Irmeli09
Siinähän tuo neuvola meni papereita täytellessä. Huvittavinta oli se, että tietysti minun varsinainen neuvolatäti oli poissa ja paikalla oli sijainen tai sijaiset. Kyseessä oli sama opiskelija/neuvolatäti komppanja onka seurassa olen viihtynyt tässä useamman kerran. Marraskuun lopussa kävin kakkosen 2 v neuvolassa ja tietysti lastenneuvolan täti oli poissa ja paikalla oli sijaisena tuo parivaljakko. Joulukuussa oli esikon 5 v neuvola ja taas saman juttu 
. Tapasimme myös vielä 5 v lääkärineuvolassa seuraavana päivänä. Ja nyt äitiysneuvolassa. Pikkasen alkoi hymyilyttämään meitä kaikkia. Meidän perhe varmasti jäi lähtemättömästi mieleen viimeistään tuossa 5 v neuvossa kun kaiken kruununa rokotuksen yhteydessä esikko huusi ja raivosi niin paljon että pissasi housuihinsa ja samalla siinä meni myös minun housut.
Kävin tänään aamulla vielä labrassa viemässä pissapurkkeja ja antamassa verinäytteen noita mitä lie HIV/kuppatestejä varten. Taisi siinä olla joku näyte tuota sikiöseulontaakin varten jonka tilasin (siis niskaturvotusultra) Terveystalolta. Sain viikolle 11+5 joka on ti 27.1.
Huomenna pitäisi lähteä anoppilaan viemään poikia hoitoon illaksi. Pitäisi miehen kanssa mennä yksille tupareille. Samallahan voi kertoa näistä vauvauutisistakin sukulaisille. Eipä tätä pötsiä enää mikään pidä salassa. Täytyy pistääkin sellaiset vaatteet päälle ettei paljon tarvitse suutaan avata jos nyt eivät sokeiksi heittäydy . Taitaa samalla myös aikamoinen kaveriporukka saada asiasta selvää tuolla tupareissa. Minulla on ollut todellinen ongelma löytää mitään päällepantavaa niihin juhliin. Näytän kaikissa aivan järkyttävältä nakkimakkaralta tai muuten epämääräisen turvonneelta, yäk! Ostin eilen H&M:ltäkin yhdet vähän siistimmät mammahousut jotka ajattelin laittaa päälle. No tulin jo eilen illalla siihen tulokseen, että ne on ihan kammottavat. Palautin ne tänään . Tungen jotkut vanhat normihousuni päälleni ja pidän sitten vaikka nappia auki loppuillasta. Onneksi paita on tuollainen pitkänsorttinen niin ei tarvitse olla sepalus auki kaikkien edessä.
Tänään on olotilan puolesta ollut nyt iltapäivästä lähtien aika vetämätön olo. Ajattelin jo tuossa joskus kolmen-neljän aikaan, että kuinkahan jaksan siihen asti poikien kanssa olla että mies lopettaa työt. Onneksi pääsi palaverista jo vähän yli neljän ja meikäläinen sai hieman hengähtää. Palailen taas sunnuntaina asiaan ja kertoilen kuinka sokeita ne sukulaiset sitten loppujen lopuksi olivat, jos olivat.
. Tapasimme myös vielä 5 v lääkärineuvolassa seuraavana päivänä. Ja nyt äitiysneuvolassa. Pikkasen alkoi hymyilyttämään meitä kaikkia. Meidän perhe varmasti jäi lähtemättömästi mieleen viimeistään tuossa 5 v neuvossa kun kaiken kruununa rokotuksen yhteydessä esikko huusi ja raivosi niin paljon että pissasi housuihinsa ja samalla siinä meni myös minun housut. Kävin tänään aamulla vielä labrassa viemässä pissapurkkeja ja antamassa verinäytteen noita mitä lie HIV/kuppatestejä varten. Taisi siinä olla joku näyte tuota sikiöseulontaakin varten jonka tilasin (siis niskaturvotusultra) Terveystalolta. Sain viikolle 11+5 joka on ti 27.1.
Huomenna pitäisi lähteä anoppilaan viemään poikia hoitoon illaksi. Pitäisi miehen kanssa mennä yksille tupareille. Samallahan voi kertoa näistä vauvauutisistakin sukulaisille. Eipä tätä pötsiä enää mikään pidä salassa. Täytyy pistääkin sellaiset vaatteet päälle ettei paljon tarvitse suutaan avata jos nyt eivät sokeiksi heittäydy
. Taitaa samalla myös aikamoinen kaveriporukka saada asiasta selvää tuolla tupareissa. Minulla on ollut todellinen ongelma löytää mitään päällepantavaa niihin juhliin. Näytän kaikissa aivan järkyttävältä nakkimakkaralta tai muuten epämääräisen turvonneelta, yäk! Ostin eilen H&M:ltäkin yhdet vähän siistimmät mammahousut jotka ajattelin laittaa päälle. No tulin jo eilen illalla siihen tulokseen, että ne on ihan kammottavat. Palautin ne tänään . Tungen jotkut vanhat normihousuni päälleni ja pidän sitten vaikka nappia auki loppuillasta. Onneksi paita on tuollainen pitkänsorttinen niin ei tarvitse olla sepalus auki kaikkien edessä. Tänään on olotilan puolesta ollut nyt iltapäivästä lähtien aika vetämätön olo. Ajattelin jo tuossa joskus kolmen-neljän aikaan, että kuinkahan jaksan siihen asti poikien kanssa olla että mies lopettaa työt. Onneksi pääsi palaverista jo vähän yli neljän ja meikäläinen sai hieman hengähtää. Palailen taas sunnuntaina asiaan ja kertoilen kuinka sokeita ne sukulaiset sitten loppujen lopuksi olivat, jos olivat.
