Uskaltaisitko raskautua 38-vuotiaana?

Mulla on takarajana lapsen saamiselle 45v. ja siitäkin voidaan vielä joustaa. :ashamed:

 

Joo, ja raskauduinkin :heart: Ja taas kantaani mahdolliseen raskaudenkeskeytykseen en spekuloi täällä.

 

No minä uskalsin tehdä 41v. Kävin kylläkin lapsivesipistossa ja olisin keskeyttänyt jos tulokset olisivat osoittaneet että vammainen lapsi olisi tulossa. Eihän siinä poissuljeta kuin muutama kehityshäiriö mutta koska niitä ei tuossa näytteessä ollut niin uskalsin tehdä.
Näillä näkymin on ihan terve poika.

 

Tottakai, miksi en ??

Riskit raskauden suhteen kasvavat mitä enemmän tulee ikää.

Silti suurin osa vammaisista lapsista syntyy nuoremmille äideille! Tilastoja voi lukea millä tavalla vaan!

Tarkoitin lähinnä sitä että kuinka moni lähes 4-kymppinen jaksaisi hoitaa vammaista lasta.
Ja raskauteen liittyy iän myötä muitakin riskejä.

 

Uskalsin, sillä olin 38v kun aloin odottaa kuopusta.Raskauduin myös 41v ( hormonikierukka petti ) mutta puolivälissä pikkuinen menehtyi :'(

:hug: Olen pahoillani puolestasi!

Kiitos.Kyllä se menetys koville otti, vaikka oli yllätysraskaus.....Nyt menetyksestä on n 2 kk:ta.Jouluna veimme haudalle kynttilän pikkuiselle ( samalla myös muiden omaisten haudoille )ja kyllä kyyneleet tuli siellä silmiin, vaikka olen siitä mielestäni hyvin toipunut, mutta jotenkin siellä hautausmaalla herkistyi.

 

Yhteen veto tässä, ap tuttava tai pari on raskautunut 38 vuotiaana eikä uskalla päin naamaa näitä spekuloida että kylläpä ootte tyhmiä riskiraskausikiäisinä lapsia haluavat, funtsailet siellä itseksesti että vammaisia lapsia maailmaan pykäävät mokomat mummoikäiset eukot :/ oikeesti onneksi et ole mun ystävä tosi nuija tyyppi :/

 

Olen 38-v. ja raskaana, lapsen syntyessä olen 39. Meillä on 1-vuotias nyt kotona. Kävin istukkabiopsiassa, mutta pelkän downin syndrooman takia en olisi raskautta keskeyttänyt. Sen sijaan väistämättä vastasyntyneisyyskaudella tai jo ennen sitä kuolemaan johtavan raskauden olisin keskeyttänyt, koska meillä on niin pieni lapsi jo kotona. MInusta riski saada vammainen lapsi ei tässä iässä ole vielä kovin suuri, noin 4-5 % luokkaa muistelen. Minä en pidä sitä isona riskinä. Muuten olen terve ja hyvinvoiva, joten ikä ei mielestäni muita riskejä tuo. Elämää ei voi suunnitella niin tarkasti etukäteen, että itse voisin lyödä etukäteen lukkoon, minä ikäisenä en enää halua/haluan lapsia. Oma äitini sai minut 46-vuotiaana.

 

Tottakai, miksi en ??

Riskit raskauden suhteen kasvavat mitä enemmän tulee ikää.

Ja tämä on tätä nykyajan hössötystä...vaikka tottakin, mutta liioteltua.

En mä pidä faktoja hössötyksenä.

Joo, mut faktoistakin voidaan alkaa hössöttämään.

Kaikesta voi hössöttää. Itse en kyllä ole ikäriskeistä huomannut kenenkään hössöttävän. Ihan asiallisesti on keski-ikäiset ihmiset puhuneet asiasta. Ehkä sitä hössötystä saattaa esiintyä alle 30 ikäpolvessa, joista osa vastustaa ajatusta lähes nelikymppisestä vauvan äidistä.

Noh, oli miten oli, mut 38-vuotias on nuori.

En mä vanhaksi ole väittänytkään

 

En uskaltais. En mä tän vanhempana enää vauvoja haluaisi.

 

Olen 39 ja haluaisin vielä toisen lapsen. Nyksä ei halua lasta. Saattaisin tehdä abortin jos olisi vammainen.

 

Olen 38-v. ja raskaana, lapsen syntyessä olen 39. Meillä on 1-vuotias nyt kotona. Kävin istukkabiopsiassa, mutta pelkän downin syndrooman takia en olisi raskautta keskeyttänyt. Sen sijaan väistämättä vastasyntyneisyyskaudella tai jo ennen sitä kuolemaan johtavan raskauden olisin keskeyttänyt, koska meillä on niin pieni lapsi jo kotona. MInusta riski saada vammainen lapsi ei tässä iässä ole vielä kovin suuri, noin 4-5 % luokkaa muistelen. Minä en pidä sitä isona riskinä. Muuten olen terve ja hyvinvoiva, joten ikä ei mielestäni muita riskejä tuo. Elämää ei voi suunnitella niin tarkasti etukäteen, että itse voisin lyödä etukäteen lukkoon, minä ikäisenä en enää halua/haluan lapsia. Oma äitini sai minut 46-vuotiaana.

Asian vierestä, oliko se istukkabiopsia kivulias? Ja tuliko siitä jotain vuotoja tms? Siinähän on ( tosin pieni ) keskenmenonriski.

 

mä oon 42 ja yritän kahdeksatta lasta hormooni kuurin avulla. mulla on verenpaine lääkitys ja kilpirauhasen vajaatoimina. (lääkkeet myös siihen) lääkärin mielestä ihan ok tän ikäisen tehdä vielä lapsi. yritetty jo puolitoista vuotta.

 

Yhteen veto tässä, ap tuttava tai pari on raskautunut 38 vuotiaana eikä uskalla päin naamaa näitä spekuloida että kylläpä ootte tyhmiä riskiraskausikiäisinä lapsia haluavat, funtsailet siellä itseksesti että vammaisia lapsia maailmaan pykäävät mokomat mummoikäiset eukot :/ oikeesti onneksi et ole mun ystävä tosi nuija tyyppi :/

Kiitos!
Mulla on kaksi tuttua raskautunut tuossa iässä. Ja olen juuri niin nuiva tyyppi että olen keskustellut aiheesta heidän kanssaan. Ja todellakin funtsailen tuota vammaisen lapsen synnyttämistä itsekseni, mutta kaipa mulla on siihen oikeus? Olen itsekin saman ikäinen ja voisin toki raskautua tässä iässä, jos se olis vain mahdollista. Älä tee johtopäätöksiä mun kirjoittamista asioista, kun et tiedä muuta kun sen mitä haluat nähdä.

 

mä oon 42 ja yritän kahdeksatta lasta hormooni kuurin avulla. mulla on verenpaine lääkitys ja kilpirauhasen vajaatoimina. (lääkkeet myös siihen) lääkärin mielestä ihan ok tän ikäisen tehdä vielä lapsi. yritetty jo puolitoista vuotta.

Onnea yritykseen =) :flower:

 

En haluaisi noin vanhana. Eka tuli 25 vuotiaana, toka sais tulla 28, ja kolmas 31, sit riittäis.

 

kiitos! onnea tässä tarvitaankin.

 

sain kuopukseni viime kesänä 37-vuotiaana kahden jo teini-ikäisen seuraksi enkä ole katunut hetkeäkään. On ollut aivan ihanaa kokea uudelleen tämä vauva-aika tällä iällä kun on jo kokemusta ja perspektiiviä elämään muutenkin. Vauva on onneksi terve, mutta olisi saanut syntyä joka tapauksessa sairaanakin, siitä ei olisi ollut minkäänlaista epäilystä.

 

Olen nyt 38, ja jos minulla ei olisi jo kolmea lasta, niin ei mua pelottaisi, mutta koska kolme on meille riittävä määrä, en halua enää lapsia.
Jos sattuisi vahinko , pitäisin, ja vain lapsen vakavat keityshäiriöt olisivat abortin "arvoisia" vaikka myönnän, että
jos nyt olisin raskaana, harmittaisi ainakin jonkin aikaa.

 

Tarkoitin lähinnä sitä että kuinka moni lähes 4-kymppinen jaksaisi hoitaa vammaista lasta.
Ja raskauteen liittyy iän myötä muitakin riskejä.

No kai suurinosa vammoista huomataan jo kohdussa. keskeytys ja uusi yritys. Ei kai vammasta jaksa minkään ikänen yksin tai kaksin hoitaa.

 

Ja vastaus, kyllä uskaltaisin. Ihan hyvä ikä.

 

Tarkoitin lähinnä sitä että kuinka moni lähes 4-kymppinen jaksaisi hoitaa vammaista lasta.
Ja raskauteen liittyy iän myötä muitakin riskejä.

No kai suurinosa vammoista huomataan jo kohdussa. keskeytys ja uusi yritys. Ei kai vammasta jaksa minkään ikänen yksin tai kaksin hoitaa.

Mutta kuinka moni 4 kymppinen välttämättä onnistuu raskautumaan uudestaan?
Ja monet vammaiset lapset päätyvät kylläkin laitoshoitoon. Ja osa hoidetaan kotona. Mutta nekin on jokaisen henkilökohtaisia valintoja.

Muoks. 85% down vauvoista jää kiinni raskausaikana. Ja ne loput sitten jää mm ultrissa huomaamatta.

 

EN. Mielestäni lapset kuuluu tehdä alle 35v.

 

Tottakai olisin (olen jo nyt yli 40 vuotta), mutta jo silloin sain tietää, etten voi koskaan saada lapsia, sillä olin jo tosiaan 38 vuotiaana liian vanha.
Harmi vain, että löysin miehen vasta niin vanhana...
Edelleenkin ottaisin lapsen vastaan jos sellainen ihme voisi tapahtua.

Sellaisen, jolla jo lapsia on, on varmasti helppo asettaa aikarajoja ja moralisoida sekä arvostella toisia ihmisiä, joiden elämä ei ole sujunut yhtä onnekkaissa merkeissä.

 

EN. Mielestäni lapset kuuluu tehdä alle 35v.

Entäs jos niitä ei pysty "tehdä" yrityksistä huolimatta?
Joillain voi olla vuosien lapsettomuus takana ennen kun hedelmöityshoidoilla sitten viimein natsaa.

 

uskaltaisin mutten varmaan enää haluaisi lasta tuossa iässä. äitini oli 38 kun pikkuveljeni syntyi