Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat vol.4

Hei vaan! Tulen runoilemaan tännekin, ehdin jo pienen romaanin kirjoittaa PCO:sta tuonne kuumeilupuolelle. Täällä lupaan olla tarinoimatta PCO:sta. =)

Ihana masukuva miinamarialla. :heart: Minäkin voisin jossain vaiheessa kuvata omani. Sinulla se h-hetki lähestyy. Hurjaa kuinka aika rientää. Minustakin olisi toisaalta ollut mukavaa säilyttää vauvan sukupuoli salaisuutena loppun asti. Mutta täällä sitä pidetään niin itsestään selvyytenä, että sukupuoli kerrotaan, että lääkärissä saisi käydä varmaan korvatulppien kanssa. Olen kuullut tarinoita, että lääkäri ei ole ultratessa pyydettäessä sanonut sukupuolta, mutta koska hän on sen itse nähnyt niin hän on puhunut vauvasta jälkeenpäin he:nä tai she:na. Siitähän on sitten vaikea päätellä kumpikohan on kyseessä. :D

Hui, Katilla ja Fleurilla on ollut hurjia kokemuksia. Kati, onneksi ultrassa näkyi yksi pieni alkio. Sehän tietää jo hyvää. Sydänääniä tuossa vaiheessa tuskin vielä näkyisikään. Ihanaahan se olisi ollut jos siellä olisi näkynyt toinenkin pieni, mutta riskittömämpi yksikköraskaus kuitenkin on. Toivottavasti Fleurin pienokaisella on myös kaikki hyvin. Voiko siihen lapsiveden määrään jotenkin itse vaikuttaa syömisellä, juomisella ja lepäämisellä tai jotenkin muuten? Vai annetaanko ohjeistus vaan varmuuden vuoksi, että raskaus sujuisi turvallisesti loppuun asti.

Tervetuloa mukaan Helkkynen! Kiva jälleen saada uutta porukkaa mukaan.

kati, kyseli paikallisesta raskausajan seurannasta täällä kaukana kotimaasta. UAE:ssa ulkomaalaiset joutuvat aina maksamaan jotain raskausajan seurannasta ja synnytyksestä. Meitä ulkomaalaisia on semmoiset 80% väestöstä. :D Täällä on valtion sairaaloita, jotka ovat hintatasoltaan yksityisiä halvempia. Meillä on kuitenkin miehen työsuhde-etuna vakuutus joka kattaa kaikki perus raskauden aikaiset kulut mukaan lukien NT-, rakenne ja kasvuseuranta -ultrat. Lääkärikäyntejä on normaaliraskaudessa noin 12, joka kerta lääkäri ultraa nopeasti vauvan koon. Muuten muut testit ovat aika samoja, mitä tehdään Suomessakin, mitataan verenpaineita, hemoglobiinia, seurataan painoa ja jossain vaiheessa tulee se sokerirasitustesti koe. Meillä kun vakuutus maksaa lystin, niin olen käynyt pienessä yksityisessä sairaalassa jo nyt raskausaikana. Tarkoituksenani on myös synnyttää samassa sairaalassa. Tässä on kivana puolena se, että synnytykseen on mahdollista saada jo tuttu lääkäri. Täällä on yksityisissä sairaaloissa myös jonkinverran suomalaisia gynegologi/synnytys-lääkäreitä, mutta loppujen lopuksi pidin kuitenkin sairaalan valintaa tärkeämpänä kuin lääkärin kansalaisuutta ja sitä paitsi meillä mies on ollut aika usein mukana lääkärissä ja hänen suomenkielen taitonsa on jokseenkin heikko, joten lääkärissä asioidaan englanniksi. Seuraava lääkärikäynti onkin tänään iltapäivällä. Sinne siis nuppua kurkkaamaan. :heart:

Iida-Liina ja nuppu 21+4
 
Neuvolakuulumisia. Eilen kävin lääkärissä ja kaikki oli onneksi kohdallaan. Nupun painoarvioksi laskettiin 400g, joka vastasi hyvin kuulema viikkoja. Nopeasti vilkaistiin ultralla ja siellä se nuppu tyytyväisenä köllötteli jalat haarallaan pää alaspäin. Ilmeisesti tämä vauva tykkää olla nurinpäin, sillä niin se on ollut kaikissa ultrissa viikosta 10 lähtien. Mutta saahan nähdä kuinka loppuraskaudessa käy. Toivottavasti pikkuinen ei sitten viime metreillä kyllästy tuohon nurinperin asentoon. Miten muuten Siranna on, että jos vauvaa ei saada käännettyä oikeaan asentoon, niin suositellaanko silloin suoraan sektiota? Omalla kohdalla synnytys on vielä kaukana edessä päin, mutta haluaisin kyllä kakin mahdollisin keinoin välttää sektioon joutumisen.

Helkkynen, minulla oli sama juttu alkuraskaudessa, että hajuvedet tekivät pahaa. Jännä juttu, että minua ei ällöttänyt mitkään jääkaappituoksut eikä edes jauhelihan paistaminen, mutta jotkut tietyt hajuvedet tekivät todella pahaa.

Tiikerintassu oli antanut miehelle luettavaksi neuvolan esitteitä. Ehkä minunkin pitäisi antaa miehelle jotain kotiläksyjä, sillä välillä hän kysyy todella hassuja kysymyksiä. Eilen lääkäristä lähdettyämme hän ihmetteli, että miten sikiö voi painaa vasta 400g vaikka raskautta on kulunut yli puolen välin, kaiken logiikan mukaan vaavin pitäisi vähintään tässä vaiheessa painaa puolet syntymäpainostaan eli ainakin 1,5kg. :D Mitä siihenkin voi sitten vastata. :LOL: Niin ja sikiön painon perusteella voi myös laskea minkäkokoinen vatsa minulla on loppuraskaudessa. Jos vastasyntyneen paino on noin kahdeksankertainen verrattuna siihen mitä sikiö painaa nyt on myös oletettavaa, että myös mahani koko kahdeksan kertaistuu. :LOL:
 
Tervetuloa mukaan Helkkynen!

Kyselitte tuosta perätilasta ja Ipanan kääntämisestä. Lääkärin mukaan ensin tehdään tilannearvio, jossa katsotaan onko kohdunkaula lyhentynyt ja kohdunsuu kiinni eli siis tuo minulle kivulias alapään tutkimus :kieh: Sitten ultrataan ja arvioidaan lapsiveden määrä ja Ipanan koko, jotta voidaan arvioida, onko kääntyminen ylipäänsä enää mahdollista. Varsinainen kääntäminen tehdään käsittääkseni mahan päältä, mutta mitään väkisin kääntöä ei missään nimessä tehdä, vaan yritetään houkutella vauva kääntymän itsestään. Joskus kääntö onnistuu ja joskus ei ja joskus vauva saattaa kääntyä takaisin perätilaan. Koska Ipana on ollut koko ajan erittäin vilkas liikkeissään, uskallan epäillä että tokkopa pysyy raivotarjonnassa loppuun asti vaikka siihen hänet saataisiinkin. :D
Samalla käynnillä tehdään myös synnytystapa-arvio. Jos vauva itsepäisesti pysyy/palautuu perätilaan, synnytys tapahtuu joko normaaliin tapaan alatietä tai sitten sovitulla sektiolla, riippuen vauvan ja äidin lantion koosta. Ellei vauva ole suuri kokoinen (siis täysillä raskausviikoilla) ja äidin lantiossa tila riittää, suositellaan usein normisynnytystä. Jos näin ei ole tai äiti ei halua yrittää, niin sovitaan sektio. Tämän kertoi neuvolalääkäri ja koska äippäpolilta ei ole vielä tullut aikaa, en tiedä tämän enempää. Lääkäri kyllä sanoi, että käännöt yritetään yleensä tehdä viimeistään viikolla 36 ja itselläni tuo tulee huomenna täyteen, joten saa nähdä miten tässä käy. :/

Miinamaria Meillä oli valmennusta 4 x 1 tunti, joista suoraan sanottuna viimeinen tunti oli melko turhaa ainakin meille. Kirkon perhetyöntekijä kävi kertomassa kommunikoinnista parisuhteessa, perheestä yms. Melko itsestäänselviä asioita ainakin meille, joten puuduttava tunti |O Muutenhan tuo valmennus oli meidän molempien mielestä ihan hyödyllinen. Meitä taisi olla peräti 8 pariskuntaa paikalla. Kauheasti ei siellä ehtinyt muiden vanhempien kanssa jutustella, mutta ainakin naamat tuli tutuksi, joten on helpompi alkaa juttusille, jos joskus neuvolassa törmäämme tai satumme esim. samaan äiti-lapsi kerhoon.

Iida-Liina ja Tiikerintassu Minä taas harkitsen, että pitäisikö tuolle miehelle pitää jonkinlainen "tekninen neuvontatuokio" etukäteen noista Ipanan vaatteista ja tarvikkeista. Tuli vain mieleeni, kun silitin ja järjestelin vaatteet lipastoon, että joku kietaisupaita tai -body naruineen voi kyllä miehen mielestä näyttää melkoisen haastavalta laitokselta :D

Katille ja Fleurille :hug: ja paljon lämpimiä ajatuksia, että tilanteet rauhoittuisi ja pääsisitte nauttimaan raskauden etenemisestä!

Siranna & Ipana 35+6 (ihan oikeesti, mihin tuo aika oikein on mennyt???)
 
Kiitti, Miinamaria, Iida-Liina ja Siranna tsempeistä! Vuoto onneksi lakkasi jo la päivällä, eikä sitä ole juuri sen jälkeen tullut. Eilen tosin ulos tuli jonkinlainen pitkulainen hyytymä, jota epäilen toiseksi siirretyksi alkioksi tai sen istukaksi. Taisi lekuri olla oikeassa. Onneksi kaikki on hyvin, ja toinen alkio näyttäisi ainakin tässä vaiheessa olevan tukevasti mukana. Odottelen kuumeisesti ensi ma ultraa ja ekaa neuvolakäyntiä ti.

Joo, tuntuu tosiaan, että aika menee aika vauhdilla. Vastahan mäkin plussasin ja nyt jo menossa rv 6+1. Toivoisin, että nää riskialttiit ekat 12 rv:a olisi kohta ohi, että pääsisi vähän relaamaan tänä raskausaikana. Eikös se mene kutakuinkin niin, että aina viikko eteenpäin sinänsä pienentää keskenmenon vaaraa?

Siranna, toivottavasti teillä onnistuisi Ipanan kääntäminen tai sitten hän ymmärtäisi itse kääntyä.

Iida-Liina, ihania neuvolakuulumisia! Niin, ei tuota miesten logiikkaa ja ajatusmaailmaa ihan aina ymmärrä ja sitä voi järjellä selittää :LOL: .

Kati & Papu rv 6+1
 
Hei taas kaikille tasapuolisesti!

Ihan kuulla kaikkien kuulumisia! Monenmoista tämä odotusaika teettää meille äideille ja kaipa tämä esikoinen on aina se jännittävin odotus. Itsellä olo on ihan ok, mitä nyt edelleen väsyttää eikä mitkään yön yli kestävät työreissut houkuta sitten yhtään. Kyllä hotelliyön sijaan kuolaan mielummin omaa tyynyä ja on oman kullan kainalossa.

Iida-Liinan juttu kuullostivat siltä, että kotona on insinööri laskemassa. =)
Meidän miehelle suuri ihmetyksen aihe ovat nännini, jotka ovat suurentuneet ja muistuttavat isoja puutarhavadelmia. :LOL: Kyllä pitäisi olla tulokkaalla tartuntapintalaa, mitä imeskellä. Muutenkin muutun muutenkin isonrintaisena varmasti meijeriksi. :LOL:

Mies ei ole ollut vielä ultrassa ja nyt koetan houkutella mukaan kun on ensimmäinen seulontaultraus ensi viikolla. Sirannan kommentit kietaisupaitojen naruista toivat sen verran hauskoja ajatuksia, että nauroin vatsa kippurassa. Minun mieheni isot XXL kourat eivät varmasi taivu moiseen suoritukseen. :LOL:
 
Kurkistanpa minäkin varovasti tälle puolelle. Sunnuntainen haalea viiva ja toisen testin haamu olivat tänä aamuna testatessa muuttuneet tosi tummiksi ja vahvoiksi viivoiksi, joten ehkä sitä uskaltaa uskoa, että tuolla joku tyyppi asustaa.

Olen siis 38-vuotias ensimmäisen odottaja. Tärppi kävi vastoin kaikkia odotuksia eka kierrosta, vaikka takana on lähes 20 vuotta hormonaalista ehkäisyä, enkä iältänikään enää mikään ruusunnuppu ole. Toivottavasti kaikki menee hyvin jatkossakin.
 
hei vaan kanella Siitä se lähtee. Minä en saanut koskaan kotitesteillä muita kuin enemmän tai vähemmän näkyviä haamuja.

Minusta on ainakin ihan mukava kuulla, että joillakin yli kolmekymppisillä tärppää heti. Antaa toivoa, että jos halajaa vielä toista lasta, niin ehkei sitä tarvitse tehdä vuositolkulla. =) Saakos sinut laittaa jo tuohon etusivun listaan?

Iida-Liina ja nuppu rv tasan 22 :heart:
 
Heissan kaikille!

Tulin kertomaan kuulumisia... Meillä oli siis tänään np-ultra uudestaan, ku viime viikolla toi maha-asukki oli vielä niin pieni, ettei saatu mitattua. No, pituutta oli tullut viikossa reilusti lisää (aika paljon mun mielestä). Nyt on jo 44mm. Niskaturvotusta 1,3mm eli ei huolta sen suhteen. La muutettiin, koska pienen koko ei vastaa neuvolan laskuja. Uusi la on 10.11.

Kovasti oli pieni sitä mieltä, että hänen niskaansa ei mitata, sitkeästi näytti lääkärille vaan mahaansa =) Ei olis kääntynyt millään. Sit josa kääntyikin, niin kääntyi heti takaisin. Liikkuvaista sorttia tuntuu olevan, ei ollut hetkeäkään paikallaan.

Hassulta tuntui katella siitä ruudulta sitä sen pyörimistä, ku ei sitä itse tunne... Pitää kai vaan malttaa odottaa et alkaa ne liikkeet tuntua jossain vaiheessa.'

Iida-Liina: Mulle vois päivittää tuonne listaan tuon uuden la:n, siis 10.11.

-JennyAdelina & pieni 11+2-
 
Heippa kaikille ja kiitokset tsempeistä :flower: Täällä ollaan jo vähän paremmalla mielellä. Kävin oman lääkärin luona tiistaina ja hänkin vakuutti ettei ole syytä huoleen. Pitää vain ottaa rennosti loppuaika. Ja juoda runsaasti ja syödä kunnolla, veden vähyys kun kuulemma saattaa johtua myös äidin kuivumisesta tai puutteellisesta ruokavaliosta. Lääkäri otti myös vauvan sydänkäyrän ja vahva ja tasainen se näkyy olevan :heart: Jännittää kyllä se kontrolliultra, mutta olen koittanut toistaiseksi olla ajattelematta sitä, kun siihen on vielä melkein kolme viikkoa aikaa.

Rennosti on nyt sitten otettu kolme päivää kotona. Vähän hassu olo, kun töissä kaikki jäi ihan kesken. Toisaalta nyt on mukava kun on vihdoin aikaa paneutua vauvavalmisteluihin. Meillä on kaikki vielä ihan kesken ja olen stressannut niitä kovasti. Toistaiseksi en ole kyllä tehnyt vielä mitään, kunhan olen lueskellut sohvalla pötköttäen ja surfannut netissä. Käyrässä kävi ilmi, että minulla on myös aika runsaasti supisteluja ja nyt olen ne myös iltaisin tuntenut (päivällä ei kyllä tunnu mitään). Lääkärin mukaan se on ihan normaalia tässä vaiheessa, mutta lepo ei ole pahitteeksi niillekään.

Viime päiviin on sitten mahtunut myös lisää huonoja uutisia. Miehen isä on yllättäen sairastunut vakavasti ja näyttää siltä, ettei hän enää selviä. Mies lentää kotiin viikonloppuna. Menisin mukaan, mutta kun lento on yli Atlantin, niin se ei tässä tilassa enää onnistu. Pahalta tuntuu seurata vierestä kun mies ei voi oikein muuta kuin odottaa ja vielä pahemmalta lähettää hänet yksin moiseen tilanteeseen. Ja mies tietysti stressaa myös sitä, että joutuu jättämään minut yksin viikoksi. Olen taas kerran konkreettisesti tajunnut, että ulkomailla asuminen ei aina ole niin mutkatonta. Onneksi on ihania ystäviä, jotka ovat lupautuneet huolehtimaan minusta ja olen saanut miehen vakuutetuksi, että me kyllä pärjäämme täällä.

Onneksi täällä on edes sää vihdoin aurinkoinen ja lämmin. Belgian loputtomalta tuntuvan, vetisen, harmaan ja synkän talven jälkeen aurinko tekee ihmeitä ja saa mielen positiiviseksi kaikesta huolimatta!

Katille ja pikkuiselle paljon lämpimiä ajatuksia ja tsemppiä! Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin tästä eteenpäin. Kanellalle tervetuloa ja onnea plussasta! Ja kaikille muille hyvää vointia!

fleur ja nappi rv 33+2
 
Heips!
JennyAdelinan tiedot on päivitetty listalle. Hienoa, että ultrassa oli kaikki hyvin. Minäkin odotin kuin kuuta nousevaa niitä ensimmäisiä liikkeitä, jotka alkoivat tuntua vasta joskus rv 19 loppupuolella. Sen jälkeen niitä on tuntunutkin enemmän ja vähemmän. Täytyy kertoa tällainen todellakin ensikertalaisen kokemus sikiön liikkeistä. Minä aina ruusuisesti kuvittelin, että ne pikkuisen liikkeet ovat aina sellaisia kivoja pieniä koputuksia, joten olinkin jokseenkin mykistynyt kun nuppu eräänä iltana alkoi rummuttaa virtsarakkoa ja se ei enää tuntunutkaan niin hauskalta. :LOL: Tähän vielä jatkona se, että koska pieni masuasukkaani tuntuu olevan erittäin aktiivinen öisin, olen muutamana yönä alkanut näkemään aika väkivaltaisia unia, esim. sellaisia jossa minua lyödään mahaan. :eek: Onneksi tuossa yhdessä toisessa pinossa joku kertoi ihan samaa, muuten harkitsisin jo psykologille hakeutumista.

kanella on myös tukevasti pikaliimattu virallisen listan jatkoksi. Sieltä ei pääse pois muuten kuin jakautumalla. :D La puuttuu. varmaan tuolla kuumeilupuolella sen mainitsit, mutta en sitä muista.

Fleur, hyvä että lääkäri ei ole pitänyt tilannetta huolestuttavana. Itsekin piti heti hakea vesilasi kuivumisen ehkäisemiseksi. Täällä kuumassa maassa tuosta veden juomisesta muistutetaan joka kerta, mutta en ole koskaan edes ajatellut, että nestehukka voisi johtaa lapsiveden vähyyteen. Täytyypä alkaa kuljettaa vesipulloa laukussa, kun se kamala kesä jyrää kohta päälle. Nythän täällä on vasta päivisin sellaiset vaivaiset 35 astetta. B) Mutta nauttikaa toki te siellä pohjoisemmissa olosuhteissa lämpimistä kevätpäivistä ja kesän tulosta! =)
Fleurille vielä pahoittelut miehesi isän sairastumisesta. :hug:

Iida-Liina ja nuppu 22+1
 
Kiitos Iida-Liina :). Täytyy toivoa, että jakautuminen tapahtuu vasta tuolla joulun tienoilla, eli että kaikki menee hyvin. Äsken just varasin ensimmäisen neuvola-ajan, pitää käydä eka kerta vanhassa kotikaupungissa, kun muutan 10.-11- rv:n taitteessa vasta. Saa nähdä, miten saadaan kaikki tutkimukset sun muut sompailtua kahden kaupungin välillä. Melkein kateellisena luin, miten ihanan lämmin teillä siellä on. Sä taidat asua paratiisissa.... Mä olen koko ikäni ollut vilukissa, joten mitä lämpimämpi sen parempi. Suomessa en pahemmin t-paidoissa tarkene koskaan.
 
Tervetuloa myös minunkin puolesta Kanella ja onnittelut plussasta! Eiköhän me joukkovoimalla eli positiivisilla ajatuksilla saada sinunkin raskaus etenemään hyvin =)

Kiva kuulla Fleur että kaikki on kuitenkin hyvin. Enpä minäkään ole tiennyt, että äidin syöminen ja juominen voisi suoranaisesti vaikuttaa lapsiveden määrään. Juon kyllä vettä kuin kameli (jo ennen raskauttakin), mutta nyt loppuaikana on tuo syöminen jäänyt vähän vähiin, kun tuntuu ettei mikään taas maistu. Täytyykin kiinnittää siihen uudestaan huomiota. Pahoitteluni miehesi isän sairastumisesta, :hug: ja voimia teille kaikille!

(.) Täällä ollaan edelleen perätarjonnassa. Eilen tuli ajanvaraus äitipolille ja aika on vasta ensi viikon perjantaina. Vähän kyllä ihmettelen, kun lääkäri tosiaankin sanoi, että kääntöä pitäisi yrittää vk 36 aikana viimeistään, mutta ehkä ymmärsin väärin. :( Vähän jännittää, kun olo on muutenkin koko ajan melko tukala, että sattuuko kääntö ihan kauheesti. No, eipä auta murehtia etukäteen ettei pukkaa stressin puolelle.

Tänään oli taas neuvola ja muuten kaikki kunnossa, mutta hb oli nyt pudonnut reilusti, joten rautakuurille tässä vielä jouduin. Ipana ei kyllä kauheasti tykännyt, kun hoitsu yritti tunnustella/tunnistaa pään ja pepun eroa, nyt kun asento on tiedossa. Sätki jaloillaan vimmatusti eikä antanut kuin hetken kuunnella sydänääniä ja sitten lähti taas alta pois. Itsepäinen kaveri, selvästi isäänsä tullut! ;)

Hyviä vointeja kaikille ja mukavaa loppuviikkoa!

Siranna & Ipana 36+2
 
Kanella, onnittelut plussasta! Ehdittiinkin vähän aikaa yhdessä piinailla tuolla vauvakuume-puolella, mutta nyt sitten täällä.

JennyAdelina, ihania ultrakuulumisia sulla! Itsekin toivoisin jo olevan tuossa vaiheessa ja pääseväni näkemään sydämen sykkeet.

Fleur, etköhän sä pärjäile siellä vallan mainiosti. Ollaanhan me virtuaaliset "tukijat" täällä kans olemassa ;) . Pahoittelut tosiaan miehesi isän sairastumisesta. Niin, tiedän muuten kans just, millaista talvi/kevät siellä suunnalla on ollut. Olen meinaan itse asunut pariinkin otteeseen naapurimaassa Hollannissa!

Siranna, eiköhän se Ipanan kääntäminen ihan hyvin mene, jos siihen pitää ryhtyä. Varmaan turha stressaaminen ei ainakaan paranna olotilaa. Jos lapsi ei kääntyisi tai saataisi käännettyä, tarkoittaako se sitä, että sitten tehdään sektio?

Oma (.) täällä aivan armoton väsymys senkun jatkuu - ja pahenee vaan. Miten voikin ihminen olla näin väsy koko ajan? Samoin 24 h nälkä on aika melkoinen. Sellaisia havaintoja oon kans tehnyt, että duunissa siinä aamupäivästä alkaa aina pukata päälle lievästi huonoa oloa, mutta se menee pois, kun saa syötyä kunnon lounaan. Iltapäivästä alkaakin sitten se armoton väsymys. No, nää kaikki on kaiketi ihan normaaleja raskausoireita. Ai niin, kohdun alueella on kans alkanut nippailla ihan kunnolla - kohtu siellä varmaankin kasvaa ja vauhdilla.

Kati & Papu rv 6+4
 
kanella, älä ole kateellinen. Talvisin ja keväisin tämä maa on paratiisi, mutta pikkuhiljaa aletaan siirtyä sellaisiin lämpötiloihin, että pahinkin vilukissa voi alkaa hikoilla. Odotan vain mielenkiinnolla miten selviän heinä-elokuusta ison mahani kanssa, silloin kun ei öisinkään lämpötilat laske alle 35 ja auringossa päästään jonnekin +60 asteeseen ja ilmankosteus lähentelee 100%. Pelkkien pihan kukkien kasteleminen on tällöin aikamoinen suoritus jo ilman mahaakin.

Toivottavasti Sirannan ipana saadaan käännettyä oikeaan asentoon. Kerro sitten kaikki, että minkälainen toimenpide se on.

Katille voimia väsymyksen kanssa. Tiedän, että se voi olla todella voimakasta, mutta ylensähän se ainakin vähän helpottaa siinä viikon 12 jälkeen.
 
Iida-Liina, lohduttavaa kuulla, että väsymys alkaa taittumaan siinä 6 viikon päästä :LOL:

Ensi viikolla meillä on jännät paikat. Varmaan olenkin jo sataan kertaan kertonut, että maanantaina mennään klinikalle ultrattavaksi. Toivottavasti tuolloin näkyisi jo jotakin "kunnollista" ja sydämen sykkeitä. Tiistaina sitten eka neuvola julkisella. Odotan innolla molempia, sillä tuntuu tuon kaiken olevan käännekohta plussaamisen ja odottamisen välillä.

Kati & Papu rv 6+6
 
Alkuperäinen kirjoittaja kati231:
Iida-Liina, lohduttavaa kuulla, että väsymys alkaa taittumaan siinä 6 viikon päästä :LOL:
No jaa. Noin päin ajateltuna se ei ehkä kuulosta niin lohduttavalta, mutta menee se aika eteenpäin vaikka olisi kuinka väsynyt. Heh, hyvä sanoa kun itsellä se pahin väsymyskausi on takana päin. Tosin uusi voi tulla vastaan sitten raskauden loppumetreillä.
 
Moikka kaikille pitkästä aikaa!

Niin kamala on väsymys ollut täällä, ettei ole kahteen viikkoon jaksanut miettäkään koneella oloa. Kotiin kun on töistä päässyt, niin sitten on ruokaa laittanut ja melkein sen jälkeen onkin nukahtanut sohvalle.... Nyt sitten menikin koko ilta, että pääsi juttuihin kiinni :D

Eli neuvolassa siis kävin viime kirjoittamiseni jälkeen. Ei kuunneltu neuvolassa silloin vielä sydänääniä. Hieman kyllä harmitti :(
No nyt on aika sitten vierähtänyt niin nopeasti että np-ultra olisi 7.5.
Toivottavasti siellä saa edes nähdä ne ihanat :heart: -lyönnit.
Hieman kun on alkanut päässä liikkumaan taas ajatuksia, että onkohan siellä sittenkään ketään "asumassa"....
 
Joo, tänään rv 7+1 oli tosiaan eka kunnon ultra. Kävin siis tuolla Felicitaksessa omalla lekurillani. Kaikki oli enemmän kuin kunnossa pienellä kyytiläisellä. Sydän sykki oikein kovasti. Oli kyllä ihanaa nähdä, että tuolla sisällä on tosiaankin pieni elämän alku. Pituutta pienelle oli kertynyt 10,6 mm ja se kuulemma vastasi viikkoja rv 7+2. LA:ksi lääkäri määritteli 15.12. Olen niin onnellinen, että tähän asti on päästy. Mies oli kans ihan onnessaan. Kuulemma rv 8 loppuun on yksi etappi keskenmenon riskien suhteen, mutta tietysti varsinaisesti se rv12. Huomenna sitten ekaan neuvolaan.
:heart:

Kati & Papu rv 7+1 :heart:
 
Onnittelut katille hyvin menneestä ultrasta! :heart: Tuo ensimmäinen ultraus on kyllä yksi jännittävimmistä. Minä melkein aloin itkemään odotushuoneessa kun silloin ekaa ultraa odotellessa pelotti niin kovasti.

Täälläkin pyöritään nyt väsymyksen kourissa. Viimeiset pari yötä on nukuttanut jotenkin tosi huonosti. Jostain syystä olen alkanut viime aikoina nukkumaan suu auki, jolloin suu tietysti kuivuu ja koko ajan on jano ja sitten tietenkin pitää käydä koko ajan vessassa. Vauva aloittaa mahassa hulabaloon joskus klo 4 ja siihen ihan oikeasti herää. Sitten kun pitäisi nousta ylös niin silloin kyllä nukuttaisi oikein makoisasti ja mahastakaan ei kuulu mitään. Mutta on ne nupun liikkeet kyllä kuitenkin niin ihania, vaikka hän tykkääkin jumppailla vähän erikoisiin aikoihin. :heart:

Iida-Liina ja nuppu 22+6
 
Neuvola kuulumisia:
painoa tullut yhteensä 6 kg.
Hb 126
rr ja pissa ok.
Kohdunpohjan korkeus 28, yläkäyrällä mennään.
syke n. 150
Turvotusta on vähän ilmennyt, neuvolan täti kehoitti juomaan vettä.
Vesi vain ei oikein maistu :(

Viimeviikolla oli sokerirasitus ja sen arvot oli hyvät.

Tänään on viimeinen (kolmas) perhevalmennus kerta, aiheena lapsiperheen arki.

Seuraava neuvola kahden ja puolen viikon päähän varattiin.

anjamarita ja Sara 28+0
 
Neuvolakuulumisia täältäkin. Olimme tänään neuvolan ensikäynnillä. Eipä siellä oikeastaan mitään sen erikoisempaa tapahtunut, kunhan juteltiin. Tässä ollaan vielä niin alkuvaiheessa, ettei oikein älynnyt edes kysellä mitään. Kaikenlaista kyllä keskusteltiin tulevista käynneistä ja seulonnoista. Ja mukaan lähti pinkka odotus-/vauva-aiheista materiaalia. Verenpaine ja hemoglobiini olivat ok.

Kati & Papu rv 7+2
 
Juuri tuolta ulkoa grillailemasta palanneena toivottelen kaikille muillekin mukavaa vappua. Huomennahan se vasta varsinaisesti on...

Eilen oli neuvolalääkäri. Täti veikkasi vauvan kooksi tuollaista 4,5 kiloa. Sen kokoisia ollaan mieheni kanssakin oltu syntyessämme, joten en oikeastaan muuta odottanutkaan. Edelleen oli lääkäri pojan kannalla =) Katsotaan sitten kuun vaihteessa (tai kun tämä päättää syntyä ) että kumpi sieltä putkahtaa... Kaikki oli muuten hyvin, pää alaspäin jo oli ja laskeutunutkin, muttei vielä kiinnittynyt ulostuloasemiin :LOL: Mutta tuosta laskeutumisesta kuulemma johtuu nämä välillä sietämättömät "sukkapuikkotuntemukset" tuolla alapäässä.

Nyt pitää mennä nukkumaan kun kerrankin väsyttää...

Miinamaria ja pikkuinen 36+3
 
Tervehdys!

Ihana kuulla Kati, että ultrassa kaikki kunnossa. Uskomaton on tosiaan tunne, kun kuulee sydänäänet ensimmäisen kerran. Voimia sinulle ja muille alkuraskauden väsymyksen kanssa painiville! Onpa hauska sattuma, että olet asunut ihan tässä naapurissa ja voin kyllä uskoa, ettet paikallisia talvia kaipaa :kieh: Vaikka en minä Iida-Liinaakaan kadehdi, aurinkoa on ikävä, mutta kovaa kuumuutta en ole koskaan ollut hyvä sietämään. Vaan kaipa se on niin, että kaikissa ilmastoissa on hyvät ja huonot puolensa, kun vain muistaisi nauttia niistä hyvistä ja koittaa unohtaa ne huonot :)

Täällä on viikko mennyt itsekseen puuhaillessa loppujen lopuksi hyvin. Miestä on kauhea ikävä, mutta nyt ollaan jo selkeästi voiton puolella, hän tulee kotiin sunnuntaina. Miehen isän kuntokin on nyt parempi. Paranemisesta ei osaa vielä sanoa mitään, sairaus on diagnosoitu erittäin vakavaksi ja kun ikää on 70 paikkeilla ei hoidon tehosta tiedä, mutta toivoa on. Ja ainakin mies on saanut viettää isänsä ja muun perheen kanssa aikaa ja selvästi kaikki ovat nauttineet siitä.

Olen viime päivät pessyt ja laittanut vauvanvaatteita paikoilleen. Mukavaa puuhaa, mutta työn edetessä olen todennut, että jotenkin olen onnistunut tekemään touhun hirvittävän monimutkaisesti. Kulkee ajatus tahmeasti ja puuttuu logiikka muutoinkin kaikista touhuistani tällä hetkellä. Vaan eipä sillä kai väliä, kunhan mieli pysyy hyvänä. B) Vatsa on mielestäni selvästi kasvanut nyt kahden kotonaoloviikon aikana, eli lepo on toivottavasti auttanut. En tiedä kuvittelenko vain, kun ei ole tullut mitattua, mutta olo tuntuu jättimäiseltä ja tasapainoa on joutunut viime päivinä hakemaan uudella tavalla. Täytyy katsoa mitä mies sanoo kun näkee.

Lonkat ovat ruvenneet tosissaan vaivaamaan viime päivinä. Lämmin kaurapussi iltaisin on helpottanut jonkin verran, mutta nukkuminen on silti tuskaisaa. Muutoin olo on onneksi hyvä ja vauvakin on liikkunut reilusti, pitää seuraa äidilleen, kun isä on poissa =)

Vaan nyt kipin kapin ulos pienelle kävelylenkille, kun aurinko paistaa. Hyvää vointia kaikille!

fleur ja nappi rv 34+3
 
Hei koko porukalle!
Kiva kuulla kaikkien kuulumisia ja raskauden eri vaiheita. :flower:

Itselläni oli juuri niskapoimu-ultra ja mitta oli 1,6 mm eli kaikki oli ok. Kaikki kädet ja jalat kuten pitikin ja heiluivat kovasti eli taisi moikkailla äidille. Mies ei valitettavasti päässyt mukaan, mutta sisko piti kädestä kiinni. =) Verikokeetkin vielä otettiin eli varmistetaan seulontaa, mutta nyt tuntuu hyvältä. Hemoglobiinikin on 147 eli ei ainakaan anemia ole iskenyt.

Emme ole vielä kertoneet perheillemme, sillä päätettiin säästä mummu-uutiset äitienpäivään. Jännittää, sillä tiedän, että oma äitini sekoaa onnesta, kun ensimmäinen lapsenlapsi tekee vihdoinkin tuloaan. :LOL:

Metalheart76 Harmi ettei sydänääniä vielä kuunneltu, mutta sitten on sitäkin ihanampaa kun menet ultraan ja näet pikkukaverin.

Hyvää mieltä ja vointia kaikille ja nautitaan kevätauringosta, jotta saadaan sitä arvokasta D-vitamiinia!

Terveisin,
Tiikerintassu ja salamatkustaja 12+5
 

Yhteistyössä