan että yritys alkaa häiden jälkeen helmikuussa. Luotan että näin tapahtuu kun kerran ollaan asia sovittu. En ole sen enempää mieheltä varmistellut..
 
YRITYKSEN ODOTTAJAT

Tervetuloa mukaan kaikki vauvakuumeilijat, jotka vielä odottavat varsinaisen yrittämisen alkamista.
Tässä keskustelussa saa avautua kaikesta!

Yritystä odottelevat 23.9.2013:

nimimerkkiIkäOdottaminen loppuu näillä näkyminMonesko lapsi
5th31v01/20145.
Kaneli8825v02/20141.
maggis25vsyksy 20142., 1.yhteinen
Nipsut26v10-11/20131.
Sandri24v01/20141.
Spukka21v2014-20151.
toivontähti27vkevät 20141.
veepu12324v? (ei tiedossa)1.
 
Anteeks toivontähti, ymmärsin asian väärin :)
Ollaan muuten ihana sekalainen seurakunta, kun suuri osa haaveilee esikoisesta ja sitten on joukossa myös 5th, joka on jo konkari! Tasapainottaa porukkaa mukavasti. Toivottavasti porukka kasvaa, mutta myös pienenee sitä mukaa kun päästään tositoimiin :)
 
Lista on kiva idea. Se kiteyttää hyvin kaikkien tilanteen. Aika samanlaisissa lähtökuopissa moni möyrii tällä hetkellä. Meillä ollaan puhuttuetten ostaisi lisää pillereitä. Tänään aloitin kolmanneksi viimeksen laatan. Enää siis jäljellä kaksi laattaa! Se tuntui hurjalta ja kivalta samaanaikaan. ^^

Katey, 24v, 12/2013-1/2014, 1. Lapsi

JÄNNÄÄ! :D
 
Heippa taas kaikille! Oon kirjotellu tänne muutaman kerran, mutta sitäkin ahkerammin oon lukenu teidän juttuja. Saan jo siitä hurjasti vertaistukea. Ilmankin, että itse tänne kirjoittelen. :) On kyllä ihana että on tälläisia palstoja, joissa voi avatua ilman, että kukaan tuomitsee. Ja ihanaa, että täällä on monia, joilla yrityksen aloittaminen jo lähenee tai h-hetki on jo käsillä. On kiva seurailla teidän kaikkien ns. tarinoita täältä.

Meillä on tilanne täällä aivan auki, eli ei mitään tietoa koska yritys edes alkaa. Elämä on kyllä nyt niin ristiriitaisessa tilanteessa, kun haluan kahta aivan ääripäätä. Eli matkustamista ja toisaalta taas vauvan/perheen ja asettua aloilleni. Kinkkistä siis on. Mutta kyllä tähänkin varmasti selvyyttä jossain vaiheessa tulee. Eikö niin???? :)

Mutta jee, lista! En tällä kännykällä saa punaista tekstiä, mutta
25-vuotias olen yritys alkaa joskus ja lapsi olisi minulle ja miehelle ensimmäinen. :)
 

Yhteistyössä