O
Outofiilis?
Vieras
Moi, olensiis murrosiässä oleva poika ja
haluaisin udella että onko kukaan muu käynyt samanlaista läpi murrosiässä. Tarinaani : Elisiis puolivuotta sitten noin
aloin tavallaan pelkäämään että joskus vääntäisin joltakin niskat nurin tai tekisin jotain muuta jollekkin toiselle ihmiselle. Pelko vain kasvoi mutta tajusin kuitenkin että nämä ovat vain ajatuksia. Pelko tuli takaisin joululomalla, kun sama asia tuli taas mieleeni ja vieläpä silloin teki mieleni tehdä jotain ihmiselle joka ärsytti. Ajattelin itsekseni viikon, kunnes tulin siihen tulokseen että tästä ahdistuksesta ei pääse muuten kuin puhumalla. Tällöin ensimmäistä kertaa tajusin että ajatukset taitavat kummuta koulukiusaamisesta jota olen kestänyt ja siitä tullutta vihaa jota olen sisälläni pitänyt ja joka nyt tulee agressiivisina ajatuksina ulos. Päätin puhua terveydenhoitajallenikin ajatuksistani, jolloin sitten tultiin siihen tulokseen että vaikuttajana voisi myös olla kilpirauhasen liikatoiminta, koska kaikki vain alkoi yhtäkkiä masentaa , paino alkoi laskea äkillisesti yms. Kävin myös perheneuvolassa jossa sain lisää mietittävää. Minua alkoi myös joululomalla ahdistaa nukkuminen, koska olen taipuvainen unissakävelyyn ja aloin pelkäämään että unissani tekisin jotain pahaa. Nyt olen tullut siihen tulokseen, että jos olisin tosiaan halunnut jotain jollekkin tehdä, olisin sen jo tehnyt aikoja sitten enkä ahdistuisikaan ajatuksesta. Silti pelkään itseäni ja pidän itseäni jotenkin sairaana... Itsetuhoiset ajatukset ovat tulleet myös mukaan kuvioihin ja ne ovat joskus tuntuneet hyvältäkin idealta, itsetuhoisuus siis.. Kellään samanlaisia kokemuksia? Anteeksi pitkästä ja epäselvästä tekstistä, kirjoittamistaidoissa ois varmaan parantamista...
haluaisin udella että onko kukaan muu käynyt samanlaista läpi murrosiässä. Tarinaani : Elisiis puolivuotta sitten noin
aloin tavallaan pelkäämään että joskus vääntäisin joltakin niskat nurin tai tekisin jotain muuta jollekkin toiselle ihmiselle. Pelko vain kasvoi mutta tajusin kuitenkin että nämä ovat vain ajatuksia. Pelko tuli takaisin joululomalla, kun sama asia tuli taas mieleeni ja vieläpä silloin teki mieleni tehdä jotain ihmiselle joka ärsytti. Ajattelin itsekseni viikon, kunnes tulin siihen tulokseen että tästä ahdistuksesta ei pääse muuten kuin puhumalla. Tällöin ensimmäistä kertaa tajusin että ajatukset taitavat kummuta koulukiusaamisesta jota olen kestänyt ja siitä tullutta vihaa jota olen sisälläni pitänyt ja joka nyt tulee agressiivisina ajatuksina ulos. Päätin puhua terveydenhoitajallenikin ajatuksistani, jolloin sitten tultiin siihen tulokseen että vaikuttajana voisi myös olla kilpirauhasen liikatoiminta, koska kaikki vain alkoi yhtäkkiä masentaa , paino alkoi laskea äkillisesti yms. Kävin myös perheneuvolassa jossa sain lisää mietittävää. Minua alkoi myös joululomalla ahdistaa nukkuminen, koska olen taipuvainen unissakävelyyn ja aloin pelkäämään että unissani tekisin jotain pahaa. Nyt olen tullut siihen tulokseen, että jos olisin tosiaan halunnut jotain jollekkin tehdä, olisin sen jo tehnyt aikoja sitten enkä ahdistuisikaan ajatuksesta. Silti pelkään itseäni ja pidän itseäni jotenkin sairaana... Itsetuhoiset ajatukset ovat tulleet myös mukaan kuvioihin ja ne ovat joskus tuntuneet hyvältäkin idealta, itsetuhoisuus siis.. Kellään samanlaisia kokemuksia? Anteeksi pitkästä ja epäselvästä tekstistä, kirjoittamistaidoissa ois varmaan parantamista...