Iltaa tytöt!
Kp 34/~33. Negatesti alla ja odottelen tätiä tulevaksi viim. huomenna, oletetun oviksen mukaan. Olo onkin kuin ilmapallolla, joten eiköhän se viimeistään aamulla ole karauttanut kylään. Eilen jo itkin harmi-itkut epäonnistuneen kierron suhteen Sinkkuelämän viimeisen jakson tahdissa, oli niin koskettavaa... Nyt jo parempi mieli, ja päätin itse asiassa varata yksityiselle sen munatorvien aukiolotutkimuksen heti kun menkat vaan alkaa (tehdään kierron 9-11pv), niin saapa senkin pois päiväjärjestyksestä kun ei yhtään tiedä miten pitkään pitää odottaa että pääsee tonne kunnalliselle puolelle "varsinaisiin tutkimuksiin". Juu myönnän, olen tooooosi kärsimätön...
Tsemppiä Syysmarja! Kyllä se vielä onnistuu! Sulla kuitenkin pohjalla jo yks raskauden alku, niin tiedät että kaikki osaset toimii ja on kohdallaan
Todella ihailtava toi Sirppanan asenne, kunpä mäkin osaisin olla ihan viilipyttymäisen rauhallinen, varsinkin oviksesta menkkoja kohden... Mut ei niin ei=) Ajattelin kyllä mäkin, että vois seuraavaks ottaa kyllä sellaisen huilikierroksen, eli ei ovistikkuja eikä lämpömittareita, ja miehen kanssa hommailtais sit kun siltä tuntuu. Mut hiukan epäilen kuinka se onnistuis... Mut yrittää voi aina. Kuukauden päästähän me ei enää asuteta samaa kotia kuin viikonloppuisin, niin siinähän sitä huilimista tulee kerrakseen
Jouluksi päästään sit toivottavasti sisustamaan seuraavaa yhteistä kotia, ihan vuokra-sellaista kylläkin.
Pillereistä tuli mieleen vielä ihan ihme kommentti, jonka mulle heitti alkuvuodesta gyne jolla kävin rutiinitarkastuksessa ja kerroin meidän vauvahaaveista. Se parjas tosi kovaan ääneen sitä, että olin lopettanut pillerit jo viime vuoden alkupuolella, nykyään kun kuulemma suositellaan pillereitä syötäväksi tasan vauvanyrityksen aloitukseen asti, kun siten kuulemma raskautuu parhaiten. Johtuen ilmeisesti siitä hormonimyrskystä tai jostain. Että joillekin potilailleen hän on kuulemma joutunut määräämään pillerit uudestaan yrityksen lomassa, jotta raskautuminen onnistuisi. Ja tämä siis täysin tosi juttu, ja kyseessä lapsettomuuteen erikoistunut gyne, joka myös toimii Väestöliitossa lääkärinä. Uskoiskohan tota??
PP, mulla yks parhaimmista ystävistä sai ekan lapsen 22-vuotiaana. Nyt ikää 26 ja kolmas vaavi tulossa vähän niin kuin joululahjana, ja viime kesänä menivät miehensä kanssa naimisiin. Eli se hyvä puoli nuorena äidiksi tulemisessa on, että sitten niitä pikkuisia ehtii useammankin tekemään ennen kuin keski-ikä yllättää
Me kaikki kehitytään niin eri aikataulussa, ettei sitä ulkopuolinen voi määritellä kuka on ja kuka ei kypsä äidiksi tai isäksi. Parhaitenhan sen itse tietää, eikös?
Monskulle lämpimät tervetulotoivotukset! Tässä ketjussa on kyllä mukavimmat ja monipuolisimmat jutut ja ihmiset!
-kärsimätön Pikkutiikeri-
P.S. Arvatkaa kenen anoppi näki eilen allekirjoittaneella uusimman odotus-lehden keittiön pöydällä (tilasin yrityksen alun huumassassa)??? Oli aika miettiminen, että minkä pikkupikku-valheen keksii, jotta pääsee pälkähästä. "Toi on vaan kaverin lähettämä näytelehti". Yeah right... Mut tais silti uskoa
)
)