Mulla keittää ihan täysillä pojan kummi. Asuu Tampereella ja me Jkl:ssä. Opiskelee jatekee osa-aikatöitä, joten rahat on tiukalla ja aika kortilla. Nähdään siis harvoin. Mä oon keväästä asti kutsunut häntä meille nyt kesällä käymään (olen luvannut maksaa junamatkat), sillä musta olis kiva, jos poika saisi viettää kumminsa kanssa YHDEN kiireettömän päivän vuodessa. Tämä kutsu on sisältänyt alusta asti implikaation, että kummi tulisi yksin, eikä ottaisi 6-vuotiasta tytärtään mukaan, sillä tämä tytär on äärimmäisen huomionkipeä tapaus ja hyvin mustasukkainen äidistään. Minun poikani ei siis pääse edes hetkeksi kummitätinsä syliin istumaan ilman, että asia on tytölle ongelma.
No. Saimme sovittua, että vierailu tapahtuisi tällä viikolla. Tänään tuli sitten viesti, että siirtyy ensi viikolle, EMME pääse tulemaan juuri nyt. Mua rupes veetuttamaan ihan täysillä asia - että ei kerta kaikkiaan pysty järjestämään kummilapselleen yhtä ainoaa päivää vuodessa. Ei kyllä tarvi tullakaan, jos kerran ei pääse tulemaan yksin. Tytön hoitoasia ei ole ongelma, sen tiedän ihan varmasti, heillä riittää Tampereella tukiverkostoa yllin kyllin (tytön isä, molemmat isovanhemmat, serkkuja, kummit...)
Sanokaa oonko mä nyt ihan turhasta suivaantunut? Typerä, lapsellinen ja itsekäs idiootti - olenhan?
No. Saimme sovittua, että vierailu tapahtuisi tällä viikolla. Tänään tuli sitten viesti, että siirtyy ensi viikolle, EMME pääse tulemaan juuri nyt. Mua rupes veetuttamaan ihan täysillä asia - että ei kerta kaikkiaan pysty järjestämään kummilapselleen yhtä ainoaa päivää vuodessa. Ei kyllä tarvi tullakaan, jos kerran ei pääse tulemaan yksin. Tytön hoitoasia ei ole ongelma, sen tiedän ihan varmasti, heillä riittää Tampereella tukiverkostoa yllin kyllin (tytön isä, molemmat isovanhemmat, serkkuja, kummit...)
Sanokaa oonko mä nyt ihan turhasta suivaantunut? Typerä, lapsellinen ja itsekäs idiootti - olenhan?