Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat vol.4

Tervetuloa Katriniini! Muistaakseni mullakin oli tuossa vaiheessa sellainen oireeton kausi. Ei tuntenut vielä liikkeitä, masu ei ollut paljoa kasvanut, syömättömyydestä johtuva huono olo oli hallinnassa (olin siis oppinut syömään usein) ja väsymyskään ei ollut enää ihan suunnatonta. Mua rauhoitti se, että noihin aikoihin kävin ne molemmat ultrat (rv 13 ja 19). Niin ja sydänäänethän kuuluivat jo noilla viikoilla neuvolassa. Huoli kuuluu asiaan! Olen ymmärtänyt, että neuvolassa voi käydä kuuntelemassa sydänääniä jos on jotenkin tosi huolissaan vauvan hyvinvoinnista. Uskon kuitenkin, että sulla on kaikki hyvin. Pahimmat keskenmenoriskiviikot on jo takana =) Tsemppiä!

Miinamaria ja pikkutyyppi, joka ei kyllä kovin paljon ole tänään ollut paikoillaan rv 28+1

ps. katselin noita vanhoja kirjoituksiani viime syksyltä noilta raskausviikoilta ja mulla olikin jo sen verran masua, ettei ihan normaalifarkut enää tuntuneet kivoille. Sitten just noilla viikoilla oli sellaista iltaista sokerihumalan tuntua, joka taisi johtua harvatahtisesta syömisestä ja työpäivien aiheuttamasta väsymyksestä. Mutta sen voin sanoa, vaikka mulla noita jonkinasteisia merkkejä olikin, että epävarmuus vauvan olemassaolosta kesti kyllä just niin pitkään kuin vihdoin aloin olla varma että tyyppi liikkuu. Se varmuus tuli vasta joskus rv 21 tienoilla.

 

Mietinkin maltanko odottaa 2 viikon päähän seuraavaa neuvolaa vai kyselenkö saisiko sydänääniä tulla kuuntelemaan (seuraavaan ultraan vielä 4 viikko). Mietittiin kotona jopa kotidopplerin hankkimista, mutta taida nyt yrittää malttaa vielä 2 viikkoa.
Kiitokset miinamaria

 

Moi,
Nopea lomatervehdys Thaimaasta. En ehdi nyt lukea viesteja, mutta lupaan tulla viikon paasta paivittelemaan. Tervetuloa uudet! Ja onkos joku ehtinyt synnyttaa. Ei loydy edes kysymysmerkkia tasta koneesta.

Iida ja Piiku Liina

 

Tervehdys teille!

Anjamarita ja katriniini, tervetuloa joukkoomme! Tänne kyllä masunkasvattajia mahtuu Nyt taitaa olla joku hiljaiselo käynnissä vähän kaikilla, kun on keskustelu tässä pinossa hiipunut aikalailla. Piti nyt itsensäkin ihan vartavasten kirjoittaa tällainen nostoviesti, ettei ihan hukuta tuonne arkistojen kätköihin..

Dawn taitaa olla jo äiti? :heart: Kuulumisia odotellen..

Omaa napaa kiristelee välillä ikävästi, mutta muuten luulen että pääsiäistä täällä odotellaan ennen H-hetkeä. Ei tunnu olevan Nyytillä kiire ulos. Kävelyäni hankaloittaa aikalailla (vaapututtaa ja hengästyttää ), ja kylkiluita potkii minkä ehtii. Murunen :heart:

Ylihuomenna olisi The Day. Pitäisiköhän sitä juhlia jotenkin =) ??


~Tiila ja Nyytti 39+5 !!

 

Tulin vaan pikaisesti kurkkaamaan mitä teille kuuluu. Kiva että pinoon on tullut uusia odottajia, pysyy tarina aktiivisena.

Dawnillakin taitaa jo olla käärö kainalossa ja Tiilalla (ajattelen suo vieläkin wintiönä ) h-hetki on kohta ovella. Ihanaa!

Onnea kovasti kaikille ja voimia odotukseen kaikille!

Pötkylä ja "Eppu" 6-viikkoa

 

Tervehdys kaikille. Ihanaa. kun olette olleet hengessä mukana, kiitos =) !
Eli siis meidän perhe kasvoi keskiviikkona 27.2 pienellä tytöllä. Sairaalassa vierähti viikko, joten ollaan vasta kotiuduttu. me kaikki voidaan nyt hyvin ja nautitaan kotioloista. Kirjoittelen joku päivä lisää...

Dawn ja pieni ihme

 

ISO ONNITTELUHALAUS PIENEN PRINSESSAN JOHDOSTA DAWN:LLE!!! :flower: :flower:

 

Siispä tuhannesti onnea DAWNille ja pikku perheelle! Pieni tyttö :heart: ihanaa!

 

Hei kaikille ja terveiset sokerirasituksesta! Täällä se kuulemma tehdään kaikille, vaikka meikäläisellä lienee tuo nopeasti kohonnut painokin vaikuttanut asiaan. Pelkäsin etukäteen, että voin pahoin sokeriliemen kanssa, mutta sepä maistuikin yllätykseksi hyvälle. Kuin olisi hiukan liian makeaa sitruunamehua litkinyt ja yön paaston jälkeen vauva intoutui aivan ennenäkemättömään riehuntaan sokerin ehtiessä vatsaan asti. Samalla sitten testattiin hepatoosia, rautaa, toksoplasmaa ja vaikka mitä muuta ja verta lähti taas putkilokaupalla. Alan olla vakaasti sitä mieltä, että äidin verimäärä lissäntyy raskauden aikana ihan vain siksi, että lääkäreille riittäisi materiaalia testeihin :kieh: Nyt sitten vain odotellaan, josko testissä jotain löytyy.

Pientä sairastelua on osunut viime päiviin, ensin virtsatientulehdus ja sitten perään oksensin tosi rajusti yhden yön, mutta vauvalla kaikki kunnossa. Rassaavat nämä taudit, minä kun en yleensä ole juuri koskaan kipeä. Raskaus on saanut minut muutenkin tuntemaan itseni hyvin haavoittuvaksi ja sairastelun myötä tunnen olevani entistä riippuvaisempi muista, erityisesti miehestä. Minun kaltaiselleni jääräpäälle on aina ollut tosi vaikeaa pyytää edes neuvoja, saati sitten apua ja nyt tuntuu, että itsenäisyys katoaa ihan kokonaan ja harmittaa kun tarvitsee koko ajan tukeutua miehen apuun. Mies ei tosin ole millänsäkään, ennemmin motkottaa, että pitäisi pyytää apua enemmän eikä aina yrittää kaikkea tehdä itse. Pitäisi kai itsekin osata vain osata rentoutua... Hassua miten samaan aikaan sekä nautin suunnattomasti raskaudesta että olen ihan hukassa ja kärsimätön oman epävarmuuden, avuttomuuden tunteiden ja kaiken uuden keskellä :/

Tervetuloa mukaan anjamarita ja katriini! Katriini, minulla ei selviä raskausoireita ole ollut koko aikana ja huoli vauvasta on tuttua täälläkin. Muutoinkin minulla nuo viikot n. 13-20 tuntuivat tosi pitkiltä, kun oikein mitään ei tapahtunut, alkuihmetys oli jo ohi, maha ei vielä selvästi kasvanut vaikka painoa kertyi, vauvan liikkeetkin tunsin selvästi vasta noin viikoilta 21-22 ja raskautta tuntui olevan ikuisuus jäljellä. Nyt on kärsimättömyys vähän helpottanut kun viikkoja on enemmän ja liikkeet tuntuu, mutta vauvasta on huoli edelleen, eikä se taida mihinkään hävitä.

Miinamaria, tuo (esi)maidon (colostrumiksi sitä kait hienolla nimellä kutsutaan) erittyminen raskauden aikana on ihan normaalia ja liittyy hormonitoiminnan muutoksiin. Itse huomasin saman ilmiön pari viikkoa sitten. Saattaa esiintyä milloin vain, mutta kuulemma esim.saunan lämpö, seksi tai sylivauvojen katseleminen/ajatteleminen saattavat erityisesti saada aikaan maidon erittymisen.

Kiersimme miehen kanssa kaksi viikkoa sitten kaikki paikalliset suuret lastentarvikeliikkeet ja nyt on vaunut ja turvakaukalo valittu. Ei ihan vielä ostettu nurkkiin seisomaan, mutta on mukava tunne kun tietää, että valinta on tehty. Tarkistimme vielä, että vaunuja on varastossa eli voimme käydä ne muutaman viikon päässä noutamassa. Nukkuminen on alkanut käydä hankalaksi heräilen pitkin yötä lonkkien särkyyn, suonenvedot ovat vaivanneet ja kääntyminen kyljeltä toiselle alkaa olla jo aikamoinen prosessi. Viikon päästä on onneksi loma ja sitten alkaa odottavien äitien vesirentoutusjumppa, jonka toivon vähän vetreyttävän oloa. Nyt pitäisi vain löytää jostain uimapuku, joka mahtuu päälle

Hyviä vointeja kaikille ja Tiilalle erityisesti tsemppiä viimeisiin päiviin!

fleur ja nappi rv 26+3

 

Onnea DAWNille rintsessasta!!! Kiva että tänne on tullut uusiakin Hui kun Tiila on ihan loppumetreillä Hassua miten aika rientää nyt kun käärö on ulkona Meillä vauveli täyttää kohta jo kuukauden

Oikein iloista viikonloppua kaikille odottajille :wave:

 

FLEUR:Paljonko sulla on paino noussut kun laittoivat sut litkimään sokerivettä?Kävin aamulla neuvolassa ja taas oli tullut 4kg lisää! Aika hurjalta tuntuu tää kilojen kertyminen!Raskauden alusta tullut jo 10kg!

T:bella&rinssi 22+1

 

Tervehdys kaikille! :wave:

Ilmoittaudunpa mukaan lukijasta kirjoittelijaksi, kun huomasin, että meille "varttuneimmille" ensikertalaisillekin on oma palsta täällä.

Olen 40 v. ja esikoista odotellaan syntyväksi 20.5. Kaikki on mennyt tähän asti tosi hyvin, mitä nyt alkuraskauden oireet kesti viikon 15 loppuun asti. Ja oireita sitten riittikin, lähes kaikki kirjaesimerkit :x Pahinta oli kauhea kuvotus (en kuitenkaan oksentanut kertaakaan) jota pahensi hajuaistin yliherkistyminen. Lisäks peruslämpö nousi puoli astetta eli lämpöä oli koko ajan 37 C. Toisin sanoen melkein kun olis ollu 3 kk mahataudissa ja kuumeessa ja silti piti vaan käydä töissä.

Jännä muuten miten tässä vaiheessa tulee välillä ikään kuin takapakkeja olon kanssa. Syö mitä tahansa tai on syömättä niin närästää ja välillä saattaa tulla kuvotustakin. Peruslämpö heittää joinakin päivinä puoli astetta normaalia alemmaksi, mutta vaikutus on sama kun nousussakin eli paleltaa koko ajan. Kohdun kiinnikkeetkin kipuilee samalla lailla kun alkuraskauden aikaan. Ja voi itku tätä väsymystä |O Voisin nukkua kellon ympäri. Tosin johtuu varmaan siitäkin, että unet on olleet jo pitkään katkonaisia; herään yöllä enkä saa pariin tuntiin unta. Onneks sain vuosilomat sovittua tähän alkupäähän ennen äitiyslomaa niin voin ottaa tarpeen tullen päikkäreitä.

Minäkin jouduin tuohon sokerirasituskokeeseen, kun virtsan sokerit on olleet koko ajan plussalla. Sitten kun hoitsu on tarkistanut sokerit verestä (siis samalla käynnillä) niin se on ollut ihan ok. Ilmeisesti rasituskokeessakaan ei ole ollut mitään häikkää, koska ei ole neuvolasta kuulunut mitään. Hoitsu lupasi ilmoittaa heti, kun tulokset tulee, jos arvot on kohollaan. Ens tiistaina on seuraava neuvola ja sen jälkeen aletaankin kuulema käymään kahden viikon välein. Tuntuu aika hassulta, kun laskettuun aikaan on vielä 10 viikkoa eikä olossa ole mitään erityistä. Toisaalta se 10 viikkoa menee varmaan nopeesti, kun ajattelee, että takana on jo liki 30 vk ja sekin on menny siivillä. Välillä iskee tyhmä paniikki, että ehdinkö ees laittaa kaikki valmiiksi tulokasta varten, kun on vaunutkin vielä ostamatta! Kaikkea sitä miettiikin....

Myös minun puolestani onnittelut kaikille, jotka ovat jo saaneet nyytin kainaloonsa :flower:

T: Siranna & Ipana 29+4

 

ONNEA DAWN !!!! :flower: :heart:


Kiva kuulla Pötkylästä ja Annosta! Toivottavasti Fleur et jää virtsatietulehduskierteeseen, tuttavani on koko raskausajan ollut lääkityksellä asian tiimoilta :/ Ja tervetuloa, Siranna, joukkoomme! Mukava, että olet päässyt 'pahimmasta' ylitse vaikka oireitahan toki riittää koko raskausajalle...

Itse tässä vaiheessa ajattelen koko raskautta aivan ihanana kokemuksena (vaikka oksennellessani ja nenäverenvuotojen aikaan - joita molempia on jatkunut koko ajan epäsäännöllisesti - en aina positiivinen jaksa ollakaan). Eilen jo vähän surin tulevaa vatsan menetystä, minusta se vain on niin ihana. Ja kun se nyt on vielä 'minua', viimeistään parin viikon päästähän tuosta tulenee oma yksilönsä. Ennakoivaa eron tuskaa tällä äipällä siis

Eipä tänne muuta, tai onhan noita kuulumisia mutta vauvarintamalle ei edistymistä (eikä kiirettä ). Sunnuntaiaamun tervehdyksen vain ajattelin käydä tänne kirjaamassa, että tiedätte että vakaasti ollaan vielä yhdessä paketissa!

~Tiila ja Nyytti 40+2

 

Hei kaikille pitkästä aikaa. Ja ihan alkuun VALTAISAT ONNITTELUT DAWNILLE PIKKU PRINSESSASTA! :heart: Mitkä olivat neidin mitat?

Tervetuloa palstailemaan anjamarita, katriniini ja Siranna!

Ja mennäänpä sitten omanapaisesti heti omaan napaan. Lomalta on palailtu ja nautittu nähtävyyksistä, auringon paisteesta ja kaatosateesta. Lomailut menivät oikein hienosti. Niinkuin katriniinillakin minullakin on ollut tässä viikon 13 jälkeen hyvin oireetonta aikaa. Välillä ei edes muista olevansa raskaana. Näin matkailun kannalta tällainen vaihe on ihan mukava. Minä kun en ole mikään altaalla ja rannalla makoilija tyyppi. Maha ei vielä paina ja pahoinvointi ja väsymys on ohitettu. Pari kertaa huono-olo kyllä ehti iskeä kun en malttanut syödä tarpeeksi usein, mutta siitähän ei voi syyttää kai kun itseään. Myöskään thaimaalaisia tulisia ruokia maha ei enää kestänyt. Lentokoneessa istuminen ei ole kyllä mitään herkkua vaikka viikkoja oli vasta noin 15. Minulla on kymmenen viikon kuluttua vielä yksi pitkä lentomatka tiedossa. Mitenköhän siitä selviää?

Ja sitten masu-uutisia. Viimeksi valittelin, että masua ei näy ollenkaan. Viikon 14 lähdettyä käyntiin, maha pulpahti esiin kuin yhdessä yössä. Vaikka ei se vielä miltään vauva mahalta näytä. Se on semmoinen soikio. Voi olla, että se jääkin sellaiseksi soikioksi kun olen niin pitkä. Loman bikinikuvissa näytän lähinnä pingviiniltä...ainakin sivusta katsottuna.

Hui Tiilan LA on jo ohitettu! Vähän olen kateellinen. Minulla The Day:hin on vielä aikaa. Kuka se sanoikaan, että tämä keskiraskausvaihe tuntuu jotenkin pitkältä. Rakenneultraankin on vielä matkaa noin kuukausi.

Täällä tehdään myös sokerirasitustesti rutiininomaisesti kaikille. Sehän on kai joskus viikon 20 jälkeen.

Siranna, minullakin on yöt kovin katkonaisia, vaikka viikkoja ei ole vielä kovin paljon kasassa. Ärsyttää kun pitää yöllä ravata vessassa ja sen jälkeen ei saa unenpäästä kiinni. Minulla on varmaan kohtu sellaisessa asennossa, että se painaa jo nyt virtsarakkoa.

Ja sitten kysymys. Tietääkö kukaan mitä ovat liitoskivut? Ja voikohan niitä olla jo 15+ viikoilla. Minulla tuli lentokoneessa istuessa välillä sellaisia pieniä vihlaisuja, jotka alkoivat häpyluusta ja jatkuivat ylöspäin aina vasempaan nivuseen ja välillä vasempaan munasarjaan asti. Ei ne vihlaisut nyt kauhean pahalta tuntuneet, lähinnä vain oudoilta. Onko kellään ollut vastaavaa? Onkohan ne niitä liitoskipuja vai jotain muuta? Ja todellakin nuo tuntemukset tulevat vain istuessa.

Mukavaa maanantai-päivää kaikille! :flower:

Iida-Liina15+6

 

Heippa!

IIDA-LIINA: Kiva kuulla,että reissu meni hyvin.Mä just pakkailen,kun iltakoneella pitäis lähteä pariksi viikoksi Pattayalle! B)
Mulla ei oo ollu koko raskausaikana pahoinvointia tms,joten hyvällä mielellä oon reissuun lähössä!Saa nähdä miten pikku rinssi suhtautuu tulisiin ruokiin...Syön yleensä vain niitä,kun lomailen Thaimaassa.Lentomatka taas vähän tökkii.Todella puuduttavaa istua paikallaan monta tuntia ilman raskauttakin!Mutta kyllä sen istumisenkin jotenkin jaksaa,kun tietää mitä kaikkea ihanaa perillä odottaa! =)
Nyt jatkamaan puuhasteluja...

Reipasta viikkoa kaikille!

T:bella&rinssi 22+4 B)

 

Moikka!

Iida-Liina: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nuo liitoskivut on samoja, joita meidän hoitsu sanoi kiinnikekivuiksi. Eli kohdun kiinnikkeet kipuilee, kun ne joutuvat venymään kohdun kasvaessa. Mulla ne alkoi juuri samoihin aikoihin, kun sulla ja välillä oli tosi koviakin vihlaisuja. Kävin kerran jo virtsakokeessakin, kun hoitaja halusi varmuuden vuoksi sulkea virtsatietulehduksen pois laskuista. Opin kipujen myötä huomaamaan sen, että aina kun noita kipuja oli enempi, niin ipanaiseni ja samalla mahani teki selvän kasvupyrähdyksen. Sama jatkuu edelleen, mutta onneksi vähemmillä kivuilla. Mahan pullahtelua on kyllä ihan hauska sitten odottaa!

Alkaakin tuo maha olla jo sen verran hyvissä mitoissa, että kaikenlainen liikkuminen ja ponnistelu rankaisee supistuksilla. Olin lauantaina kaupungilla pari tuntua ja vaikka kävelin ihan rauhakseen ja siirryin pidemmät välimatkat autolla, niin jopa iltapäivästä alkoi supistella. Tosin kannoin vielä pari painavampaa kantamusta raput ylös, mutta melko vähästä se tällä kertaa rankaisi. Suunniteltu siivous pitikin sitten jättää sunnuntaihin, mutta tiukkaa teki imurointikin ja samoin tämänpäiväinen kävelylenkki. Pakko se kai on hidastaa vauhtia vielä lisää, vaikka olen yrittäny nytkin ottaa rauhallisesti. Mulla on vaan se ongelma, että myös iskias on vaivannu eli ei voi maata tai istua koko päivää, mutta supistusten takia ei voi kauheesti touhutakaan.

Huomenna siis neuvolaan, jännä odottaa taas sydänääniä. Ipana on kyllä ollut melko villi tapaus siitä asti, kun ensimmäiset liikkeet tuntui vk:lla 18 ja sydänäänten kuuntelusta on tullu oikee taitolaji, kun se pyörähtelee aina alta pois. Nyt alkaa selvästi tila pienenemään mahassa, kun liikkuu vähän rauhallisemmin.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja hyvää matkaa Bellalle!!

T: Siranna&Ipana 29+6

 

Bellalle hyvää matkaa, jos vielä ehdit lukea viestejä! Ole varovainen tulisten ruokien kanssa. :wave:

Kiitos Siranna noista kiinnikekipu-tiedoista. Kyllä ne varmaan juuri niitä minullakin oli. Eilen taas vihlaisi kaksi kertaa autossa kun juutuin puoleksitoista tunniksi ruuhkaan. Virtsatulehdus minulla on ollut niin monta kertaa, että sitä se ei kyllä ole. Ja kun vihlaisut tuntuu aina sivuilla, melkein nivusissa, ne on varmaan juuri niitä kohdun kiinnikkeitä. Ja nuo vihlaisut täsmää siihenkin, että tuntuu, että nyt vatsa kasvaa vauhdilla... toivottavasti jotain kasvaa myös siellä masun sisällä eikä pelkkä vatsa. Mainitsen kyllä noista vihlaisuista lääkärille puolentoista viikon päästä, mutta luulenpa että juuri noista venyvistä kiinnikkeistä on kyse. Täytyy taas lähteä tästä tietokoneen äärestä vähän liikkumaan, jos ne minun kiinnikkeet ei tykkää tästä istumisesta.

Mites Tiilan olo edistyy jakautumisen kannalta?

Iida ja Liina 15+6(on muuten vasta tänään eikä eilen)

 

Tervetuloa Siranna! Ollaankin aika lailla samassa raskauden vaiheessa kanssasi.

Mä kävin tänään lääkärineuvolassa. Vauva oli kasvanut hyvin. Sydänäänten perusteella lääkäri veikkasi poikaa. On se jännä nähdä, kumpi täältä masusta putkahtaa maailmaan sitten toukokuulla. Vaavi köllii masussa poikkitarjonnassa eli selällään. Lääkäri sanoi, että kohta ei enää vauva mahdu olemaan poikittain vaan siirtyy ihan lähiviikkoina pystyasentoon. Mielenkiintoista. Perhevalmennuksestakin sain jo tietoa, alkaa kuukauden kuluttua.

Perjantaina haettiin äitiyspakkaus postista. Oli kiva katsella niitä kaikkia tavaroita ja kuvitella jo mielessään pikkuinen niiden sisään. Pakko tunnustaa, että makuupussia, toppahaalaria ja sitä kevyttoppista kokeilin vaunujen sisäänkin ja mielessäni näin siellä vauvankin. Ai miten niin haaveilen

Mulle vois Iida-Liina laittaa synnytyssairaalaksi tuon Kätilöopiston (KOS), kun sinne on tarkoitus sitten sännätä kun aika tulee. Mulla muuten kanssa alkoi aika varhaisessa vaiheessa nuo kiinnikekivut. Kuuluvat siis asiaan. Nykyään on iltaisin nivuset niin kipeenä, että sängyssä kääntyminenkin täytyy suunnitella tarkkaan etukäteen. Aina olen kuitenkin vielä onnistunut siinä kun on tarpeeksi halunnut.

Nyt taidan lähteä ostamaan kankaita siihen vauvan rottinkikoppaan. Olen tässä odotellut, että mies tulisi kotiin. Mutta kun ei ukkoa näy, lähden nyt ja tapaan hänet kun tulen itse takaisin kotiin.

Miinamaria ja pikkutyyppi 29+2

 

Moi vaan,

pikavisiitillä satuin käymään lukemassa ja pitää vastata Iida-Liinan tiedusteluihin:
ei edistymistä edelleenkään En odotakaan pojan osaavan tulla omia aikojaan, sairaalalle olen menossa viikon päästä keskiviikkona kun (jos?) ei siihen mennessä itse tietään ulos löydä.

Opinnäytetyötä täällä väännän, jospa siitäkin vielä valmis tulisi :headwall:

~Tii ja Nyy pikapalstavierailulla, nyt siis 40+5

 

Hei taas,

Onko kellään antaa vinkkejä, mikä auttaisi levottomiin jalkoihin? Eilen ei meinannu taas uni tulla, kun ei voinu pitää jalkoja paikoillaan ja lopulta myös vasen käsi heittäytyi levottomaksi. Mulla on ollut näitä vaivoja juuri vasemmalla puolella jo ennen raskauttakin, mutta nyt ne on vaan pahentuneet ja levottomuutta esiintyy useammin, kuin ennen. Yritän venytellä jalkoja ja pyöritellä nilkkoja, mutta sitten usein iskee kipeä kramppi, joten kovin voimakkaasti en noita venytyksiä viitsi tehdä. Käteen auttaa jonkin verran "puuduttaminen" eli pidän kättä ylhäällä niin kauan, että se vähän puutuu, mutta jalkoihin tuo ei tepsi niin hyvin.

Kaikki vinkit on tervetulleita!

Siranna&Ipana 30+1

 

Hei kaikille...

en oo kirjotellu aikoihin Nyt ajattelin poiketa tänne talviloman kunniaksi. Kiva viikko on ollu, kun ei oo ollut mitään "suunnitelmaa", ohjelmaa..on saanut ottaa rennosti.

Mullakin on ollut niitä kohdun kasvukipuja ja liitoskipuja. Tuikkii joskus aika kimakasti alavatsaan, munasarjoihin. Mutta menee sitten saman tien ohi.

Tänään oli neuvola. Kaikki ok. Avomies on sitä mieltä, että masu jo vähän näkyy, mutta tiedä sitten...nyt on tosiaan se "seesteinen" aika meneillään, kun odotellaan masun kasvua ja liikkeitä. Sitten tämä kai taas konkretisoituu enemmän.

Pahoinvointi alkaa onneksi jo helpottaa. Pari kertaa päivässä tulee sellainen pahan olon aalto, mut se kyl menee sit ohi. ja sen kestää, kun muistaa millasta on kun yököttää koko ajan.

Energisyyspuuska iski tässä muutama päivä sitten, siivoilin muutaman kaapin, leivoin ruisleipää....outo tunne pitkästä aikaa, kun teki mieli touhuta..tähän saakka sitä on ollu aika voimaton...
Vointeja kaikille Mä jatkan lomailua...

 

Palmusunnuntaita!

Siranna: itse en ole kärsinyt levottomista jaloista, mutta kuulin tuttavaltani että viileät jalkakylvyt ja jopa jäävoide ennen nukkumaanmenoa ovat auttaneet. Minulle ne luultavasti aiheuttaisivat vain suonenvetoja.. Mutta kokeile, jos et muusta vielä ole apua saanut.

Eipäs kai muuta, virpojia lahjoessa taitaa mennä tämä päivä. Ei siis ( .) -osastollekaan uutta, viikon päästä meidän perhe taitaa olla kuitenkin kolmihenkinen :heart:
Mitenkäs teillä muilla sujuu?? Hyvää vointia kaikille!!


~Tiila ja Nyytti 41+2

 

Kiitoksia Tiila vinkistä! Ei ole tullut mieleen kokeilla jäägeeliä, kun aina levottomuuden iskiessä tuntuu, että jalat pitäisi saada mahdollisimman lämpimiksi, jotta rauhoittuisivat. Täytyykin kokeilla heti tänään ja ottaa geelituubi yöpöydälle vastaisuuden varalle.
Sulla onkin jännä viikko edessä! Käyhän kertomassa kuulumisia ja tietenkin sitten ilmoittelemassa "lopputulosta"!

(.) Tänään mulle taas iski paniikki, että en millään ehdi laittaa kaikkea valmiiksi, kun tavarat lojuvat vielä epämääräisissä kasoissa ja NIIIIN paljon on tarvikkeita vielä hankkimatta No viime viikolla päivät menivätkin taas valvottuja öitä paikkaillessa, mutta kieltämättä tässä alkaa jo kaivata muutakin tekemistä ajan kuluksi. Täytyy vähän potkia itteään persuuksille ja eihän tässä vaikeaa ole kuin aloittaminen! Huomenna siis innolla siivoamaan ja järjestelemään tavaroita (kuka sitä nyt TÄNÄÄN aloittaisi ). Joko teillä muilla on muuten iskenyt raskauteen kuuluva siivous ja poisheitto -vimma? Mä olen suunnitellut suurtehoista tavaroiden poistoa aina kellarikomerosta ylimpään astiakaapin nurkkaan asti. Ihan ku tuo Ipana tarvitsisi sen kaiken tilan itselleen...

Mukavaa pääsiäisviikkoa kaikille!

Siranna+Ipana 30+6

 

Heissan!

Siranna kovat on pesänrakennuspuuhat (tai oikeammin suunnitelmat) täälläkin. Tammikuisen muuton yhteyteen liittyi tuo poisheittovimma, tosin kotona lojuu edelleen ne tavarat mitkä pitäisi viedä hyväntekeväisyyteen. Sitten pitäisi verhottaa koko koti meillä kun ei edelleenkään ole verhonverhoa uudessa kodissamme. Nyt oon kuitenkin jo äitini avustuksella tehnyt verhosuunnitelmat ja mitannut ikkunat. Suurin paniikki kuitenkin tuntuu olevan niistä vauvankopan kankaista. Ne kun pitäisi oikeasti kohta löytää. Haluaisin niin saada kaiken vauvaa varten valmiiksi. Jotenkin mulla on sellainen ajatus, että vasta sitten voisi rauhassa miettiä noita muita kodinsisustusjuttuja. Vaikka kun tarkemmin ajattelee niin ne verhot on ehkä ainoat, mitä siellä olisi aivan pakko tehdä. Vähentäisiväthän ne sitä asunnon kaikumistakin ja voin vaan kuvitella miten siellä vauvanitku kaikuu ellei ole niitä verhoja...

Olin eilen ystävieni kanssa imetystukiryhmässä mukana. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että siinäkin puuhassa voisi tulla massiivisia ongelmia. Jäi kuitenkin eilen sitten kysymättä näiltä ystäviltäni noista kestovaipoista vaikka on jo pitempään pitänyt kysellä. Pitäisi kai aktivoitua niitäkin tekemään. Ei taida olla äitiyslomallakaan (joka kuukauden kuluttua alkaa) tekemisestä pulaa ainakaan niin paljon että kyllästymään ehtisi Kun tuolla uudessa kodissa on ihan ompelua varten oma työpöytänsä niin ei ainakaan se ole ongelmana ettei muka voisi ommella... Joskus aiemmin olen sitä käyttänyt itselleni tekosyynä

Mutta nyt taidan lähteä tästä työpöydän ääreltä pois kohti omaa elämää. Jokohan Tiila on päässyt tositoimiin? Jännitän vaan niin kovin kumpi sieltä tulee ja meneekö kaikki hyvin...

Miinamaria ja pikkutyyppi 30+2

*muoks* luin tuossa Tiilan viestiä ja poikaahan siellä kovasti odotetaan syntyväksi. Hatara pää täällä =)

 

Moikkelis vain kaikille :wave:

Miinamaria ja muut: täälläpä sitä edelleen ollaan, mihinkäs minä tästä lähtisin No ei sentään, kyllä tässä edistystä sen verran on lupailtu että huomisaamuna ajellaan sitten synnärille (meillä on sinne ihan matkaakin, eri paikkakunnalle) ja kaipa sitten käynnistelevät. Eli pääsiäispoikapupunen sieltä sitten tuliaisiksi toivotaan. Toivottavasti etenee synnytys pikaisesti, eniten pelkään päiväkausien mittaista kärvistelyä :| On tämä vointi ollut tähän saakka niiiiiiiiin huoleton, että on hankala uskoa Nyytin tulevan 'lääkärin määräyksestäkään'. Tänäänkin vielä vietin neljä tuntia oppilaitoksella, ja siihen päälle shoppailureissut yms eikä mitään hätää. Vai että huomenna (tai huomisen jälkeen) muka masu-asukki minusta erkanisi?? Kummallista!

Ja kyllä, poikaa tänne on odoteltu jo omien elokuisten (!!) ennakkoaavistusten perusteella, ja onhan nyt kaksi eri lääkäriäkin ollut kanssani samaa mieltä (ja mikä varmempaa, kukaan ei ole tytöksi sanonut). Kätilön lopullista ilmoitusta odotellessa

Tulipas omanapaista tällä(kin?) kertaa..
Hyviä vointeja kaikille yksittäisten kommenttien puutteesta huolimatta, täällä vietetään siis viimeistä kahden hengen (koti-)iltaa!


~Tiila ja Nyytti 41+4

muoks: maalismassuista bongasin Ciciliskon saaneen pojan 6.3.08, onnea hänelle!