[QUOTE="nainen";25306298]Meillä on venäjäntoy uros, ja ennen oli myös narttukin, mutta hän kuoli vanhuuteen vuosi sitten 14-vuotiaana. Narttu oli lyhytkarvainen, ja meillä päin vastoin ihan mielettömän helppo kouluttaa loputtoman ahneutensa takia.
Oikea sirkuskoira oli tuo vanha rouva, ja osasikin kymmeniä eri temppuja joita mieheni hänelle opetti. Narttu oli henkeen ja vereen mun mieheni koira, ja sen kyllä huomasi. Mieheni on sitä mieltä että mulla ja narttukoirallamme on/oli lian samanlaiset luonteet, ja sen takia oltiin aika useinkin napit vastakkain.
Toitsut tosiaan ovat sellaisia, että leimautuvat hyvin vahvasti vain yhteen perheenjäseneen. Meidän narttu oli kanssa aikamoinen räkyttäjä, mutta ei se turhaan haukkunut, silloin vain kun oli tarve ilmoittaa tulijoista. Hälytyskelloksihan nuo on alunperin jalostettu. Narttumme ei myöskään koskaan oppinut vaatteita käyttämään, joten talviulkoilu oli yleensä aika vähäistä, äkkiä talonkulmalle pissalle ja takaisin sisään. Koitettiin sitten talvisin aktivoida enemmän sisällä. Narttumme piti paljon enemmän isoista koirista kuin oman kokoisistaan, ja koirapuistossakin se aina haikaili isojen puolelle.
Uros taas, voi veljet. Tuo sitten taas on henkeen ja vereen mun koirani, ei edes tottele mun miestä jos ei oo ihan pakko-pakko. Uroksemme on muutenkin kuin täysi vastakohta edesmenneestä nartusta. Hän on pitkäkarvainen, mutta käyttää erittäin mielellään vaatteita talvisin vaikkei niin kipeästi niitä tarvitsis kun tuo lyhytkarvainen ois tarvinnut Lisäksi sitä on ollut vaikeampi kouluttaa, koska se taas on päinvastoin ihan mahdottoman nirso, ja vähän arkakin joten sitä on vähän haastava saatua motivoitua. Arkuus ilmenee myös sillä, että se pelkää uusia tilanteita, varsinkin jos mä en ole paikalla, ja kaikki itseään isommat koirat ovat hävityksen kauhistus. Uros tosin haukkuu paljon vähemmän missään tilanteessa, peloissaan saattaa haukahtaa muutaman kerran, mutta ei ole yhtään niin räksy kuin lajitoverinsa yleensä Luonteeltaan hän on kuitenkin huomattavasti pehmeämpi kuin edesmennyt narttumme. Hän rakastaa esiintyä näyttelyissä, ja on todella ketterä, joten harrastamme agilityakin. Uros oli erittäin vaikea opettaa sisäsiistiksi, ja vasta pallien poisto lopetti sisällä merkkailun kokonaan, joten näyttelyissä ei sitten enää voida käydä.[/QUOTE]
Kiitos perusteellisesta kirjoituksestasi!!!
Lisää kokemuksia otetaan vastaan!