Yks kaltoinkohdelluimpia eläimiä aikanamme on mielestäni kana/broileri

r0s
Niin...nyt en tiedä ostaisinko ulkokanojen vai luomukanojen munia. :D Toisilla enemmän vapautta (ulkoilua joka vuodenaikana), toisilla parempi ravinto.

Mä arvostan ehkä sitä vapautta enemmän? Tietty mietityttää että mitä aineita sitä saa kanojen rehun ja kananmunien myötä omaan elimistöön.
Mikään lintu jota/jonka tuotoksia syödään, ei saa ulkoilla keväällä ja alkukesällä lintuinfluenssavaaran vuoksi.

Tai voivat toki olla ulkona, jos on katos ja tiheä verkko elikäs käytännössä tila kai on kuitenkin ikäänkuin sisätila. Ei näy taivas, ei vihreä ruoho ja tuulestakin jäljellä kai vain kylmä viima. Luomulinnuilla on kai ulkoilumahdollisuus mutta ulkona ei saa kuitenkaan olla mitään syötvää eli mitä iloa siitäkään sit on.
 
vierailija
Missä sen rehun tuotat tai kanan ulkoilutat? Kalaa on joissakin kananrehuissa, mutta sen kyllä maistaa, mitä on syönyt, jos on yhtään makuaistia tallella;)
"Dioksiinien merkittävin tausta-altistus aiheutuu kalan syönnistä. Suomessa dioksiinien keskimääräinen tausta-altistus ylittää jo itsessään WHO:n määrittämän siedettävän saannin viitearvon (1–4 pg TEQ/kg/d) alarajan.

Dioksiinien turvalliseksi saantiarvoksi on määritelty 350 pg (I-TEQ) vuorokaudessa täysikasvuisella ihmisellä. (Reinikainen 2007)

PIMA-asetuksen kynnys- ja ohjearvojen määrityksen yhteydessä laskettu pelkkiin terveysvaikutuksiin perustuva viitearvo (suurin haitaton pitoisuus, SHPter) on 0,00002 mg/kg (200 ng/kg) ja vastaava viitearvo teollisuusalueilla (SHPTter) 0,0046 mg/kg (4600 ng/kg) WHOTEQ. (Reinikainen 2007)"

Samat saa tietysti kalaöljyistä, jos kala on pyydetty Itämerestä.
 
vierailija
Mikään lintu jota/jonka tuotoksia syödään, ei saa ulkoilla keväällä ja alkukesällä lintuinfluenssavaaran vuoksi.

Tai voivat toki olla ulkona, jos on katos ja tiheä verkko elikäs käytännössä tila kai on kuitenkin ikäänkuin sisätila. Ei näy taivas, ei vihreä ruoho ja tuulestakin jäljellä kai vain kylmä viima. Luomulinnuilla on kai ulkoilumahdollisuus mutta ulkona ei saa kuitenkaan olla mitään syötvää eli mitä iloa siitäkään sit on.
Kotona tietysti ne saa syödä etanoita, toukkia ja matoja. Luomumerkki ei takaa sitä, vaikka tuottaja ne tarkastusmaksut maksaakin, melkein satasen tunnilta. Laske siitä se "arvo".
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Mikään lintu jota/jonka tuotoksia syödään, ei saa ulkoilla keväällä ja alkukesällä lintuinfluenssavaaran vuoksi.

Tai voivat toki olla ulkona, jos on katos ja tiheä verkko elikäs käytännössä tila kai on kuitenkin ikäänkuin sisätila. Ei näy taivas, ei vihreä ruoho ja tuulestakin jäljellä kai vain kylmä viima. Luomulinnuilla on kai ulkoilumahdollisuus mutta ulkona ei saa kuitenkaan olla mitään syötvää eli mitä iloa siitäkään sit on.
Niin, ois mielenkiintosta tietää miten ulkokanalat noudattaa tuota kevään ulkoilukieltoa, ei taida katoksia paljoa löytyä?
Vaikka lintuinfluenssariski tosin on nykyään kuulemma lähes olematon.

Mutta joo, kai ulkoilualueillakin on eroa. Tämä näyttää kuin tylsältä lehmien laitumelta, vaikka matoja taitaa löytyä?

Tässä seuraavassa on puita ja maastossa kivasti korkeuseroa...

Toki kuvakulma ja kuvan aurinkoisuus vaikuttaa. Ylemmästäkin tarhasta saisi kanssa edustavan kuvan kun ottaisi aurinkoisella säällä lähikuvan kanasta ruohotupsun vieressä.

Ruuan löytymisestä: Kyllä mä ulkoilumahdollisuuden näkisin must juttuna eläimelle, vaikka sieltä ei aina ruokaa löytyisikään.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Elena777
vierailija
Mikään lintu jota/jonka tuotoksia syödään, ei saa ulkoilla keväällä ja alkukesällä lintuinfluenssavaaran vuoksi.

Tai voivat toki olla ulkona, jos on katos ja tiheä verkko elikäs käytännössä tila kai on kuitenkin ikäänkuin sisätila. Ei näy taivas, ei vihreä ruoho ja tuulestakin jäljellä kai vain kylmä viima. Luomulinnuilla on kai ulkoilumahdollisuus mutta ulkona ei saa kuitenkaan olla mitään syötvää eli mitä iloa siitäkään sit on.
Niin, eikö ole uskomaton pykälä. On siitä ollut puhetta aikaisemminkin.. Vertaa siihen, et sirkkoja aletaan lisätä ruokiin ja niille sirkoille syötetään sitä ruokaa, mitä ihminenkin voi syödä.
 
vierailija
Mikään lintu jota/jonka tuotoksia syödään, ei saa ulkoilla keväällä ja alkukesällä lintuinfluenssavaaran vuoksi.

Tai voivat toki olla ulkona, jos on katos ja tiheä verkko elikäs käytännössä tila kai on kuitenkin ikäänkuin sisätila. Ei näy taivas, ei vihreä ruoho ja tuulestakin jäljellä kai vain kylmä viima. Luomulinnuilla on kai ulkoilumahdollisuus mutta ulkona ei saa kuitenkaan olla mitään syötvää eli mitä iloa siitäkään sit on.
https://areena.yle.fi/1-3174331
Katsoitko?
 
vierailija
vierailija
Talviasuttavan kanalan pykääminen ei ole kauhean vaikeaa? Lämmitys pitää olla, orret jne. Sitä kanankakkaa kyl sit riittää...

Yhdellä maalla asuvalla tutulla oli 7-8 ruskean kanan parvi, kukon kera.
Ne oli metkoja, kiersivät tilukset päivän aikana ja kuopsuttivat helteellä kukkapenkin multia ylleen. :love: Yöksi laittoivat kanalaan suojaan.

Aamulla pidettiin aamupäivään asti kanalassa, siten varmistettiin että ne muni kanalaan eikä johonki jorpakkoon.
Nyt näyttää siltä, et teilläkin on ens kesänä niitä kesäkanoja:cool:
 
vierailija
pukkikilit heti syntyessään, ainakin Suomessa:(
Maaseudun tulevaisuus-lehdessä oli 11.6.2015 tämä:
"Vuohenjuuston kysyntä kasvaa, mutta vuohenlihan markkinat eivät toimi. Siksi suurin osa kileistä teurastetaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin pian syntymän jälkeen.

Ruotsissa syntyi kohu, kun Ruotsin radio kertoi, että maassa tapetaan 6 000 pikkukiliä vuodessa. Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Vuohen pitää poikia tuottaakseen maitoa. Vuohenlihalle ei Ruotsissa ole kysyntää, joten suurin osa kileistä tapetaan vain muutamia tunteja syntymänsä jälkeen, Yle kertoo. Teuraaksi päätyvät etenkin kilipukit.

Ruotsissa on noin 60 vuohenmaitotilaa. Määrä on kolminkertaistunut 1990-luvun puolivälistä.

Myös Suomessa 95 prosenttia kileistä lopetetaan pian syntymänsä jälkeen, MTK:n lammasjaostossa Suomen vuohiyhdistystä edustava sastamalainen Erkki Väisänen arvioi. Vuohen kasvattaminen lihaksi ei meilläkään kannata.

Suomessa on Väisäsen mukaan kuutisen tuhatta kuttua. Kilejä syntyy 2 000–3 000 vuodessa.

Vuohenlihalle olisi Väisäsen mukaan Suomessa menekkiä. "Jos kustannukset ja hinta kohtaisivat, kaikki liha menisi kaupaksi."

Kysyntä on kasvanut maahanmuuttajien määrän mukana. Liha maistuu kyllä muillekin, Väisänen vakuuttaa. "Vuohenliha on yksi maailman parhaita lihoja, riistamainen, vähän kuin peuran liha."

Kasvatustoiminnalle on meillä yritetty luoda edellytyksiä. Vuoden alussa otettiin käyttöön teuraskilien laatupalkkio.

Väisäsen mukaan palkkio on pieni. "Mutta yritystä nyt ainakin on.""
 

Yhteistyössä