Kovasti tsemppiä Amiraali!
Minun kohdallani tilanne kehittyi niin, että emme asettaneet mitään aikaa, milloin lapsen yritys aloitettaisiin. Olin jo kantani ja huoleni (siitä että olen jo yli 30-vuotias) ilmaissut viimeisen vuoden aikana useaan otteeseen, painavastikin ja aina vastaus oli, että mieskin todella haluaa perheen ja lapsia, mutta ei JUURI nyt. Vauvahaaveista puhuminen oli vaivalloista ja päätyi usein riitaan. En siis itsekään antanut itselleni lupaa haaveilla, enkä käynyt millään foorumeilla tms. Muutama kuukausi ennen vauvapuuhien aloitusta mies sanoi, että tämä vuosi voisi olla SE vuosi. Se jo oli iloinen uutinen, vaikka turhauduin ajatukseen siitä, että mies saisi sanella milloin on SE päivä. Lopulta päädyin ajattelemaan, että minun on uskottava miestäni. Kun hän sanoo, että haluaa perheen, niin tapahtuu, sitten kun hän on valmis. On ehdottomasti parempi antaa vauvan tulla perheeseen, joka on henkisesti kypsä sen vastaanottamaan. Ilmeisesti mieheni oli todella miettinyt ja kypsytellyt asiaa mielessään jo vuosia, sillä sitten kun se ihana päivä koitti, että asia laitettiin alulle, oli miehen asenne muuttunut kuin salamaniskusta! Yhtäkkiä voimmekin puhua vauva-asioista ja jännittää raskautumista. Minun kohdallani oli siis parempi, että "muistuttelin faktoista" (ikä ja omat haaveeni) mutta lopulta kun olin varma että kaikki realiteetit ovat varmasti mieheni tiedossa, annoin ajan kulua ja odotin, että "aika on kypsä". Täytyy sanoa, että aika meni toisinaan jopa suht' nopeasti, eikä vauva ollut päällimmäisenä mielessä...erittäin paljon tsemppiä kesään ja syksyyn, kyllä se päivä sieltä koittaa ja silloin olette molemmat valmiita ihanaan uuteen elämänvaiheeseen! <3
Itse täällä olen tehnyt SUUREN päätöksen, että huomenna dpo10 en testaa LAINKAAN. Ja ma dpo11 testaan CB-testillä!