Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;26134848:
vicy, no ei tenava lähde ilman päivävaatteitaan ulos, se on selvä. Jos hänet puolipukeisena nostaisin ulkokuistille taxia odottamaan, niin raivari olisi taattu eikä hän lähtisi kouluun lainkaan. Päivävaatteet on joko puettava hänelle tai sitten hän pukee ne itse - mutta siinä menee aikaa. Ja kun hän on niin vitkuttelija, niin ei hänelle jää aikaa pukea vaatteitaan itse.
Eikä tuokaan pelitä, että lapsi ei aamulla söisi mitään. Hän olisi taatusti joko aivan väsy aamupäivän koulussa tai hirmuisen levoton. Jos ei siis olisi syönyt mitään.
Ymmärrän ap hyvin tuon aamutilanteen kireyden. Omanikin vetkuttelee ja on aikava lähdöissä, mutta ennakointi on oikeasti meilla ainut toimivaksi osoittautunut keino. Meillä strukturoidaan, aikataulutetaan ja monin eri keinoin lasta kannustetaan lähtötilainteisiin liittyvissä toimissa... ja silti joskus homma ei toimi, joskus menee hermot jne. Väkivaltainen käytös tosin vain pahentaa tällaisen lapsen käytöstä eli siitä kannattaa pyrkiä pois.
Meillä näissä tilanteissa on apuna käytetty kuvia (kuvat vaatteiden pukemisjärjestyksestä, ruokailusta jne.), munakelloa (kun soi, niin syömään... kun soi, niin pukemaan) sekä aikataulutus siten, että aikuinen pitää huolen riittävästä ajasta (ajoissa nukkumaan, herätys jne.). Tämä vaatii aikuiselta todella jämäkkyyttä ja on orjuuttavaa kellon tuijotusta, mutta palkitsee lopulta rauhallisempana toimintana. Lisäksi meillä lasta on hyvin sujuneesta ruokailusta, pukemisesta, nukkumaan menemisestä jne. palkittu tarroilla (kun saa esim. viisi tarraa, saa jonkin pienen palkinnon). Palkinnot hyvin sujuneista toimista voivat olla retki puistoon, uimahallikäynti, uusi pieni lelu, kahvilakäynti... ihan mitä tahansa pientä (meillä ei kyllä suosita uusia leluja näissä). Ja tuosta aamupalan tärkeydestä, niin se on ainakin meillä ihan ehdoton juttu eli ruokaa ja lepoa tarvitaan säännöllisesti, muuten homma menee riehumiseksi ja hermot kiristyvät lapsella. Missään tapauksessa ei voi jättää ruokailuja väliin.
Jos tuo aamuinen olisi meillä tapahtunut, niin siitä seuraisi vakava keskustelu illalla ja tässä sovittaisiin myös ns. rangaistukset eli esim. tietty lelu on takavarikossa, tv- tai pelikielto, pehmolelua ei enää mukaan kouluun (koska siitä tuli tuollainen raivari) jne. konkreettista. Asia myös kirjattaisiin ylös, jotta molemmat muistavat mitä on sovittu. Sitten tulisi samassa myös tuo kannustava tarrakortti tms. jotta lapsi voisi itse korjata omaa käytöstään. Kun asia olisi näin käyty läpi, niin sitten se olisi käsitelty ja sovitut toimet toteutettaisiin seuraavina päivinä. Iltahommat myöskin säännöllisiksi eli samaan aikaan joka ilta iltapala, pesulle ja sänkyyn. Lapsi kannattaa nyt opettaa nukahtamaan itsekseen, jottei näitä asioita äidille tule unta häiritsemään.