YLIPAINOISTEN laihdutusryhmä VOL 5

Heips! Täällä ruokailut edelleen hyvin hallinnassa, aiemmin olisin jo retkahtanut...kävelyä, pyöräilyä ja tänään kotijumppaa niistä oikeastaan muodostuu mun liikunta. Tänään toki oli jo uimahallin ovella klo 9.00 vain todetakseni, että halli aukeaa perjantaisin klo 11 :O kyllä niin otti päähän, muutenhan halli aukee jo kukonlaulun aikaan. Viikonloppu aina haastavaa, koska aikaa syömiseen ja herkutteluun olisi vaikka kuinka paljon, katsotaan miten siitäkin selvitään

 

On alkanut hengitys haisemaan ja suussa on ruokailujen välissä paskan maku. Mut eikös se ole merkki siitä, että laihtuu?

 

Moi!
chef, ehkä sä et olekaan keventynyt vaan pelkästään kiinteytynyt? Ei vais... itekin kaks vaatekokoa syksystä pienempänä mä niin tiedän ton tunteen. Mahtuuko? No tuskin, ei ku ... ne mahtuu, ei oo totta, ne mahtuu, ne MAHTUU, NE MAHTUU!!! Tästä tsemppiä roimasti jatkoon ja ei kun kohti seuraavia pöksyjä

Rva ilkeä harmaa, jos sulla on nyt se ketoosi? Olikos sulla joku vhh-dieetti vai ihan normiruuat?Ku eiks karppamisessa niin ku pyritäkin tuohon ketoosiin (tai ainakin jossain niistä "lahkoista", on niin monta karppisysteemiä, enkä oo yhtään niihin vihkiytyny)

NUPPU ei se viikonloppu oo sen kummempi. Keksitte lapsen (vai oliko useampikin?) kanssa jotain kivaa tekemistä, niin ei pyöri syömiset koko ajan mielessä.

Lueskelin aamulla läpi tän ketjun ja huomasin 8vkon alottaneen "huolitteko käypäläisen..." tai jtn tollasta. Sain oivalluksen, että mehän ollaan kaikki vaan "käymässä" tässä ryhmässä, täältä saa lähtöpassit siinä vaiheessa, kun paino on pudonnut normaalipainon puolelle. Toiset viipyy vähemmän, toiset kauemman aikaa. Mutta kaikki me jossain kohtaa saavutetaan se normaalipaino, ainakin jos tosissaan yritetään. Ja mehän yritetään. Mä esimerkiks saatan olla normipainon rajoissa jo tän kuun jälkeen tai ainakin ens kuulla. Sit saa joku muu tän hienon tiimin vetovastuun.

Näillä mietteillä kohti viikonloppua. Nyt pitäs lähtee lenkille........... Moi!

 

En tietoisesti karppaa, kai ne myrkyt on lähteny liikkeelle.

Tänään kävin 2h lenkin, harmittaa kun lenkin aikana SporTracker oli nollaantunut ja historia hävinnyt. Parasta lenkkeilyssä on just kattoo paljon meni aikaa, kuinka nopeesti menin ja kulutetut kalorit. Ny tuntuu et oli ihan turha reissu
Pitää huomenna koittaa mitata uudestaa sama lenkki.

 

Rva Ilkeä harmaa: Sama vika mullakin. Eilen huomasin, miten suussa maistui kissanpaska. Yöh! En karppaa, mutta leivän jätin kokonaan pois. Eilen söin lasagnea lounaaksi, jossa siis on pastaa mukana ja päivällisellä puputin spagettia, joten ei pitäisi olla ketoosi päällään. Mutta mistä sitä sitten kuitenkaan tietää, kun en ole niitä hiilareita (enkä mitään muutakaan) ole laskeskellut.

JellyJolly: Siis todennäköisesti juurikin noin on käynyt. En tosiaan usko, että reilussa viikossa niitä kiloja ehtii montaakaan tippumaan, vaan lähinnä puhutaan niistä sadoista grammoista. Mutta kun ne kaikki grammat tuntuu nimenomaan lähtevän tuosta mahasta, eli maha on kiinteytynyt

Ja aika tarkasti noin se sovitusoperaatio meni

10 päivää herkuttomuutta takana, 90 edessä. Eikä ole kyllä sekuntiakaan tehnyt tiukkaa. Painonpudotus on ollut niin helppoa, ettei tosikaan. Lahjoitin netin kautta tuolin, joka oli meille tarpeeton ja tuolin noutaja toi tullessaan levyn suklaata.

Oih, siinä olisi ollut SE kohta, jolloin olisin normaalisti kokenut niin suurta kiusausta, että olisin heittäytynyt mitä suuremmalla todennäköisyydellä sohvalle makaamaan suklaalevy kainalossani...mutta ehei. Ei käynyt pienessä mielessänikään, vaan annoin levyn esikoiselle ja käskin syömään pois Anoppi tarjosi kotiin tuotavaksi pullaa, jota oli leiponut. Otin vastaan, mutta itse en ole pullaan koskenut. Kyllähän se hyvältä tuoksui, mutta vielä paremman fiilikseen saan kyllä näistä housuista, kuin mitä saisin noista pullista, joten en koskisi niihin kirvaalläkään

Mä pohdin tätä asiaa niin, että mä voin ihan hyvin vetää nyt tiukkaa linjaa, koska vaikka mä en juuri NYT saa herkutella, niin joskus sitten taas saan. Huhtikuussa. 90 päivän kuluttua. Onko oikeasti muka paha rasti odottaa sen 90 päivää?

Tottahan toki mielitekoja vielä tulee ja tulee sekin päivä, kun mä valitan täällä räkä poskella sitä, miten paljon mun tekee mieli herkutella ja miten mä en kestä ilman herkkuja ja miten mä vaan en pysty ja kykene. Ja silloin se henkinen kantti punnitaan. Mutta AH sitä tunnetta, kun pitää vaan päänsä, eikä anna periksi. Se palkitsee paljon enemmän, kuin 10 pullaa

 

En tietoisesti karppaa, kai ne myrkyt on lähteny liikkeelle.

Tänään kävin 2h lenkin, harmittaa kun lenkin aikana SporTracker oli nollaantunut ja historia hävinnyt. Parasta lenkkeilyssä on just kattoo paljon meni aikaa, kuinka nopeesti menin ja kulutetut kalorit. Ny tuntuu et oli ihan turha reissu
Pitää huomenna koittaa mitata uudestaa sama lenkki.

Tyhmä vissiin, mutta eikö 2 tunnin lenkkiin mee 2 tuntia? Ilman mitään mittareitakin? Joo, mä oon vaan kade, kun mulla ei oo mitään apuvempaimia. Mutta mulla on koira (tai jos oikein tarkkoja ollaan ei sekään ole mun vaan ukon) ja sen hihnan päässä on pakko pitää ihan kelvollista matkavauhtia.

Ja mulla on näkyvillä valokuva 6 vuoden takaa, missä oon n. 30 kiloa lihavampi. Antaa kummasti motivaatiota ja muistaa, miks tähän projektiin lähdin. Katelkaa muutkin vanhoja kuvia, voitte aatella et "vähänkö mä näytin tossa hyvältä ja haluun näyttää taas" tai sit niin ku mä, että "ikinä en enää haluu olla ton näkönen"

Kävin tunnin reippaan kävelylenkin koiran ja tyttären (12v) kanssa. Mies kuuluu tehneen saunaan valkean. Kohta siis pääsee löylyyn. Hyvä tapa alottaa viikonloppu.

 

Tyhmä vissiin, mutta eikö 2 tunnin lenkkiin mee 2 tuntia? Ilman mitään mittareitakin? Joo, mä oon vaan kade, kun mulla ei oo mitään apuvempaimia. Mutta mulla on koira (tai jos oikein tarkkoja ollaan ei sekään ole mun vaan ukon) ja sen hihnan päässä on pakko pitää ihan kelvollista matkavauhtia.

Ja mulla on näkyvillä valokuva 6 vuoden takaa, missä oon n. 30 kiloa lihavampi. Antaa kummasti motivaatiota ja muistaa, miks tähän projektiin lähdin. Katelkaa muutkin vanhoja kuvia, voitte aatella et "vähänkö mä näytin tossa hyvältä ja haluun näyttää taas" tai sit niin ku mä, että "ikinä en enää haluu olla ton näkönen"

Kävin tunnin reippaan kävelylenkin koiran ja tyttären (12v) kanssa. Mies kuuluu tehneen saunaan valkean. Kohta siis pääsee löylyyn. Hyvä tapa alottaa viikonloppu.

Juu tosiaan sen ny tietää muutenki

Mun on pakko vetää nolla linjalla noitte herkkujen kanssa..riippuvainen kun olen. Olen ajatellut, että helmikuun puolessä välissä olisi "herkuttelu" viikonloppu jolloin kaloreita ei lasketa.

 

Perjantaita kaikille! Tänään vähän kenkumpi päivä. Nukuin viimeyönä tosi huonosti, kurkkuun sattui ja limaa nousi (keuhkoista tai jostain torvesta mistä lie) kiihtyvään tahtiin. Aikasin piti kuitenkin nousta ja nyt illallakaan ei olossa ole kehumista. Toisinsanoen liikunta jää pois nyt viikonlopulta, harmi vaan.

Aasinsiltana tuosta liikunnasta F&lL olit mietiskellyt liikuntamääriä. No sehän on näitä henk.koht. jutskia että mikä on paljon kellekin. Itte oon tottunut paljon liikkumaan ja paritunteroinen päivässä ei ole mulle paljoa. Mahtavaa lenkkeillä luonnossa raikkaassa ilmassa...ja mikä olo siitä tulee jälkeenpäin. Samoin kesällä fillarilenkit, patikointi, uinti, melominen. Wau, oispa jo kesä!

Hienosti olette kaikki jaksaneet tän viikon taistella. Mahtavaa tosissaan kun jotkut vanhat vaatteet menis mullakin päälle. Ei ihan vielä mutta keväällä sitten...

 

Lauantaita kaikille! Mites Nupulla menee? Onko ollu tahtojen taistelua? Mites muut?

Mä en ole aiemmin liikkunu oikeastaan yhtään, työ on ollu fyysistä ja sitä kautta on pysytty ees jonkun laisessa kunnossa. Lenkkeilyynkin vaan jää yllättävän äkkiä "koukkuun" ja nyt jo alkaa huomata, että on päästävä joka päivä liikkeelle. Vaikka vähänkin, mutta silti tuntuu, että pitää mennä.

Mulla on tänään "eniten vituttaa kaikki"-päivä. Ei liity tähän painonhallintaan mitenkään, ihan noin yleisesti elämältä tulee turpaan. Eikä kerkeä kristinuskon opetuksen mukaan ees sitä toista poskea kääntää, tai ei tarvii, kun joka suunnasta tulee vastaiskuja. Vaan kaipa tälläkin on joku tarkotus... tai sitten ei. Toivottavasti muilla on valosampaakin

 

Nyt koetellaan oikein kunnolla, äitini antoi kassillisen keksejä ja suklaata.Piilotin ne komeron perälle ja toivon että ne unohtuis sinne.Muutenkin on vähän matalapainetta mullakin.
On vaan sellainen tympeä olo ja tekisi mieli vaan syödä

 

Täällä ihan jees...eilen illalla tytön kanssa iso lautasellinen kasviksia iltanaposteluna, tänään tytön pyynnöstä spaghettia (täysjyvää tietenkin ) ja jauhelihakastiketta. Mä täytin lautasen keitetyillä kasviksilla ja salaatilla ja päälle hiukan spaghettia ja soosia oli muuten hyvää. Meillä yleensä lauantai ollut sillai herkkupäivä ja tänään välipalalla tiedosa tytölle banaanipirtelöä ja mulle marjasmoothie ja koska on lauantai, on neidillä karkkipäivä...pyysin piilottaan avatut nannapussit, etten heikkona hetkenä mee ja syö niitä Nyt en siis edes tiedä, missä nannat luuraa
Kohta oon lähdössä sauvakävelylenkille, yksin vaan tosi tylsä mennä....täällä lähellä ei oo sellasta kamua, joka pystyis lähtee...on yksinhuoltajia ja monen lapsen äitejä, mulla tyttö jo ekaluokkalainen ja mummi asuu ihan vieressä, että voin huoletta käydä tunnin lenkillä tytön esim. ulkoillessa. Kovasti odottelen maanantaiaamua, et pääsee vaa`alle ihmettelemään lukemaa...

 

Mun tekis tänään mieli mässäillä :x
Pitää ny koittaa vaa kestää ja toivoa, että menis ohi nää mielihalut.

 

Tsemppiä nyt kovasti teille, joilla on hankalaa.

Sitähän se elämä on. Välillä mennään ylämäkeä, välillä alamäkeä. Ja välillä ihan vaan suoraa tietä eteenpäin. Ja siinä kulkiessa sitten vaan pitää koittaa pitää dietistä kiinni, jotta niitä tuloksia syntyisi. Silloin, kun kaikki on hyvin, on helppo dietata. Ja silloin, kun kaikki on ihan perseestä, on diettaaminenkin vaikeaa. Tuolloin on tasan 2 vaihtoehtoa...joko antaa periksi, tai jatkaa, vaikka hampaat irvessä. Suosittelen tuota jälkimmäistä

Me ollaan jo 11 päivää vedetty hyvällä sykkeellä koko porukka...vedetään jatkossakin, eikös

 

Mun tekis tänään mieli mässäillä :x
Pitää ny koittaa vaa kestää ja toivoa, että menis ohi nää mielihalut.

Nyt vaan kaivat jonkun tavoitekuvan, vanhat farkut tms. esiin. Tai otat itsestäsi kuvan pelkissä alusvaatteissa ja nakkaat sen jääkaapin oveen.

Josko auttais?

 

Taistelutahtoa, f&l!!!
Mietin tota sun liikuntahommaa... Olisko sulla jotain kaveria, naapuria tai muuta, jonka kanssa tulis lähdettyä lenkille? Se(kin) on mukavampaa kaverin kanssa ku yksin.

Alottaminen se tässäkin on hankalinta.

Joku puhui totaalisesta herkkulakosta. Se onkin varmaan viisainta, jos tietää, että homma karkaa lapasesta jos antaa itsensä lipsua. Mä oon nykyään siinä vaiheessa, että voisin syödä pullan, keksin tai vaikka kaks palaa suklaata jos haluisin ja tiedän että se jäis siihen, mutta koska en niitä TARVII niin ne on myös helppo jättää väliin. Kaikilla ei oo näin ja voin myös samaistua siihen. Voimia taistoon turhia kaloreita vastaan jokaiselle joka tarvitsee!!!

 

Pikaisesti rustailen superdieetin tänhetkisistä menoista... maanantaina siis alkoi, aloituspaino oli 84,8. Tänään painoa lähtenyt 1,3kg, vyötäröltä senttejä 4! Liikkunut olen joka päivä ohjeiden mukaan (paitsi eilen oli lepopäivä), olotila on ihan älyttömän pirtsakka ja hyvä. Kaksi ekaa päivää oli huonoa oloa ja huimausta jopa, mutta sen jälkeen hyvä olotila ja varsinkin tsemppi päällä. Makeanhimoja ei ole tullut kertaakaan (ennen meni joka päivä!), johtunee siitä että hiilarit on minimissä. Suosittelen kyllä ihan kaikille, itse en tosin niitä lisäravinnerasvanpolttomömmöjä ole alkanut käyttää, ainoastaan palautusjuoman salitreenin jälkeen.

Ja nyt pitää mennä tekemään tämän päivän treeni. Tsemppiä ihan jokaiselle, laihdutuskeinosta riippumatta!

 

Mulla on tänään kävelystä vapaa päivä, kun eilen tuli tosiaa mentyä 2h. Huomenna olisi tarkoitus mennä vielä pidempi lenkki, kun saan ton miehen työntämään vaunuja.
Mulla tulee tää mässäily into just niinä päiväinä, kun ei käyn lenkillä. Kyllä tää tästä, järkeilen asian vaan itselleni ja pidän tätä pientä nälän tunnetta ystävänäni, sillon laihtuu, kun maha vähän murisee.

 

Täällä on herkuista pysytty erossa. Liikkumaan en oo itteäni saanu ja tuskin tuun saamaankaan. Asutaan täällä keskellä ei mitään ja tota samaa tietä en halya enää talsia ees taas yksinäni. Ympärikkään ei mistään pääse lenkkiä heittämään, joten saman tien edes takas kävely ei oo mun juttu. Saati ku ei oo ketään kenen kans mennä...
Mut mähän saan tän painon alas ruokavaliollakin jos niin päätän! Alotin mä tän operaation vuodenvaihteessa jolloin oli paino 92,7. Maanantaita jännätessä, mikä on uus lukema.

 

Huomenta!
mööh, vaihdoin tuon sun alotuspainon. Oliskohan se nyt oikein?

Viimenen päivä ateriankorvikkeilla. En tiedä, onko kiloja lähtenyt kovinkaan. Odotan kyllä miinusta, koska oon pysynyt kuosisssa koko viikon, mutta kovin isoa pudotusta lienee turha odottaa. Kun ei ylipainoakaan enää ihan hirvittäviä määriä ole.

Mutta jotain on tapahtunut ihan tän vuoden puitteissa. Vyötärön ympäriltä on hävinnyt 5cm ja lantion ympäriltä samoin 5cm. Eli ainakin oon kaventunut, vaikken niin keventynyt oliskaan. Jotain se on sekin. Vaakanumerot selvii sitten huomisaamuna

 

Taistelutahtoa, f&l!!!
Mietin tota sun liikuntahommaa... Olisko sulla jotain kaveria, naapuria tai muuta, jonka kanssa tulis lähdettyä lenkille? Se(kin) on mukavampaa kaverin kanssa ku yksin.
!

No kun ei ole : /Sehän tässä ikävintä onkin.
Eilinen meni huonosti,söin vielä 10 palaa suklaatakin.Eikä tää päivä vaikuta sen paremmalta,en oo saanu oikeestaan aamupalaa ees alas kun ei vaan tee mitään mieli.Nyt koitan appelsiinia natustella mut lounaalla on sitten hirveä nälkä ja varmasti annoskoko ei mikään pieni ole:ashameditää kasviksia yrittää ympätä siihen kaveriksi tai viimestään sitten vihreäks päivälliseksi.

 

Täälläkin pysytty syömisten kanssa ruodussa ja liikuttukin kohtuullisesti Lapset on kipeenä niin aika paljon on joutunut öisin valvomaan, se on vähän vienyt terää liikkumiselta mutta ihan ok olosuhteisiin nähden

Herkkujen suhteen munkin on vedettävä nollatolenranssia sillä en tunne sanaa kohtuus, etenkään kaikessa Sokeririippuvaisena kun otan vähän, otan sitten hetkenpäästä kaiken ja ostan lisääkin ja oon sit jossain katuojassa karkkipapereiden alla Ehkä kun on tarpeeksi kauan aikaa vierottunut, niin pystyy sitten joskus pitämään herkkupäivän. Nyt en halua edes ajatella moista kun tiedän mihin se johtaa.

Kohtuus syömisissä ja sopivat annoskoot ovat helppoja henkilöille joilla ei ole tälläisiä ongelmia mutta itse joudun asioita kontrolloimaan, jotta en syö liikaa Monet keskeytyneet laihdutusyritykset ovat kaatuneet juuri itsekurin puutteeseen sekä siihen että olen liian aikasin pitänyt herkkupäivän. Nyt virheistä oppineena, en halua enää epäonnistua, kiloja on jo tarpeeksi. Tätä kohtuutta siis opettelen tässä kuukausien aikana jatkoa varten ja joskus uskon että pystyn sitten lopettamaan suklaan syönnin esim joihinkin paloihin

Tänä aamuna paino oli 109,7, lähtöpaino viikon alussa oli 112kg että jonkin verran on nesteitä lähtenyt liikeelle.

Tsemppiä kaikille!

 

Nagu, kiva kuulla sustakin taas! Merkkaanko tuon tän aamun painon sulle vai punnitsetko huomenna uudestaan? (jos vaikka olis joku gramma vielä tippunut??)

Joo, siis... tuo kohtuukäyttö on vaikee juttu. Kaikille riippuvaisille, luulisin. Ei alkoholistikaan voi ottaa vaan yhtä tai kahta kaljaa. Ja kuten sanottu, jos tuntuu, ettei pysty, niin sillon on paras pitää sitä nollalinjaa. Jokuhan mullakin mättää (ja pahasti!), vaikken koskaan ole mikään ruokariippuvainen ollukaan. Kuitenkin ylipainoa on hurjasti ollut (pahimmillaan varmaan 40kg) ja edelleen sitä on eli... Mulla ei ole varaa saarnata, ei tod!

F&l:hug: voi kun mä voisin jostain saada sulle tsemppiä ja ryhtiä tähän hommaan. Mä tulisin vaikka ite hakemaan sut lenkille, mutta voi tulla vähän pitkä lenkkimatka mulle (en tiedä, miks, mutta mulla on sellanen oletus, että te kaikki muut ootte jossain ruuhka-Suomessa ja mä yksin pidän maakuntien mainetta yllä.....) Mutta koita nyt ryhdistäytyä, nainen. Herkut ei itsestään mene kenenkään suuhun, ellei niitä sinne laita, eikös???:kieh:

 

Totaalikielltäytyminen täälläkin herkuista juurikin sen takia, että pää ei sitä kestä jos otan yhdenkin esim. keksin, en voi olla ottamatta toista ja kolmatta ja koko pakettia. Olen aina sanonut että tupakan lopettaminen oli ihan lasten leikkiä tähän verrattuna, yhtenä iltana vaan päätin, etten enää polta ja tästä illasta on jo vuosia Voi kun tääkin projekti ois niin helppoa...mutta viikonlopun illoista selvitty ilman herkkuja ja innolla huomista punnitusta odottaen Tsemppiä kaikille vaikeisiin hetkiin taistelussa herkkuja vastaan :hug:

 

Köhäiset huomenet...Täällähän on taas porukka aktivoitunut, hienoa. Oma olo ei edelleenkään kehuttava, limaa irtoaa yskimällä ja keuhkoissa tuntuu rohinaa. Kuumetta ei ole ja ihan vähän vaan nenä vuotaa. Mikähän lie, mutta huomenna kuitenkin töihin mentävä.

Liikuntaa ei sitten minkäänlaista koko viikonloppuna. En edes yritä kun rupee yskittämään. Mutta kattellaan ens viikolla sitten.

Herkuista: mulla menee leipää, leipää ja leipää. Ja sanoinko jo leipää? Karkeista ja kahvileivistä en ole ikinä tykännyt, samoin limpparit ja muut makeat ei houkuttele. Kaikki suolainen ja rasvainen on meikäläisen juttuja. Joulusta on vieläkin kaapit pullollaan suklaata ja pipareita ja vaikka mitä imellyksiä. Pitää syöttää lapsille kevään mittaan.

Jelly, ei nyt olet väärässä! Ei osunut aavistuksesi nappiin....ruuhka-suomeen on yli 550km eli myös täällä korpien ja salojen ja susien keskellä meitä on.

Huomiseen. Taistelkaa tienne huomiseen punnitukseen, siitä se uus viikko pyörähtää käyntiin. Nyt puuron keittoon ja pyykkiä pesemään. Se on MOI!

 

Jee, 8vko! Mä en ole siis ainoo syrjäkylän juntti täällä

Tästä innostuneena heitänkin sijaintigallupin.Itsekään en halua paikkakuntaa ketoa, mutta kuka muu paljastaa maakuntansa?

Etelä-Pohjanmaa kuittaa