S
Kyllä aika pitkälti uskon näin olevan. Ja aika pitkälle onkin noudatettu asioita tuon mukaan. Yökylässä ei ole vielä ollut vauva kertaakaan, mutta 1-4kk ikäisenä oli kyllä muutaman kerran n.8h hoidossa, että sain itse levätä, ja se oli varmasti ihan kaikkien edunmukaista.
V
vierailija
Vieras
Vielä 70-luvullakin kun minä ja sisarukseni synnyimme, äitiysloma ei kovin montaa kuukautta kestänyt. Olen itse ollut "onnekas" ja vakituinen hoitotäti aloitti ollessani 6kk vanha. Siis äiti siirtyi kokopäivätyöhön silloin. Sisareni aloittivat hoitoputkensa 4kk ikäisinä. Lyhyt kyselykierros ystävien kesken (suunnilleen samanikäisiä) paljasti, että tämä on ollut ihan normaalia. Eipä ole varaa ollut asuntolainoja maksella jos ei ole käynyt töissä - pienipalkkaiset duunarit minullakin vanhempina. Enkä nyt heti kyllä ole tähän ikään (30+) mennessä huomannut mitään traumoja itselläni tai sisaruksillani. Ihan oikeasti: vain aivan viimeiset vuosikymmenet on ollut taloudellisesti mahdollista hoitaa lapsia itse kotona niin pitkään kuin huvittaa, koska yhteiskunta tukee. Toista se oli ennen ja silti Suomi on pysynyt pystyssä eikä maa ole täynnä sekopäitä. Ja jos mietitään maailmanlaajuisesti... !!! Nää on nyt näitä "suosituksia". Suositellaanhan sitä täysimetystäkin 6kk ikään asti mutta eipä kaikilta vaan maitoa tule ja silti lapsista kasvaa pullollakin ihan ok tapauksia. Ehkä voitaisiin siis unohtaa syyllistäminen ja nämä iänikuiset paha äiti - hyvä äiti -jutut!!!
T
Toinen 70-luvulla syntynyt
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Luulen, että monet meistä, joiden lapsi on joutunut viettämään pidempiä aikoja sairaalassa, tunnistavat sairaalajaksojen aiheuttaneen psykosomaattisia oireita. Lapsi esim. takertuu vanhempiinsa, saa öisiä huutokohtauksia, välttelee syli- ja/ tai katsekontaktia jne. Johtuneeko sitten erosta ylipäätään vai rankasta sairaalaelämästä, jossa ei valitettavasti lapsen tarpeita ehditä kovin nopsaan tyydyttää? Nämä tutkimukset ja asiantuntijalausunnot lapsen pysyvästä traumatisoitumisesta tuntuvat kovin raskaalta, kun ne erot eivät aina johdu vanhempien lomamatkoista tai edes työskentelystä:-/
Alkuperäinen kirjoittaja Toinen 70-luvulla syntynyt:
Se kausi suomessa, kun lapset oli pienestä hiodossa, on ollut lyhyt. 50-luvulla elettiin viellä agraaritaloudessa ja lapset oli työssä mukana. Kaupungissa taas äidit oli kotirouvia, ei naimisissa oloevat naiset -eikä varsinkaan äidit- käyneet töissä.
60-luvulla äitien työsäkäynti alkoi yleistyä ja 80-luvulla jo oli kunnon äitiyslomat ja moni jäi kotiin vielä sen jälkeen. 70-luku oli ainoa aika, kun äidin oli pakko käydä töissä sekä talouden että tmpäristön paineiden takia. Ja kyllä muutan meidän 70-luvulla syntyneiden sukupolvi taitaa aika paljon psykiatrian ammattilaisia työllistää...
Kai tällaisissa tapauksissakin on tärkeää edelleen se hoitavan aikuisen pysyvyys, ei vaihtuminen. Ja ettei tule vuorokausien taukoa oman äidin kanssa. Itse en tätä keskustelua ottanut hoitoonmenokeskusteluna, vaan kyse olisi siitä, tekeekö alle 1-vuotiaalle pahaa olla erossa äidistään pidempiä aikoja, esim. vuorokausi, kaksi tai jopa enemmän (mitä siis ei suositella). Ei hoitopäivää.Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
V
Vieras
Vieras
Uskon että voi traumatisoida. Ja alle vuosikas ei ole ollut meillä yöhoidossa, ei oikeastaan hoidossa juuri ollenkaan. Mutta itse en pidä itseäni juurikaan tärkeämpänä verrattuna lapsen isään koska isä on ollut alusta saakka täysillä mukana. Toki käy töissä, mutta muuten on lähes tulkoon aina lasten kanssa. Itse olin pakosta 10 h erossa 5,5 kk ikäisestä kun oli leikkauksessa mutta sille en valitettavasti mitään voinut. Eihän vauva sitä ymmärrä että miksi olin mutta isä on tasa-arvoinen vanhempi.
E
En tiedä
Vieras
En osaa sanoa. En kans usko, että yksittäiset kerrat mitenkään vahingoittaa lasta! Ja varsinkaan jos isä tai joku muu tuttu hoitaa lasta!!
Mutta, oletteko miettineet sitä, että esim. jenkeissä ei ole sellasta tuettua äippälomaa kun suomessa??!! Yhessäkin synnytysohjelmassa oli viimesillään raskaana oleva nainen, joka joutui "valitettavasti" eräänä aamuna soittamaan työnantajalle, että synnytys käynnistyi, en pääse töihin tänään. Työnantaja toivotteli onnea synnytykseen ja sanoi vaan, että nähdään sitten parin kuulauden päästä!
Eli siis, onko esim. jenkkilä täynnä sekopäisiä ihmisiä? (tiedänm että niitä on siellä paljon, mutta ymmärrätte varmaan mitä ajan takaa...) Ja just esim. Tanskassa äidit laittaa lapsensa hoitoon VIIMEISTÄÄN kun lapsi täyttää VUODEN, yleensä aikasemmin. Eli lapsi viettää päivät hoitajien kanssa, eikä äitinsä kanssa. Must tuntuu, että näistä asioista tapellaan enimmäkseen vaan suomessa. Syyllistetään ja spekuloidaan äitejä. Ei sais viedä lasta yökylään, ei sais viedä lasta hoitoon että pääsis töihin, ei sais antaa pullosta maitoo, ei sais sitä ja tätä...
Mutta, oletteko miettineet sitä, että esim. jenkeissä ei ole sellasta tuettua äippälomaa kun suomessa??!! Yhessäkin synnytysohjelmassa oli viimesillään raskaana oleva nainen, joka joutui "valitettavasti" eräänä aamuna soittamaan työnantajalle, että synnytys käynnistyi, en pääse töihin tänään. Työnantaja toivotteli onnea synnytykseen ja sanoi vaan, että nähdään sitten parin kuulauden päästä!
Eli siis, onko esim. jenkkilä täynnä sekopäisiä ihmisiä? (tiedänm että niitä on siellä paljon, mutta ymmärrätte varmaan mitä ajan takaa...) Ja just esim. Tanskassa äidit laittaa lapsensa hoitoon VIIMEISTÄÄN kun lapsi täyttää VUODEN, yleensä aikasemmin. Eli lapsi viettää päivät hoitajien kanssa, eikä äitinsä kanssa. Must tuntuu, että näistä asioista tapellaan enimmäkseen vaan suomessa. Syyllistetään ja spekuloidaan äitejä. Ei sais viedä lasta yökylään, ei sais viedä lasta hoitoon että pääsis töihin, ei sais antaa pullosta maitoo, ei sais sitä ja tätä...
Y
yks vaan
Vieras
varmasti sitten monissa maissa on ihan koko kansakunta traumatisoitunut kun ei siellä tunneta moisia äitiys(/vanhempain)lomia kuin mitä täällä Suomessa....
S
ss
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Peesi tälle! 70-luku on ainoa vuosikymmen, jolloin vauvojen asiat olivat huonosti (jos äiti oli työssäkäyvä). Tosissaan ennen sitä oli paljon kotiäitejä.
Ja miksi täällä puhutaan kokonaan sekopäistä tai täysin hulluista yms. ???
Ei vauvaiän traumojen tarvitse tarkoittaa sitä, että ollaan aikuisena ihan sekoja. Riittää, että on aikuisiässä vaikeuksia toimia parisuhteissa, on vaikea luottaa kumppaniin, on vaikea sitoutua, on vaikea asettua aloilleen, tai ripustaudutaan liikaa, ollaan peliriippuvaisia, alkoholiriippuvaisia, on masennustaipumusta, on ahdistusta, paniikkihäiriöitä ja syömishäiriöitä.
Näitä tällaisia psykosomaattisia oireita on tosi monilla! Ja paljon 70-luvulla syntyneillä.........
Similar threads
- mietiskelijä
- Aihe vapaa 2 3
Uusimmat
-
VEnnen kuin astut kameran eteen: tunnista epäammattimainen kuvaaja
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 1
-
V"Ukrainan tiedustelujohtaja varoittaa Venäjän suunnittelevan Baltian miehitystä jo vuonna 2027"
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 4
-
VDemarit eivät kunnioita sotiemme sankareita ja haluavat kirjoittaa historiaa uusiksi
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 1
-
V
-
-
V
-
-
Kuumimmat
-
V
-
V
-
V
-
V
-
V
-
V
