Luomubroileri kasvaa sentään 9-viikoiseksi, mutta Animalian (ja mun) mielestä sekin on liian vähän.
Lisäksi ei siten luomun edellyttämä ulkoilumahdollisuus kosketa kuin niitä broilereita, jotka syntyvät kesää vasten: suurin osa luomubroilereista ei ehdi elämänsä aikana ulos. Luomu antaa vähän valheellisen kuvan eläinten ulkoilumahiksista ja vapaudesta.
Mutta silti, on luomu parempi vaihtoehto.
Luomubroilereita ulkoilemassa.Luomu Nokka
Elina Jämsen
Kauppojen hyllyiltä saa nyt Suomessa tuotettua luomubroilerinlihaa. S- ja K-ryhmän kauppoihin luomubroileria toimittaa yhteistyöverkosto L'Uomu Nokka, johon kuuluu kolme tilaa, hautomo ja teurastamo.
Tilat ovat Loimaalla, Punkaharjulla ja Peräseinäjoella. Yhteensä luomuhalleja on yhdeksän ja kussakin kasvaa 2 000–5 000 broileria.
Luomubroilereille syötetään luomurehua ja niillä on enemmän elintilaa ja ne elävät pidempään kuin tavanomaisesti tuotetut broilerit.
Tavanomaisesti kasvatetulla broileritilalla saa olla 42 kiloa lintua neliömetriä kohden, kun luomutilalla saa olla 21 kiloa neliömetriä kohden. Tavanomaisesti tuotettu broileri elää 4–6 viikkoa, luomubroileri teurastetaan 8–9 viikon ikäisenä.
Tilaa on aivan valtavasti.
Arto Jokinen
– Kasvatushallissa saa olla 10 lintua per neliö, kertoo luomuyrittäjä Arto Jokinen L'Uomu Nokasta.
– Se kuulostaa aluksi aika suurelta määrältä, mutta ensimmäiset kolme viikkoa linnut ovat nyrkin kokoisia. Tilaa on aivan valtavasti.
Jokisen mukaan luomubroilerit ovat ensimmäisen viikon yhdessä nurkassa 500 neliön kokoisessa hallissa. Sitten ne levittäytyvät koko hallin alueelle ja kesällä pihalle.
– Tilaa on todella paljon, Jokinen vakuuttaa.
Jokinen muistuttaa, että luomubroilerin pitää päästä ulos kesäaikana kuuden viikon ikäisenä, mikä asettaa reunaehtoja sopivalle rodulle.
– Ulkolaidunta pitää olla neljä neliötä per lintu. Jos on esimerkiksi 5 000 luomubroileria kasvamassa, niin ulkolaidunaluetta pitää olla kaksi hehtaaria.
Luomuyrittäjä: Minusta tämä on kestävällä pohjalla
Suomi on viimeinen maa Euroopassa, jossa on aloitettu broilerin luomutuotanto.
– Varmasti yksi syy on ollut se, että meillä ei ole ollut selkeätä lainsäädäntöä ja tulkintoja siitä, miten täällä voidaan tuottaa luomubroileria, Jokinen kertoo.
Jokisen mielestä Suomi on ollut ruokakulttuuriltaan konservatiivinen maa, sillä uutuuksien perään ei suin päin sännätä. Hän kuitenkin painottaa tavanomaisesti tuotettujen ja luomubroilereiden eroa.
– Minusta tämä on kestävällä pohjalla, ja tämä perustuu myös siihen, että tilakohtaiset vaatimukset esimerkiksi peltopinta-alalle laiduntamismielessä ja lannan levitysmielessä on tehty niin suuriksi, että luomutuotannon pienimuotoisuus on sitä kautta määrätty.
– Myös omavaraisuus on aika korkea, joten tässä on monta tekijää, jotka erottavat meidät tavanomaisesta tuotannosta. Aina voidaan tietysti kiistellä siitä, missä menee raja tehotuotannon ja luomutuotannon välillä, mutta minusta välimatka on tällä hetkellä aika suuri.
Luomubroilerituotannolla tavoitellaan vain yhden prosentin markkinaosuutta kaikesta broilerituotannosta.
Animalia: Luomubroilerin tuotanto on äärimmilleen vietyä eläinten hyödyntämistä
Vaikka luomubroileriksi tuotettu lintu saattaa elää perusbroileria hieman paremman ja pidemmän elämän, eläinsuojelujärjestön mukaan tuotantoon liittyy yhä eettisiä ja eläinsuojelullisia ongelmia.
– Vaikka luomubroilereilla on enemmän tilaa kuin tavallisella broilerilla, niin kuitenkin se on hyvin yksitoikkoisessa ja tiiviissä olosuhteissa kasvatettu lintu, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
Tuomivaara toteaa, että tavallinen broileri teurastetaan noin kuukauden ikäisenä ja luomubroileri ehkä reilun kahden kuukauden ikäisenä. Hänen mielestään luomueläimen elinikä on edelleen hyvin lyhyt, jos sitä vertaa kanan normaaliin elinikään.
– Siinä mielessä luomubroilerituotanto on äärimmilleen vietyä eläinten hyödyntämistä, Tuomivaara sanoo.
– Ulkoilumahdollisuus on suuri plussa, mutta se koskee vain kesäkuukausia, eli suurin osa 8–9 viikkoa elävistä linnuista ei sitä koskaan koe. Ja muillakin ulkoilu alkaa vasta 6-viikkoisena, eli koskee elämän paria viimeistä viikkoa.
Tuomivaara myöntää, että luomubroilerilla on kuitenkin paljon enemmän tilaa kuin tavallisella broilerilla.
– Tilan lisäys on merkittävä suurennos, mutta kun ajatellaan, miten äärimmäisen tiheästä kasvatustyypistä lähdetään, niin ei luomunkaan minimitila ole mikään valtaisan hyvä.
Luomubroileri vain vähän pehmentää mileikuvaa broilerin tuotannosta.
Salla Tuomivaara
Tuomivaaran mukaan luomubroilerin tuotannolla saattaa kuitenkin olla myönteisiä seurauksia tuotantoeläinten hyvinvoinnille – ainakin eettisyyttä lisäävästi.
– Luomubroilerin tuotanto voi vaikuttaa siihen, että ymmärretään, että broilereita on mahdollista tuottaa taloudellisesti kannattavalla tavalla vähän eläinystävällisemmin, jolloin eläinsuojelulainsäädäntöä voitaisiin saada ruuvattua siihen suuntaan, että kaikkien broilereiden elinolosuhteet lähestyisivät luomubroilereiden elinolosuhteita.
Toisaalta eläinsuojelujärjestö näkee vaaran siinä, että luomubroilerituotanto synnyttää vääränlaisia mielikuvia eläinten tuotanto-olosuhteista. Järjestön toiminnanjohtajan mukaan luomubroileri vain vähän pehmentää mielikuvaa broilerin tuotannosta.
– Jos ihmisen olisi jostain syystä aivan pakko syödä broileria, niin kyllä luomubroilerin tuotannossa tuotatotapamuutokset ovat kuitenkin eläinten hyvinvoinnin kannalta aika merkittäviä. Kyseessä on vähän hitaammin kasvava ja vähän terveempi rotu, Tuomivaara arvioi.
– Mutta kun puhutaan paljon luomubroilerista ja kun luomutuotantoa on kuitenkin äärimmäisen vähän, niin se vähän silottelee käsitystä broilerintuotannosta ylipäätään. Se on tietysti ongelma eettisestä näkökulmasta, koska Suomessa broilerin kulutus kuitenkin jatkuvasti kasvaa, Tuomivaara toteaa.
S-ryhmä: Seuraamme mielenkiinnolla, missä kuluttajan kipuraja menee
Luomubroilerista jalostetun tuotteen hinta on noin kolminkertainen tavanomaisesti tuotettuun broileriin verrattuna. Ovatko kuluttajat sitten valmiita maksamaan luomubroilerista?
– Se on hyvä kysymys, toteaa ryhmäpäällikkö Antti Oksa S-ryhmän marketkaupan ketjuohjauksesta.
Luomubroileri on ollut suosituin ei oo -tuote.
Antti Oksa
– Seuraamme mielenkiinnolla, missä kuluttajan kipuraja menee. Ainakin alkuvaiheessa tuotanto on sen verran pienimuotoista, että luomubroileri on aika hintavaa.
S-ryhmän mukaan kiinnostusta ja kysyntää tuotteelle kyllä on, ja ketju lupaakin tehdä kaikkensa, jotta suomalainen kuluttaja voi ostaa luomubroileria.
– Me olemme tituleeranneet luomubroileria suosituimmaksi ei-oo-tuotteeksi. Se on sellainen tuote, josta tulee tasaisin väliajoin kuluttajilta toiveita, että saisiko myös broilerista luomuvaihtoehdon, kertoo Antti Oksa.
On oikeastikin vapaampana kasvanutta ja ulkoillutta broileria tarjolla, jos vain kukkaro kestää.Mulla kipuraja menisi 10 eurossa...
Mutta luulen että jos luomuilu vielä leviää ja samaan aikaan vegaanius, niin ehkä suurin osa meidän ravinnosta on kasviperäistä, mut se liha mikä syödään on kallista, mutta eettisesti tuotettua.
Mun mielestä pitäisi satsata pitkäikäisyyteen karjanpidossa, ja vaatteiden+tavaroiden käyttöiässä.
Ongelma on siinä, että kauniit periaatteet unohtuvat useimmilta silloin, kun halutaan perheelle ravintoa - se ei saa maksaa, vaikka vaatteet, kosmetiikka, autot ja lomareissut saavatkin.
https://www.niittylintu.fi/
https://fi-fi.facebook.com/Niittylintu/
Kananmunissa on vähän joka puolella Suomea mahdollisuus ostaa pihalla ulkoilleiden kanojen munia suoraan tiloilta.
