Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Saarn. 9:5, 10: "Elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään - -. Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi, sillä ei ole työtä eikä suunnittelua eikä tietoa eikä viisautta Seolissa*, paikassa johon olet menossa." (Jos kuolleet eivät tiedä mitään, he eivät ilmeisestikään tunne tuskaa.)"Seolissa", "tuonelassa", KR-92,"haudassa", "helvetissä"
Ps. 146:4: "Hänen henkensä lähtee, hän palaa maaperäänsä; sinä päivänä hänen ajatuksensa* häviävät."
Hes. 18:4: "Se sielu*, joka tekee syntiä, se tulee kuolemaan
Tuo viimeinen on jo luomiskertomuksesta tuttu juttu. Jos kukaan ei syntiä tekisi, ei miellä mitään kuolemaakaan olisi.
Vuoden 33 käännöksessä tuo Psalmikohta on
146:4 Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.
Korostan, että tästä yksittäisestä psalmijakeesta ei pidä rakentaa mitään suurta opillista linnoitusta, mutta tuo hänen henkensä lähtee hänestä ei vielä edes väitä, että se henki myös kuolisi.
Eikä kuolleella olekaan enää sijaa maan päällä, tuo saarnaaja 9:6
9:6 Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.