Yrityksen odottajat

Hihi, meillä naisilla tosiaan taittaa olla aika suuri tunneskaala käytössä. Miehet on yleensä vähän käytännönläheisempiä.

Hormonit hyrrää ihan hurjana, ihan positiivisia sivuvaikutuksia toistaiseksi luomuilussa.
Aluksi mietin, että ensin odoteltaisiin ja katsottaisiin miten tämä luomuilu lähtee.. Ei mitään kiirettä siis ja asiat saa mennä painollaan.
Mutta kun nyt on tunteet taas ihan toisessa ääripäässä, ei malttaisi millään turhia odottelemaan!

Hassuinta tässä on tosiaan, että koskaan aikaisemmin en ole vauvakuumetta kokenut! Ollaan kyllä pitkään puhuttu, että tässä lähivuosina.. Mies varmasti vähän ihmeissään, kun yhtäkkiä on kauhea hinku hetimullenyt.
Kai se on sitten se biologinen kello, kun pirisee?

 

Hassua tosiaan tuo vauvakuumeen äkillisyys. Olen minäkin aina ajatellut, että kyllä niitä lapsia haluan sitten joskus ja ihan lapsenakin kun multa kysyttiin mikä musta tulee isona ni vastasin, että äiti. Silti ihan todellista vauvakuumetta mulla ei ennen tätä ole ollut. Olen kuitenkin melko nuori vielä(24v), joten ehkä nyt vasta onkin niiden lasten aika. Ja kenties silläkin on vaikutusta, että olen löytänyt itselleni ihanan miehen, jonka kanssa voin kuvitella perustavani perheen. Exäni kanssa en koskaan niin ajatellut.

Miehen mielestä hänelle kelpaisi pieni poika. Jaa niinkuin nyt vai?! Kuulemma. Mutta ihan käytännön syistä päätettiin siirtää yrityksen aloittaminen huhti-toukokuuhun. Mä en pysty tekemään oppariani, jos olen mahapystyssä ja kenties kärsin jos jonkinlaisesta vaivasta.... Eli on tässä vielä pirun kauan aikaa, ennen kuin se todellinen tohina pääsee käyntiin. Tulee vielä pitkät 7-8 kuukautta.

 

Hei,

Minäkin haluaisin tänne tulla juttelemaan. Loistava ketju. Nimenomaan kun tämä on vielä yrittämisen odottamista, eikä vielä kunnolla yritys ole päällä. Eipä sillä, edellisessä yrityksessäkään ei koskaan tikutettu ovulaatiota tai laskettu päiviä - ei oo oikeen kiinnostusta moiseen, hirveet paineet vaan kasaantuu ja rahaa menee hirveesti kaikenmaailman ovistesteihin jne. Tulee jos on tullakseen ihan vaan peittoja säännöllisesti heiluttelemalla

Oma tyttö on vasta vajaan vuoden ikäinen, mutta suuri halu olisi saada jo toinen työn alle Miehelläkin onneksi alkaa vauvakuumetta ilmenemään ja yhdessä kaupungilla vuorotellen bongailemme pieniä vauvoja ja äitejä masu pystyssä <3

Kuitenkaan vielä ei mitään päätöstä olla tehty, milloin tämä yrittäminen varsinaisesti alkaa. Ehkä ens vuoden alussa, ainakin toivon niin. Itse palaan silloin takaisin koulun penkille suorittamaan kesken jääneet opiskeluni loppuun. Valmistuminen on enää pienestä kiinni joten raskaus on toivottu heti alkuvuodesta tai sitten kun sattuu tärppäämään. Esikoistakin teimme reilu puoli vuotta ennen onnellista plussaa

Tavallaan haluaisin, että esikoisen ja toisen ikäero ei olisi mikään tolkuton. Alle 3v olisi kiva. Reilu pari vuotta olis jo ihan riittävä Oma typy on ainakin niin valloittava persoona ja kaikenkaikkiaan melko helppo lapsi. Haluaisin ehdottomasti saada lisää lapsia. Yksi ei riitä (tosin eihän sitä koskaan tiedä, vaikka toista ei koskaan tulisikaan. Silloin olisin toki yhdestäkin äärimmäisen iloinen.) Haaveissani olisin 3 lapsen äiti ...:flower:

 

Hihii ihana ketju!
Täällä iski myös vauvakuume ihan puskista, vähän sama juttu kuin sinulla Katey Exän kanssa en vauvakuumetta kokenut ja ensimmäinen kerta tämä on muutenkin, liekö johtuu sitten siitä kun se oikea ihana mies löytyi... Ikää löytyy myös se 24 vuotta. Poikaystäväni ei vielä kuumeile ihan niin kovaa kuin minä, ja opiskelee ulkomailla alkavan lukuvuoden, joten yritystä joudun täällä odottamaan kovan vauvakuumeen kourissa Ehkä mekin ensi keväänä/kesänä päästäisiin yrittämään... On kumman voimakas ja erikoinen tunne tämä vauvakuume!

 

http://http://www.youtube.com/watch?v=BzBNIagJv3M tästä biisistä on tullu täs "odotelles" kauheen tärkee. Jotenki niin kuvaava tähän orottelun aikaan.. Hoilaalenki sitä jatkuvasti. "miksei ikinä riitä että toinen on siinä, jakamassa kaiken sinun kanssasi" Niinpä.
Mies kävi tänään hakemas taas jotain osia jostai ja sano että sielä oli ollu pieni 1vuotias poika ja olis halunnu ottaa sen mukaan ku soli ollu niin suloonen. Ei ollu äitee antanu, vaikka sanookin ettei oo vuoteen saanu nukkua kunnolla. Kuten huomaa, ei mulla mitää tärkiää kerrottavaa ollu, mut jotenki tuli vaa semmone olo et vois jotain toimitella.
Milläs fiiliksillä teirän miehet on vauvan orottelusta?

 

Hellou! Täällä alkoi ekat luomumenkat torstaina, onpas luomu olo

Mä huomasin tänään että pitää ostella tänne meille jotain lasten leluja, kun meillä ei oikein ole mitään muuta ku syöttötuoli lapsivieraita ajatellen.. mies oli samoilla linjoilla, että parempi hankkia niitä leluja että niille ois jotain tekemistä, ku joutuu aina vaan kieltämään ja varomaan kaikkea sydän syrjällään.. pitääpi joku päivä käydä hypisteleen mun vanhoja leluja porukoilla, saapa nähdä miten herkistyttää

nyt laskeskelin, et jos tässä kierrossa sattuisin tuleen raskaaksi, olis la samaan aikaan mun valmistumisen kanssa.. joten parin kuukauden päästä varmaan voitaisiin aloittaa itse yrittäminen, luulisin

 

Heippa!
Meillä oli tuossa muutama päivä sitten vuosipäivä ja se jäi siitäkin syystä hyvin mieleen, että mentiin ekaa kertaa loppuun asti ilman ehkäisyä. Mies vielä varmisti, että olenko tosissani ja että vielä voi perääntyä. Noh, teoreettinen mahdollisuus on tulla raskaaksi, mutta en kyllä usko siihen, koska menkat oli vasta just loppuneet. Ja eikös ne siittiöt elä vain max 5 päivää? Että tällainen askel on täällä otettu!

Mäkin, Sandri, satuin tänään laskeskelemaan, että jos nyt raskautuisi, vauva syntyisi valmistumiseni aikoihin. Olenkin sitä miettinyt, että missä vaiheessa raskautta haluaisin olla valmistumisen aikoihin. Ensin ajattelin, että en haluaisi vielä raskauden näkyvän paljoa ulospäin siinä vaiheessa (mahtuisin nykyiseen juhlamekkoonikin ), koska kesällä toivoisin pääseväni oman alani harjoitteluun, johon en tänä kesänä päässyt. Mutta toisaalta, ei se nyt varmaan niin ihmeellistä olisi, jos naisella on raskausmaha

Täällä oli vauvakuumeen tulostakin puhetta. Itselleni se iski aika tarkkaan 25 vuotta täytettyäni, mikä lie biologinen kello heräsi. Ehdin muutaman kuukauden kuumeilla ja pohdin myös lapsen hankkimista yksin ja otin siitä selvää, ennen kuin onneksi tapasin nykyisen mieheni.

Kuluisipa aika jo pian, että päästäisiin yrittämään!

 

Odottavan aika on pitkä.

Oletteko valmiiksi ennen yritystä alkaneet popsia jotain ravintolisiä tai muuten muuttaneet ruokavaliota tai elämäntapoja 'suotuisammaksi' ajatellen raskautumista?

 

Oi onpas mukavaa, kun taas on tullut uusia kuumeilijoita keskusteluun! Tervetuloa!

Kiitoksia kaikille tsempeistä tuolla hieman aiemmin. Taisi olla sellainen hetki, että tuli tarpeeseen! Tilanne on siitä päivästä hieman muuttunut, jopa päälaelleen voisiko sanoa. Kukaan ei koskaan ole kertonut että millaisia tunteita tämä vauvakuume saa aikaan.... huh huh.......

Tosiaan eilen se mies sitten otti ostamani vauvalehden kauniiseen käteen. Ja LUKI sen! :O Olin aivan puulla päähän lyöty, mutta en sanonut mitään. Kommentoi kaikkia juttuja sieltä. Sain puhuttua hänen kanssaan n. viikko sitten siitä, että siirtäminen jäi harmittamaan. Mutta nyt minulla on pienoisia ahdistuksen tunteita itselläni koko vauva-asiaa kohtaan. Jotenkin pelästyin sitä, että hän luki sen lehden ja puhui oma-aloitteisesti lapsesta. Olen alkanut miettiä, että entä jos en osaa meidän vauvaa hoitaa, tai jos en nautikaan vauva-arjesta yhtään. Aiemmin olen kuvitellut että se jos mikä olisi täysin minun juttuni, mutta nyt kun se mies alkaa olla messissä tässä hommassa niin mä alan perääntyä! Mitä tämä oikein on? Olen itsekin ihmeissäni. Hän sanoi mulle eilen illalla että noh nytkö se pupu menee sulla pöksyyn kun oon alkanut lämmetä. Eli tunteiden kirjo on siis valtaisa kuten joku tuolla aiemmin jo mainitsikin.

En olisi vuosi sitten kuvitellut kun tämä kuume alkoi, että se olisin minä joka alkaisin aprikoimaan ja pelkäämään. Ehkä tätä asiaa on saanut tässä vuoden aikana pohtia niin paljon, että kuumehöyryjen ja vaaleanpunaisten lasien läpi alkaa hahmottua kaikki muutkin asiat kuin se vauvan ihanuus. Mm. sairastelut, yövalvomiset, hänen kehitys, ikuinen huoli ja tottakai myös huoli omasta jaksamisesta. Mutta ehkäpä nämäkin asiat on hyvä miettiä läpi niin on edes jollain tavalla miettinyt mihin sitä oikein ryhtyy. Kuume ei silti ole kadonnut minnekään ja edelleen odotan yritystä joka parin kk päästä alkaa, mutta uusia tunteita on tullut mukaan. Onko muilla ollut vastaavaa?

Minä olen syönyt jotain monivitamiinivalmistetta tässä hetken aikaa. Lopetin tupakoinnin pari kuukautta sitten ja olen lisännyt sen myötä myös liikuntaa. Pyrin syömään terveellisesti, mutta viikonloppuisin saattaa herkuttelu lähteä lapasesta. Mutta pitää sitä nauttiakin.

Peikkotytsy tuo biisi on ihan munki lemppari tällä hetkellä! Se sopii tähän elämäntilanteeseen kuin lusikka soppaan.

 

Hei!

Löysinpä sopivan kuuloisen ketjun itselleni. Tämä onkin juuri oikea paikka tulla purkamaan tuntoja vauvakuumeesta, ettei tule tuota miesparkaa rasitettua aivan liikaa jokapäiväisillä höpinöillä.

Olen 27v ja kuumeillu usemman vuoden välillä enemmän ja välillä vähemmän. Nyt se kunnon kuume kuitenkin iski niin, että aihe on mielessä 24/7. Ehkä kuume on ollut taka-alalla siksikin, että mies ei ole ollut samoilla mielin asian suhteen vaan sillä linjalla, että "sitten joskus", ei lähivuosina. Mutta nyt mieskin on alkanut lämpenemään ajatukselle ja meinaan ratketa liitoksistani, tämä voi siis olla totta minunkin kohdallani ihan lähitulevaisuudessa.

Jätin pillerit pois heinäkuussa ja nyt oli juuri ensimmäiset luomumenkat. Harvoin tällä palstalla ollaan iloisia menkoista, mutta olin todella tyytyväinen, sillä olen kuullut, että kierron tasaantumiseen tai ylipäätään menkkojen alkamiseen voi pillereiden jälkeen mennä kuukausiakin. Nyt mielenkiinnolla odottelen miten kierrot alkaa tästä lähin mennä. Tää eka oli aika pitkä n.34kp.

Nyt menemme kondomin kanssa, mutta ollaan puhuttu miehen kanssa, että keväällä voisi alkaa yrittämään vauvaa!

Eli yrityksen odottelua tässä nyt ainakin puoli vuotta.

Kuukiuru Siis wau, aikamoista että miehesi luki lehden kannesta kanteen Haluaisin kyllä nähdä meilläkin käyvän samoin. Täytyy käydä lainaamassa lehtiä kirjastosta ja jättää "vahingossa" miehen ulottuville, jos vaikka tarttuisi täkyyn. Jos vaikka vauvakuumeilu tarttuiski miehellekin enenmmän sitä kautta!

 

Tervetuloa taaskin uusille :wave: Jokohan meidän pitäisi tehdä tähän ketjuun joku lista? Minä en ainakaan meinaa enää pysyä perässä, milloin kukakin suunnittelee siirtyvänsä odotuksesta yritykseen ja kenellä oli jo ennestään lapsia ym.

Hienoa Kuukiuru, että teillä on asiat kääntyneet jo parempaan suuntaan Eiköhän se ole hyvä vaan, jos onnistuu miettimään sitä lapsen saamista muutenkin kun niiden vaaleanpunaisten lasien läpi. Luulen, että suurimmalla osalla on tuollaisia mietteitä jossain vaiheessa ja vielä raskauden aikanakin Sinulla on kyllä uskomaton mies, jos innostuu Vauva-lehteä lukea! Esikoisen raskauden ja vauva-ajan aikana lehteä tilasin, mutta mies ei kyllä koskaan sitä lukenut. Eipä se kyllä muutenkaan ole kova lukemaan, joten en missään vaiheessa odottanutkaan tarttuvan Vauva-lehteen

Jännää, että joillain täällä on periaatteessa jo mahdollista tulla raskaaksi!

Meillä edelleen sama tilanne, eli tarkoitus olisi syödä viimeinen pilleri siinä vuodenvaihteen tienoilla. Suunnitelma olisi kaiketi olla se yksi kuukausi ilman pillereitä kumin kanssa, mutta vahvat epäilyt on ettei siinä vaiheessa enää malta. Jotenkin tämä vauvakuume on nyt niin vahva, paljon vahvempi kuin aikoinaan esikoisesta haaveillessa. Olisi niin hienoa mennä vain tunteella ja heittää pillerit menemään heti kun siltä tuntuu. Pitääkin olla tällainen järki-ihminen, joka miettii sen aloituksen ajankohdan työpaikan, rahatilanteen, remonttikiireiden ja kaiken muunkin mukaan järkevään ajankohtaan :headwall:

Mitään elämänmuutoksia en ole vielä tässä vaiheessa tehnyt. En polta ja juonkin niin harvoin, että sen suhteen ei ole tarvettakaan. Suunnittelin kyllä laihdutusta vaikka ihan normaalipainoinen olenkin, mutta jotenkin se tuntuu turhalta työltä kun raskaudessa sitä kumminkin leviää taas Pistän taas toivon siihen imetyksen laihdutusvaikutukseen. Viime kerralla mentiin muutamalla imetyskuukaudella monta kiloa alle painon ennen raskautta. Viime raskaudessa en syönyt edes mitään vitamiinilisiä mutta nyt kyllä suunnittelin että ainakin foolihappoa pitäisi aloittaa jo loppuvuodesta.

 

Kuukiuru Siis wau, aikamoista että miehesi luki lehden kannesta kanteen Haluaisin kyllä nähdä meilläkin käyvän samoin. Täytyy käydä lainaamassa lehtiä kirjastosta ja jättää "vahingossa" miehen ulottuville, jos vaikka tarttuisi täkyyn. Jos vaikka vauvakuumeilu tarttuiski miehellekin enenmmän sitä kautta!

Meillei tuo lehtien "vahingossa" esillejättö ei oo onnistunu sisustuslehtien kanssa nii itellä ei ois pokkaa mitää perhelehtiä jättää lojumaan ku voi jo oikein arvata ettei niihi tultas koskemaankaan

Ihana kyllä seurata miten innoissaan mies puhuu veljensä lapsista aina kun on käyny kylässä Tarrautuispa tää kuume nyt siihenki ihan kunnolla!

Joku mainitsi mitä on tehny valmistellakseen kehoa tulevaa raskautumista varten ni vastaan: Olen lopettanut tupakoinnin (ei tarvitse sitten mahakkaana kärvistellä kun on muutenkin niin paljon muutoksia ja keho kerkeää "normalisoitumaan" ja hormonitoiminta on suotuisampaa) oon minimalisoinu alkoholin käytön ja laihtunut kohta 10kg, laittanut rahaa mukavasti säästöön ja parantanut unirytmini. Mitäs muut?

 

Hei jälleen, ja tervehdys uudet yrityksen odottajat!

Meidän huushollissa ei ole tapahtunut edistystä muuten, kuin että viimeisen pillerin söin elokuun alussa ja nyt odottelen ovulaatiota ja luomumenkkoja Kumia siis käytetään nyt, kunnes saan miehen lämpiämään ajatukselle.. pientä lämpenemistä on ehkä tapahtunut, mutta vielä hän sanoo että haluaa odottaa.

Täytyy sanoa, että odotan innolla miten kroppa reagoi pillereiden lopettamiseen.. toisin sanoen "palaanko ennalleen" kuten olin ennen pillereitä. Aika näyttää

 

Tervetuloa mukaan uudet kuumeilijat!

Olen ajatellut laihduttaa pari kiloa, vaikka olen ihan normaalipainoinen. Pitkään painoni on pysynyt samana, mutta viime vuosina on tullut lisää pari kiloa. Olisi kiva painaa taas saman verran kuin ennen. Toisaalta en ole varma, riittääkö motivaatio kuitenkaan. Kiva kuulla, Mariet, että paino on pudonnut ihan vaan imettämiselläkin. Niin, ehkä on turha tässä vaiheessa laihduttaa, kun ehtii sitä raskauden jälkeenkin...

Pyrin liikkumaan viikossa 2,5 tuntia ainakin nyt, kun on aikaa paremmin. Aloitin keväällä syömään d-vitamiinia, kun äiti sitä suositteli, muuten en ole tehnyt mitään erikoista.

Kirjastosta voisi hakea vauvalehtiä luettavaksi. Mitä lehtiä suosittelette? Onko niissä eroja?

 

Mä yritän täällä nyt epätoivon vimmalla kuolettaa omaa vauvakuumettani. (Ja siihen auttaa ihan hirveästi tällä palstalla vierailu... ) Mikään järkisyy ei tosiaan tue ajatusta viidennestä lapsesta eikä mieskään lämpene ajatukselle. Eli se on kai vaan se mun biologinen kelloni, joka potkii mua päähän. Ainakin tähän tiettyyn aikaan kuusta, kun ovulaatio on hollilla. Tai sitten asiaan vaikuttaa se, että kävin taas eilen katsomassa ihanaaihanaaihanaa kuukauden ikäistä kummilastani. Sanoinko jo, että hän on IHANA! Syötävän suloinen ja tuoksuu ihanalle puklulle! :heart: Mun syrämeni suli taas velliksi ja kuume nousi kerrostalon korkuiseksi. Mun mies antaa mulle kohta lähestymiskiellon kaikkiin vauvoihin... Jotenkin yritän nyt oppia elämään sen asian kanssa, että on hyvin todennäköistä, että minä olen lapseni tehnyt. Se tuntuu todella musertavan lopulliselta ajatukselta. Mutta ehkä minä olen vain niitä ihmisiä, joilla on ikuinen vauvakuume. Eikä lapsia voi kai loputtomiin tehdä?!

kuukiuru, mulle on ainakin iskenyt ihan hirveä paniikki jokaikisestä positiivisesta raskaustestistä, että mihinhän tässä on nyt oikein tullut lähdettyä ja miten me pärjätään jajajaja... Vaikka jokainen lapsi onkin ollut täysin toivottu. Se paniikki on kai joku sisäänrakennettu suojautumismekanismi meille tapahtumarikkaille naisille.

Kajotar, itse olen pitänyt eniten Vauva-lehdestä ja sitä tilannutkin pidemmän aikaa.

5th kiittää ja kuittaa! :wave: Tsemppiä kaikille odottelijoille ja pikaisia positiivisia uutisia, kun sen aika koittaa! Käyn varmasti joskus heikolla hetkelläni edelleen täällä lueskelemassa juttujanne.

 

Minä suosittelisin myös tähän vaiheeseen Vauva-lehteä. Siinä on eniten asiaa juuri raskaudesta ja vauvoista. Kaksplussassa myös, mutta enemmän jo taaperoiden ja leikki-ikäiseten asiaa. Ja MeidänPerhe taas alkaa sivuta jo vielä isompia lapsia. Muita aiheen lehtiä ei tule mieleen. Jossain vaiheessa pitää kyllä taas Vauva-lehti itsekin tilata. Innostus siihen hiipui esikoisen kasvaessa ja taitaa olla edelleen viimeinen kotiin tullut lehti lukematta.

Voi 5th :hug: Tosi ikävää, että mies on niin vahvasti vastaan. Mutta onhan se tavallaan ymmärrettävää kun lapsia on jo niin monta ja kaikki vielä pieniä. Onhan teillä vielä iän puolesta aikaa myöhemminkin, jos siltä alkaa tuntua. Vaikkakin totta sekin, että ei niitä lapsia voi loputtomiin tehdä : / Minusta tuntuu että jo toisen kohdalla minun on pakko alkaa varautua henkisesti siihen että kysessä voi olla viimeinen kerta. Mies on ainakin toistaiseksi sitä mieltä, että kaksi lasta riittää. Itse haluaisin sen kolme, mutta pakko siihenkin on varautua, että kolmatta en koskaan saa. Haaveissa olisi nyt kakkosen jälkeen kolmas pienellä ikäerolla. Jos kaikki menisi oman suunnitelmani mukaisesti, oltaisiin kolmen jälkeen vieläkin alle kolmekymppisiä ja ehtisin kärsiä neljännen lapsen kuumeesta vielä vuosia Olen myös vitsaillut miehelle, jonka sukuun on syntynyt varmaan sadan vuoden ajan pelkkiä poikia, että meillä on jossain vaiheessa seitsemän veljestä kun yritetään loputtomiin tehdä tyttöä

Ainiin valmisteluista vielä, rahaa olen myös käynyt säästämään hoitovapaata varten. Tällä hetkellä vähän haastavaa kun kaikki ylimääräinen menee remonttiin, jotta lainaa täytyisi nostaa mahdollisimman vähän, mutta talvea kohden voi laittaa säästöön jo paljon enemmän. Ja aikaa tässä onneksi on vielä reilusti

 

Kajotar, minäkin olen tykännyt vauva-lehdestä eniten. Siinä on paljon juttuja myös odotuksesta. Kaksplussa on myös ihan hyvä lehti. Meidän perhe- lehdessä tuntuu olevan juttuja hieman "myöhemmästä" perhe-elämästä ja isompien lapsien kasvattamisesta. Mutta kaikkia näitä lehtiä tulee luettua aina välillä. Pitäisi kai tilata vauva-lehti, sillä ostan aina irtonron kaupasta.

5th, on varmasti ikävää yrittää väkisin päästä kuumeesta eroon. Tämä on varmasti jotain niin sisäänrakennettua ja luonnollista, että kuumeen kuolettaminen ei varmasti ole helppoa. Voiko lapsia liikaa olla? Tsemppiä sulle, mihin tulokseen tulettekaan vauva-asian suhteen. Kiva kuulla, että pienonen pelko kuuluu tähän projektiin ja myöskin raskaustestin jälkeen. Täytyy muistaa tämä asia sitten kun plussa siihen testiin pärähtää

Meillä miehen vauvalämpö (nimittää kuumetta siksi) on luultavasti tullut jäädäkseen (toivon!). Huomaan aivan selvän muutoksen hänessä. Tähän tilanteeseen pääsyyn meillä meni vajaa vuosi ja sen aikana, ennen näitä lähipäiviä, en huomannut minkäänlaista halua hänessä koko asiaa kohtaan. Meillä tämä muutos tapahtui yhdessä yössä niin sanotusti ja ehkä siksikin säikähdin sitten niin kovasti aluksi. Näitä vauvalehtiäkin olen jättänyt esille jo varmaan puoli vuotta ja nyt oli vasta eka kerta kun hän kiinnostui siitä. Piti sitten kysyä mikä tähän asiaan on vaikuttanut eniten, että se kuumeenpoikanen sitten tuli. Hän sanoi, että ei oikein itsekään tiedä, mutta se auttoi että hän sai itse miettiä asiaa pitkään ilman että höpötin koko ajan siitä. Tosiaan en puhunut vauva-asioista varmaan kuukauteen mitään, kun olin niin hermona kun ajattelin, että ei se kuitenkaan lämpene.

Kuitenkin meillä se yritys alkaa sitten marraskuulla luultavasti ja jotenkin nyt voi hyvillä mielin odottaa sinne saakka, kun toinenkin on messissä. Jotenkin rento olo sen suhteen. Ehditään yhdessä hehkuttaa asiaa vielä ilman raskauden mahdollisuutta ja totutella asiaan yhdessä.

 

Kuukiuru: ihana nimitys toi vauvalämpö!

Täällä on tosiaan ekat luomumenkat ohi, huh, sanon minä.. mut ei ne niin kipeet onneksi ollut, kun pelkäsin.. nyt onki sitten kuuma kokoajan, mietin voisko nyt tulla vasta niitä ehkäisyn lopettamisoireita.. ja turvotus ei lähtenyt menkkojen myötä.. ois laihdutuskuuri kyllä paikallaan, itsellä kun tuota ylipainoa vähän tuppaa olemaan.. ehkä ens talven häät inspirois nytten aloittamaan

5th: voihan olla että teette myöhemmin iltatähtösen? sitten ois varmasti hoitajia kun vauvalla ois sisarukset isompia

 

Minä en vielä kyllä tohdi lehtiä tilata. Jolain tasolla kun tää mun vauvakuume on pysynyt salassa. Enkä tiedä haluanko sitä hehkuttaakaan kaikille. Se kuitenkin poikisi vaan turkia urkintoja siitä, joko on aika.

Kuukiuru, meillä tapahtui myös yllättävä miehen vauvakuumeilu. Ei ole montaa päivää, kun täälläkin kirjoittelin, että yritys aloitetaan ensi keväällä. Noh, eräänä yönä kun ajelimme kotiin serkkuni luota, hän yllättäen sanoi, että jaksettaisiinko me odottaa vuodenvaihteeseen?

Jestas mitä muutoksia. En pysy enää ollenkaan miehen ajatuksissa mukana. Käytiin viikonloppuna Ikeassa. Siellä vilkaisin nopeasti myös pinnasänkyjä ja muuta vauvakamaa, ja mies alkoi ihan luontevasti puhua ja vertailla hintoja yms. Täällä ollaan nyt molemmat iha päästä pyörällä!

 

Oi ihania miehiä teillä Katey, ehkä mahtavin uutinen, että lähtee vielä miehen alotteesta tuo yrityksen aikaistaminen. Sitä odotellessa.. Puhuin juuri tänään miehelle, että tahtoisin niin tilata jo vauva-lehden, ettei malttais odottaa sinne raskausuutiseen asti jolloin varmasti tilaan. Kyselin että onko se nyt aivan typerää näin aikasin, kun on puhuttu että yritys alotellaan vasta keväällä. Niin yllätyin kovasti kun mies oli sitä mieltä, että tilaa vain
Sit sanoin, että ne pitäis sit pitää vähän piilossa, ettei vieraat luule meille jo olevan tulossa. Mies vaan, että mitä se haittaa. Olin ällikällä lyöty näin positiivisesta suhtautumisesta.

Siinä jo onneni kukkuloilla uskalsin kysellä, että josko me aiemmin alettais yrittelee, mutta siihenpä suhtautuminen olikin jo aika kielteistä. Harmi. En taida silti sitä vauvalehteä vielä tilailla, mutta täytyy käydä ostaa irtonumero ja katsella tarttuisko mies siihen

Kuukiuru Jos mies nyt yhtäkkiä sanoiski, että on valmis nyt vauvahommiin niin kyllä se itsellekki pieni pupu tulis hetkeksi pöksyyn. Nyt on tavallaan niin "huolentonta" tämä haaveilu ja saa rauhassa liihotella pilvissa vauvaunelmien keskellä, kun tietää että mies on mukava vasta joskus keväällä. Mutta jos nyt sanookin, että on valmis niin tulis erilainen lähtökohta haaveiluun paljon realistisempi. Mutta oih sitä silti niin odotan. Ja tiedän itsekki, että keväällä olisi parempi aika alottaa yrittäminen. Eli pitää nyt vain yrittää nauttia tästä kahdenkeskisestä ajasta ja elämänmenosta vielä.

veepu123 Minulla on yhdet luomumenkat takana, ja odotin niiden olevan kivuliaat, koska ennen pillereiden aloittamista joskus 10v sitten ne olivat. Mutta nyt ei kipuja ollenkaan ja kestivät 4päivää. Mielestäni bongasin oviksen oireista, mutta en tajunnut ottaa ylös päivämäärää sen tarkemmin. Eka kierto lopulta en 34pv. Nyt odottelen seuraavaa ovista ja tunnustelen oireita. Saapa nähdä millainen kierto tästä tulee.

 

Heips. Me tehtiin miehen kans jotain aika erikoista. Anoppi sano et sen pitäis viedä miesystävän lapsenlapselle lahja. Pitäis olla paita jossa on muumia tai titinallea. No minä heti ehdotin että voitais samalla kattella ku käytii reissus vähä toisaalla ja oli isompi kauppa matkan varrella. Saatiin sitte iha luvan perästä käydä kiertelees vauvanvaate osastoa. oi niitä kaikkia pieniä suloisia housuja ja paitoja ja ja ja.... Sitten oli ihan pakko ostaa, kun näin kirpparilla yli pienet suloiset valkoiset croksit. Nyt ne on meillä eteises koristeena. Miehen vanhat 1vuotis kengätki on vielä koristeena ja talles. Yleensä ei oo minun mies pahemmin vaatepuolia kierrelly, mutta nyt ei hoputtanu yhtään eikä ollu mitää kiirettä.
Mites hei, onko teillä lemmikkejä? Ja ootteko aatellu et miten niiden kans sitte ku vauva olis tullakseen? Meillä on kolme kissaa ja niiden karvanlähtö on ihan käsittämätöntä ympäri vuoden. Kiva sitten ku kissankarvoja on joka paikassa (lapsen suuhun menossa ja allergia riski ym. Ja miten sitten kissat suhtautuu uuteen olentoon omalla reviirillä. :S

 

Voi että tämä kuumeilu voi olla hermoja kiristävää hommaa... toisena hetkenä katselen ihastuksissani nettisivustoja odotusajasta ja vauva-ajasta ja toisena se vihastuttaa, kun tietää että toinen ei vielä halua.. Miten saisikin hiljennettyä tämän lapsenkaipuun mielestään?

toivontähti, mulla oli kanssa ennen pillereitä kivuliaat kuukautiset, ja niitä tässä pelonsekaisin tuntein odottelen.. toivotaan, että ne nyt olisi helpottuneet pillereiden myötä Ja tosiaan ennen pillereitä minunkin kuukautiset olivat runsaat ja pitkäkestoiset, mutta saapa nähdä..

peikkotytsy, meillä on kaksi koiraa ja kaksi kissaa, toinen koirista on luonteeltaan "vahtikoira" ja uskon tulevan hyvin toimeen lapsen kanssa, mutta toinen arvelluttaa.. luonne on aika arvaamaton ja on meitäkin välillä purrut.. joten saapa nähdä! Kissat puolestaan saattavat olla mustasukkaisia, mutta uskon heidän tottuvan.. ovat tälläkin hetkellä melko itsenäisiä, joten kunhan saavat rauhassa nukkua, niin varmaan ovat kiltisti..

 

Joo ihana termi tuo vauvalämpö, pitää alkaa käyttää Ja ihanaa kun teillä on miehet niin innoissaan että itse ehdottaa yrityksen aikaistamista ja lukee vauva-lehteä! Tuttu tunne veepu123! En malta odottaa että munkin mieheni saavuttaisi tollasen vaiheen...Hän mua innokkaammin kyllä aikaisemmin tulevaisuutta suunnitteli ja mietti millon olisi lasten aika, mutta nyt kun mulle tämä vauvakuume nousi niin aika yksin oon sen kanssa saanut hyrrätä. Tekis vähän mieli myös vauva-lehteä lueskella mutta en kyllä viedä myöskään tohdi sitä tilata.
Minä en lakkaa ihmettelemästä miten kummallisen voimakas tunne tämä vauvakuume on. Sitä voisi miettiä ihan koko ajan ja sillonkin kun on jotain muuta ajateltavaa se kuumottaa taustalla! Ehkä pian, ehkä pian... Toistaiseksi saa vaan haaveilla, onneksi on hyvä mielikuvitus
peikkotytsy, meillä on pieni koira joka tiputtaa karvaa kunnolla kerran tai kaksi vuodessa. Toivon todella ettei tulevaisuuden vauva saa koira-allergiaa, mutta muuten minusta lapselle tekee vain hyvää olla vuorovaikutuksessa eläinten kanssa pienestä asti. Ehkä nyt ei ihan tarviis naamaa mennä nuolemaan vaikka toisaalta olen itse konttausikäisenä syönyt koiran kanssa samasta kupista muikkuja Pitää miettiä niitä rajoja tarkemmin sitten mutta enimmäkseen luulen että tekee vastustuskyvyllekin vain hyvää, ja koiran suussahan on hyviä bakteereja.

Ihanaa että niin moni on oikeasti siirtymästä jo yrityksen odottamisesta ihan yrittämiseen!

 

Kävin tänään kattomas 2viikkoa vanhaa pientä tytöntylleröä. Voi että oli pikkuunen. Alkuun oli vähä vauvakuume kateis ku se huusi koko ajan ku ei ollu mitää suuhun laitettavaa. (söi siis ihan koko ajan) Tutille ei oltu opetettu. Mutta kun sen pienen nyytin sai syliin nii voooi mahotoonta. Ei ainakaa auttanu tätä kuumeilua ollenkaa.

Nuosta lemmikeistä sen verran että koirat vaistoaa varoa lasta vähä eritavalla, mutta nämä meirän kissit ku on iha vauhkoja välillä. Juoksoovat ku päättömät kanat eikä katto yhtää mihinkä ne juoksoo. :/

 

Meistä tuli lääkärikäynnin jälkeen yrityksen odottajia, koska lääkitys ei olekaan ok vauvan kannalta. Menee plus miinus puol vuotta ennenku päästään lääkkeiden puolesta vauvantekohommiin.

Ikää mulla on 23 ja miehellä 28 joten aikaahan vielä on. Oli silti kova pettymys.. Ja kaiken lisäksi mulla on joku hormonihäiriö joka pukkaa raskausoireita vaikka testit näyttää negaa :-(