Voiko Yhdysvaltoja pitää länsimaalaisena sivistysvaltiona?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
USA ei ole millään tasolla sivistysmaa. Sen oikeusjärjestelmä syrjii värillisiä, sekä suosii varakkaita, eikä kukaan tee asialle mitään. Lapsia kohdellaan aikuisina oikeusjärjestelmässä. Terveydenhuoltoa saa varallisuuden mukaan, kuten myös koulutusta. Koko maa on täysin perseestä johtajiaan myöden.

Kyseisessä maassa ei ole muuta kuin korruptiota, syrjimistä, suosimista ja heitteillejättöä. Venäjäkin pitää parempaa huolta omista kansalaisistaan.
 
vierailija
Poikkeuslaki! Olisi oltu nopeampia koronatorjunnassa, jos ei oltais luettu perustuslakia! Jos tahtotila riittää, niin sen muokkaaminen olisi ollut nopeampaa! Ja muita teidän koottuja propagandaselityksiä.. Ai niin joo, ei olisi tarvinnut muokata perustuslakia!...
En jaksa enää inttää kanssasi selvästä asiasta, mutta ihan huvin vuoksi: kerropa nyt sitten miten vuonna 2020 on perustuslakia muutettu. Ja ennen sen kertomista googleta huviksesi perustuslain säätämisjärjestys josko sitten sinulle selviäisi tämä asia.
 
vierailija
USA ei ole millään tasolla sivistysmaa. Sen oikeusjärjestelmä syrjii värillisiä, sekä suosii varakkaita, eikä kukaan tee asialle mitään. Lapsia kohdellaan aikuisina oikeusjärjestelmässä. Terveydenhuoltoa saa varallisuuden mukaan, kuten myös koulutusta. Koko maa on täysin perseestä johtajiaan myöden.

Kyseisessä maassa ei ole muuta kuin korruptiota, syrjimistä, suosimista ja heitteillejättöä. Venäjäkin pitää parempaa huolta omista kansalaisistaan.
Kerrotko missä kohtaa liittovaltion lakia asetetaan syrjivät pykälät värillisille ja/tai helpotukset varakkaille?
 
vierailija
USA ei ole millään tasolla sivistysmaa. Sen oikeusjärjestelmä syrjii värillisiä, sekä suosii varakkaita, eikä kukaan tee asialle mitään. Lapsia kohdellaan aikuisina oikeusjärjestelmässä. Terveydenhuoltoa saa varallisuuden mukaan, kuten myös koulutusta. Koko maa on täysin perseestä johtajiaan myöden.

Kyseisessä maassa ei ole muuta kuin korruptiota, syrjimistä, suosimista ja heitteillejättöä. Venäjäkin pitää parempaa huolta omista kansalaisistaan.
Kovasti sinne Usaan halutaan muuttaa, vaikka se on sinusta täysin paska maa.
 
vierailija
En jaksa enää inttää kanssasi selvästä asiasta, mutta ihan huvin vuoksi: kerropa nyt sitten miten vuonna 2020 on perustuslakia muutettu. Ja ennen sen kertomista googleta huviksesi perustuslain säätämisjärjestys josko sitten sinulle selviäisi tämä asia.
En puhunut tuosta, mistä intät. Puhuin siitä, miten persut ovat (tälläkin palstalla) sitä vaatineet. Ei tod. ole tainnut kovin montaa perseilijöiden aivopierua mennä läpi. Siihen ihan looginen selitys. Ehkä on hyvä, jos keskitytte vain siihen öyhöttämiseen.
 
vierailija
Nimenomaan. Syrjintä on syrjintää, vaikka sen harjoittaja maalailisi äärimmäisen kauniilta näyttävät perustelut toiminnalleen. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on rasistista syrjintää harjoittava organisaatio.
Jos joskus tulee tilanne, että sitä ei tarvi, niin varmasti ihana juttu. Mutta niin kauan, kuin se on ainoa vaihtoehto, niin minkäs sille voi..
Auttaa kuitenkin vaikka nuoria, vanhoja ja työttömiä työllistymään..
 
vierailija
Nimenomaan. Syrjintä on syrjintää, vaikka sen harjoittaja maalailisi äärimmäisen kauniilta näyttävät perustelut toiminnalleen. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on rasistista syrjintää harjoittava organisaatio.
Tätäkö tarkoitat?
Voivoi noita ennakkoluuloja..
 
vierailija
En puhunut tuosta, mistä intät. Puhuin siitä, miten persut ovat (tälläkin palstalla) sitä vaatineet. Ei tod. ole tainnut kovin montaa perseilijöiden aivopierua mennä läpi. Siihen ihan looginen selitys. Ehkä on hyvä, jos keskitytte vain siihen öyhöttämiseen.
Siis persut ovat vaatineet muuttamaan perustuslakia? Onko sinulla joku lähde tälle väitteellesi?
 
vierailija
Kuka on sellaista väittänyt? Vain sinä! Hassua, miten mielikuvitusmonsterit tuppaa haihtumaan. Millaista on elää skitsofrenian kanssa?
Sinä otit perustuslain muuttamisen puheeksi. Kun kysyin koska sitä on muutettu, sanoit että persut ovat vaatineet sellaista. Kun kysyin missä on vaadittu, sinä vastasit, että on vastustettu perustuslain tarkastamista. Ja näin saimme ympyrän suljettua ja totesin, että perustuslakia ei siis ole tarvinnut muuttaa eikä kukaan ole sellaista vaatinutkaan. Ja nyt sinä kysyt, että kuka on väittänyt sellaista. No muistin virkistämiseksi tässä tämä viestinvaihto:

Sinä:
Poikkeuslaki! Olisi oltu nopeampia koronatorjunnassa, jos ei oltais luettu perustuslakia! Jos tahtotila riittää, niin sen muokkaaminen olisi ollut nopeampaa! Ja muita teidän koottuja propagandaselityksiä.. Ai niin joo, ei olisi tarvinnut muokata perustuslakia!...
Minä:
En jaksa enää inttää kanssasi selvästä asiasta, mutta ihan huvin vuoksi: kerropa nyt sitten miten vuonna 2020 on perustuslakia muutettu. Ja ennen sen kertomista googleta huviksesi perustuslain säätämisjärjestys josko sitten sinulle selviäisi tämä asia.
Sinä:
En puhunut tuosta, mistä intät. Puhuin siitä, miten persut ovat (tälläkin palstalla) sitä vaatineet. Ei tod. ole tainnut kovin montaa perseilijöiden aivopierua mennä läpi. Siihen ihan looginen selitys. Ehkä on hyvä, jos keskitytte vain siihen öyhöttämiseen.
Minä:
Siis persut ovat vaatineet muuttamaan perustuslakia? Onko sinulla joku lähde tälle väitteellesi?
Sinä:
Liikkumiskiellot tehtiin mitä, viikkoa vai kahta liian myöhään. Hallituksen piti tarkastaa, että miten tämä sopi perustuslakiin, mutta persujen mielestä se oli väärin.
Minä:
Eli mitään lakia ei tarvinnut muuttaa eikä kukaan sellaista vaatinut. M.O.T.
Sinä:
Kuka on sellaista väittänyt? Vain sinä! Hassua, miten mielikuvitusmonsterit tuppaa haihtumaan. Millaista on elää skitsofrenian kanssa?
 
vierailija
Sinä otit perustuslain muuttamisen puheeksi. Kun kysyin koska sitä on muutettu, sanoit että persut ovat vaatineet sellaista. Kun kysyin missä on vaadittu, sinä vastasit, että on vastustettu perustuslain tarkastamista. Ja näin saimme ympyrän suljettua ja totesin, että perustuslakia ei siis ole tarvinnut muuttaa eikä kukaan ole sellaista vaatinutkaan. Ja nyt sinä kysyt, että kuka on väittänyt sellaista. No muistin virkistämiseksi tässä tämä viestinvaihto:

Sinä:


Minä:


Sinä:


Minä:


Sinä:


Minä:


Sinä:
Voe luoja. Perustuslain tarkastaminen ei kai tarkoita sen muuttamista? Täh?
 
Tätäkö tarkoitat?
Voivoi noita ennakkoluuloja..
Tiedät kyllä, mitä tarkoitan. Ei Helsingin hakijoita epätasa-arvoisesti käsittelevä hakumenettely ole kenellekään enää uusi asia.
Lainaan Halla-ahoa, joka jätti eriävän mielipiteen Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnan periaatteisiin:

Vastaehdotus: Jussi Halla-aho: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevat henkilöstöhallinnan periaatteet siten muutettuna, että tekstin sivulta 1 poistetaan sen 5. kappale ("Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen...") , sekä siten, että ilmaisu "laaja-alainen tasa-arvo" korvataan kaikkialla ilmaisulla "mahdollisuuksien tasa-arvo".

Perustelut:

1. Syy siihen, että esimerkiksi eräät maahanmuuttajaryhmät ovat aliedustettuina niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin töissä, ei ole syrjintä, vaan se, että monet työllistymistä haittaavat ominaisuudet, kuten koulutuksen tai kielitaidon puute, ovat näissä ryhmissä tavallisempia kuin väestössä keskimäärin. Ratkaisu aliedustukseen ei ole näihin ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa vaan työllistymisen esteenä oleviin ominaisuuksiin puuttuminen.

2. Se, että jokin ryhmä on aliedustettuna kaupungin henkilöstössä ei ole itsessään ongelma, jota pitäisi yrittää korjata keinolla millä hyvänsä. Keskeistä on, että jokaisella ihmisellä, hänen taustastaan riippumatta, on yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä yhtäläisillä ehdoilla. Mahdollisuus työllistyä taustastaan riippumatta ei ole sama asia kuin etuoikeus työllistyä taustastaan johtuen.

3. ”Aliedustettuihin” ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa edellyttää, että työnhakijat kategorisoidaan ryhmiin ja että ryhmät rajataan ja määritellään. Ensinmainittu toimenpide on jyrkässä ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että jokaista ihmistä pitää kohdella yksilönä, ei jonkin sellaisen ryhmän edustajana, johon kuulumiseen hän itse ei voi vaikuttaa.

Huomattakoon, että ”Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa” –ohjeistus määrittelee rasismin ideologiaksi, ” jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä”. On hyvin erikoista, että kaupunki rikkoo omia periaatteitaan harjoittamalla rekrytointipolitiikkaa, joka edellyttää ihmisten luokittelua rodun ja/tai kulttuurin perusteella.

Ryhmien rajaaminen ja määrittely taas on käytännössä vaikeaa ellei mahdotonta. Ovatko ”maahanmuuttajat” yksi ryhmä? Jos jokin maahanmuuttajaryhmä on itsessään yliedustettuna (tai riittävästi edustettuna) kaupungin henkilöstössä, onko tähän ryhmään kuuluvaa kuitenkin suosittava ohi suomalaisen hakijan siksi, että hän on maahanmuuttaja ja maahanmuuttajat kokonaisuudessaan ovat aliedustettuina? Entä onko vaikkapa nepalilaista työnhakijaa suosittava ohi somalialaisen työnhakijan sillä perusteella, että nepalilaisia on suhteessa lukumääräänsä vähemmän kaupungin palveluksessa kuin somalialaisia?

Ovatko vasenkätiset ja punavihervärisokeat ”ryhmiä”, joiden mahdollista aliedustusta on tarkkailtava ja pyrittävä korjaamaan? Ovatko homoseksuaalit tai uskonnolliset vähemmistöt tällaisia ”ryhmiä”, ja jos ovat, miten kaupunki aikoo pysyä selvillä työntekijöidensä seksuaalisesta tai uskonnollisesta orientoitumisesta?

Miten toimitaan, jos työnhakija kuuluu kahteen relevanttiin ”ryhmään”, joista toinen on yli- ja toinen aliedustettuna kaupungin henkilöstössä?

4. Kahden tai useamman työnhakijan ”ansiokkuutta” on usein vaikea verrata yksiselitteisesti ja täsmällisesti. Jos kahdesta tasavertaisesta hakijasta on suosittava aliedustettuun ryhmään kuuluvaa, ratkaisun tekijään kohdistuu helposti, syrjintäsyytösten pelossa, paineita valita aliedustettuun ryhmään kuuluva myös silloin, kun tämä on tosiasiallisesti vähemmän ansioitunut, mikäli muodolliset pätevyysvaatimukset täyttyvät kummankin hakijan kohdalla.

5. Yhdenvertaisuuslain 7 § sallii yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeavat erityistoimenpiteet vain, jos niiden tavoitteena on saman lain 6 §:ssä määritellystä syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lievittäminen. Koska ”Henkilöstöhallinnan periaatteissa” suosimisen perusteena ei ole syrjintä vaan ryhmän suhteellinen aliedustus, nykyinen muotoilu rikkoo yhdenvertaisuuslakia.

Paitsi että työn kannalta epäolennaisiin taustatekijöihin liittyvä suosiminen ja syrjintä on perustuslain hengen vastaista, se on omiaan loukkaamaan ihmisten oikeustajua ja huonontamaan etnisten ryhmien välisiä suhteita.

"Laaja-alaisen tasa-arvon" käsitteestä on syytä luopua, koska sitä voidaan helposti käyttää kaunistelevana nimityksenä tosiasiallisesti epätasa-arvoisille käytännöille. Sen sijaan rekrytoinnissa on syytä kiinnittää huomiota syrjimättömyyteen ja siihen, että jokaisella yksilöllä on yhtäläiset mahdollisuudet hakea kaupungin työpaikkoja ja tulla valituksi niihin.


 
vierailija
Tiedät kyllä, mitä tarkoitan. Ei Helsingin hakijoita epätasa-arvoisesti käsittelevä hakumenettely ole kenellekään enää uusi asia.
Lainaan Halla-ahoa, joka jätti eriävän mielipiteen Helsingin kaupungin henkilöstöhankinnan periaatteisiin:

Vastaehdotus: Jussi Halla-aho: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevat henkilöstöhallinnan periaatteet siten muutettuna, että tekstin sivulta 1 poistetaan sen 5. kappale ("Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen...") , sekä siten, että ilmaisu "laaja-alainen tasa-arvo" korvataan kaikkialla ilmaisulla "mahdollisuuksien tasa-arvo".

Perustelut:

1. Syy siihen, että esimerkiksi eräät maahanmuuttajaryhmät ovat aliedustettuina niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin töissä, ei ole syrjintä, vaan se, että monet työllistymistä haittaavat ominaisuudet, kuten koulutuksen tai kielitaidon puute, ovat näissä ryhmissä tavallisempia kuin väestössä keskimäärin. Ratkaisu aliedustukseen ei ole näihin ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa vaan työllistymisen esteenä oleviin ominaisuuksiin puuttuminen.

2. Se, että jokin ryhmä on aliedustettuna kaupungin henkilöstössä ei ole itsessään ongelma, jota pitäisi yrittää korjata keinolla millä hyvänsä. Keskeistä on, että jokaisella ihmisellä, hänen taustastaan riippumatta, on yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä yhtäläisillä ehdoilla. Mahdollisuus työllistyä taustastaan riippumatta ei ole sama asia kuin etuoikeus työllistyä taustastaan johtuen.

3. ”Aliedustettuihin” ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa edellyttää, että työnhakijat kategorisoidaan ryhmiin ja että ryhmät rajataan ja määritellään. Ensinmainittu toimenpide on jyrkässä ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että jokaista ihmistä pitää kohdella yksilönä, ei jonkin sellaisen ryhmän edustajana, johon kuulumiseen hän itse ei voi vaikuttaa.

Huomattakoon, että ”Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa” –ohjeistus määrittelee rasismin ideologiaksi, ” jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä”. On hyvin erikoista, että kaupunki rikkoo omia periaatteitaan harjoittamalla rekrytointipolitiikkaa, joka edellyttää ihmisten luokittelua rodun ja/tai kulttuurin perusteella.

Ryhmien rajaaminen ja määrittely taas on käytännössä vaikeaa ellei mahdotonta. Ovatko ”maahanmuuttajat” yksi ryhmä? Jos jokin maahanmuuttajaryhmä on itsessään yliedustettuna (tai riittävästi edustettuna) kaupungin henkilöstössä, onko tähän ryhmään kuuluvaa kuitenkin suosittava ohi suomalaisen hakijan siksi, että hän on maahanmuuttaja ja maahanmuuttajat kokonaisuudessaan ovat aliedustettuina? Entä onko vaikkapa nepalilaista työnhakijaa suosittava ohi somalialaisen työnhakijan sillä perusteella, että nepalilaisia on suhteessa lukumääräänsä vähemmän kaupungin palveluksessa kuin somalialaisia?

Ovatko vasenkätiset ja punavihervärisokeat ”ryhmiä”, joiden mahdollista aliedustusta on tarkkailtava ja pyrittävä korjaamaan? Ovatko homoseksuaalit tai uskonnolliset vähemmistöt tällaisia ”ryhmiä”, ja jos ovat, miten kaupunki aikoo pysyä selvillä työntekijöidensä seksuaalisesta tai uskonnollisesta orientoitumisesta?

Miten toimitaan, jos työnhakija kuuluu kahteen relevanttiin ”ryhmään”, joista toinen on yli- ja toinen aliedustettuna kaupungin henkilöstössä?

4. Kahden tai useamman työnhakijan ”ansiokkuutta” on usein vaikea verrata yksiselitteisesti ja täsmällisesti. Jos kahdesta tasavertaisesta hakijasta on suosittava aliedustettuun ryhmään kuuluvaa, ratkaisun tekijään kohdistuu helposti, syrjintäsyytösten pelossa, paineita valita aliedustettuun ryhmään kuuluva myös silloin, kun tämä on tosiasiallisesti vähemmän ansioitunut, mikäli muodolliset pätevyysvaatimukset täyttyvät kummankin hakijan kohdalla.

5. Yhdenvertaisuuslain 7 § sallii yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeavat erityistoimenpiteet vain, jos niiden tavoitteena on saman lain 6 §:ssä määritellystä syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lievittäminen. Koska ”Henkilöstöhallinnan periaatteissa” suosimisen perusteena ei ole syrjintä vaan ryhmän suhteellinen aliedustus, nykyinen muotoilu rikkoo yhdenvertaisuuslakia.

Paitsi että työn kannalta epäolennaisiin taustatekijöihin liittyvä suosiminen ja syrjintä on perustuslain hengen vastaista, se on omiaan loukkaamaan ihmisten oikeustajua ja huonontamaan etnisten ryhmien välisiä suhteita.

"Laaja-alaisen tasa-arvon" käsitteestä on syytä luopua, koska sitä voidaan helposti käyttää kaunistelevana nimityksenä tosiasiallisesti epätasa-arvoisille käytännöille. Sen sijaan rekrytoinnissa on syytä kiinnittää huomiota syrjimättömyyteen ja siihen, että jokaisella yksilöllä on yhtäläiset mahdollisuudet hakea kaupungin työpaikkoja ja tulla valituksi niihin.
Älä vauhkoa. Jos tasa-arvoa olisi, ei tarvittaisi positiivistä syrjintää. Jos keksit paremman keinon, niin siitä vain, muuten joutuu menemään tällä ..tai sitten sillä syrjinnällä. Historia osoittaa kyllä aivan mahtavasti sen, mitä tapahtuu naisille ja ei-valkoisille, jos leikkikenttä jaetaan "osaaviin valkoisen miehen käsiin".
Ei nuo säädökset ole ilmasta pudonneet, niille on syy.
Edelleenkin tehdään tutkimuksia, joissa luotettavuus mitataan henkilön ulkonäöllä, ei sillä, mitä se on. Eli onko se ihan sama, syrjitäänkö valkoista miestä vai kaikkia muita?
 

Yhteistyössä