Täytyy kirjoitella tänne välillä kuulumisia. Jännät hetket käsillä, sunnuntaina on kp 28 ja täti tulee aina tasan sinä päivänä. Kerran on tullut kp29.
Nyt siis menossa kp 25. On aivan outo olo. Olen kokenut raskausoireita ennekin, lähes jokaisesta kierrosta jo ennenkin kuin vauvalla oli "lupa" tulla. Nyt on kuitenkin aivan erilainen olo kun ennen. Toinen ehkäisemätön kierto siis meneillään.
Kuten jo aikaisemminkin kirjoittelin, keho on aivan kuuma, tai tuntuu siltä, lämpöä ei kuitenkaan ole. Erityisen kuumalta tuntuu kasvoista ja tuolta alhaalta. Alavatsassa on ollut pitkään tuntemuksia, kk kipuja ja ohimenevää päänsärkyä ym.Välillä tulee huimaava olo, joka ei jostain syystä huolestuta tullessaan yhtään. Yleensä menen aivan hysteeriseksi jos tunnen huimausoireita. On sellainen levollinen, seesteinen olo. Mahdollinen raskaana olo tai olemattomuus ei stressaa yhtään,
vaikka syytä olisi. Meillä on miehen kanssa vielä omat kodit ja työpaikat eri paikkakunnilla (alle 100 km välimatkaa). Olen hakenut mieheni paikkakunnalta töitä aikeissani muuttaa sinne asap. En kestä enää asua eri paikoissa hetkeäkään, mutta mikäli olisin raskaana, joutuisin tukalaan tilanteeseen joko valehdella/ jättää kertomatta työhaastattelussa raskaudestani tai mahd. joutua koeajan aikana/ jälkeen kilometritehtaalle kun huiputukseni käy ilmi.
Kahdessa paikassa olen jo käynyt haastattelussa ja olisin saanut kummankin työn, mutta eivät olleet sitä mitä ajattelin. Toista mietin vielä mutta luulen että annan ei kiitos- vastauksen.
Minulla on täällä hyvä, vakituinen työ, josta on sääli luopua. Jos olen raskaana, minunhan kannattaisi olla vielä tässä työssä äitiyslomaan saakka, mutta en pysty enää olla erossa miehestäni. Ja haluaisin kokea jokaisen raskauspäivän yhdessä. Olemme aina joitain öitä, monesti koko arkiviikonkin omissa kodeissamme

Tätä tarkoitin kun kerroin että järkevää olisi ollut odottaa lapsen yrittämistä ( tai antaa tulla jos on tullakseen- ) vielä muutaman kuukausi. Että löytäisin työn miehen kaupungista ja saisin omaisuuteni raahattua hänen luokseen ja irtisanottua oman asuntoni. Mutta kun vauva-ajatus iskee päälle niin sitä ei pysäytä mikään. Ei vaan pystynyt enää odottamaan. Kunpa vaan kaikki asiat järjestyisivät.
Tädin tulo olisi pettymys, mutta jättäisi lisää aikaa järjestellä asioita kuntoon.
Todella monimutkainen tilanne.
Ja tuohon galluppiin kuinka monta kertaa kukin puuhastelee makuuhuoneessa, me puuhastellaan lähes joka päivä. Kesälomalla kaikkina muina paitsi kp 1-4/5. Ei vauvan takia mutta tekee vaan mieli. Joskus kolme kertaa päivässä mutta se on harvinaisempaa. Eiköhän tämäkin laannu kun arki koittaa- toivottavasti ei
ihanaa lomaa Jennylle ja kaikille joilla sitä vielä on jäljellä. Itellä kuukausi pidetty ja työt ei meinaa näillä helteillä maistua. Mökkiviikonloppu edessä. Olisi jo huominen.
Plussaonnea kaikille.