Tuli lappu koululta, että vanhempien olisi jotain leivottava myyjäisiä..........

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jeesiä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="poikia3";27480999]Niin peruskoulu on maksuton. Jos koulu KÄSKEE leipomaan ja toimittamaan leipomukset koululle niin se ei ole sallittua. Jos vanhempainyhdistys PYYTÄÄ leipomaan, se sen sijaan on sallittua.[/QUOTE]

Laitonta on varmasti kerätä rahaa tai järjestää myyjäisiä tms. toimintaa varten joka on määritelty opetussuunnitelmassa ja jonka järjestämisestä vastuu on yhteiskunnalla. Koulunopetus suunnitelmassa todennäköisesti ei lue sitä että oppilaille järjestetetään sellainen ja sellainen leirikoulu tai luokkaretki Linnanmäelle. Opetussuunnitelman mukainen leirikoulu tai luokkaretki (jos se ylipäätään opetussuunnitelmaan kuuluu) voisi varmasti olla kustannuksiltaan pienempi.
 
Minä toimin tällä hetkellä koulun vanhempainyhdistyksessä, olen järjestelemässä useampaankin isompaa tapahtumaan vuoden mittaan. Olen toiminut aktiivisesti myös lasteni luokkien omissa rahankeräys puuhissa. Mutta oleellista tässä on se, että rahaa keräävät vanhemmat ja vanhempainyhdistys - ei koulu.

Tänä vuonna, kun aloitin koulun vanhempainyhdistyksessä, mietin jo oikeasti jaksanko minä. Kolmen lapsen kanssa on niin paljon kaikkea, että olen välillä jaksamiseni rajoilla. Yksi pojista kilpailee, treenejä on kolmesti viikossa, lisäksi kahdesti viikossa on muut harrastukset. Siis kuljetuspäiviä on viikossa 4, joista yhteen osuu kuljetus kahteen kertaan. Koska harrastukset alkavat aikaisin, joudun tekemään lyhempiä työpäiviä ja taas vastaavasti niinä iltoina, kun harrastuksia ei ole, pidempiä päiviä. Lisäksi yhdellä pojista on vaikea lukihäiriö, jonka vuoksi joskus hänen läksyjään väännetään jopa 2 tuntia illassa.

Pidän kuitenkin noita kouluasioita niin tärkeinä, että osallistun kuitenkin.

Ja esim. meillä kun kerätään sitä leirikoulu rahaa, kun myydään tavaroita, on mahdollisuus maksaa osuutensa myös rahalla. Eli sovitaan minimimäärä, jonka jokainen myy - ja sitten maksamalla vastaavan katteen on homma hoidettu.
 
Itse olin sellaisen Evvk-äidin ja -isän lapsi, jotka eivät ikinä osallistuneet mihinkään varainkeruihin.
Oli todella ahdistavaa joka joulumyyjäisten aika, kun muilta tuli myytävää/osalistumista, mutta meiltä ei mitään. Tiedättekö kuinka paljon siitä sai luokkakavereilta kuulla? Tiedättekö te, kuinka paljon lapsianne kiusataan, kun ette voi laittaa tikkua ristiin luokkaretken järjestymisen eteen?
Lapsen kyllä pitää kiinni oikeudenmukaisuudesta ja retkelle ei kaivata niitä jotka eivät sen eteen tee mitään.
 
[QUOTE="poikia3";27481035]Oleppa hyvä Mummeliisa, olisi hyvä sivistää hiukan itseään!

Opetushallitus - Kouluretket ja leirikoulut[/QUOTE]

Aika monet koulut Suomessa siis rikkovat tätä, koska koulut ovat aktiivisesti mukana varojenkeruussa. Toisaalta kunnan tarjoama avustus retkiä ajatellen voi rajoittua esim. bussikuljetukseen tai matkaeväisiin. Ihan kiva sinänsä, mutta ei se retki noilla "eväillä" oikein onnistu. Eli kuntien antama avustus on hirveän rajallista, etenkin tänä päivänä kun rahaa ei muutenkaan ole. Meidänkin koulu anoo jatkuvasti vanhempainyhdistykseltä avustusta, jotta saisivat esim. jonkun teatteriesityksen koululle tms. Kaikki retket ja teatterit ynnä muut ovat kuitenkin lapsille elämyksiä, joita on mun mielestä ilo päästä tukemaan. Kyllä Turussakin varmaan kaupunki voi kustantaa koululaisten bussimatkan Ruissalon luontopolulle, mutta kuntarajojen ulkopuolelle suuntautuvissa retkissä on paljon enemmän kustannuksia. Ja hei, just täällä oli joku aika sitten ketju, missä oltiin sitä mieltä että kuuluu yleissivistykseen käydä edes kerran elämässään maamme pääkaupungissa. Se näillä retkillä on tarkoitus, nähdä jotain muutakin kuin oma koulu plus miinus 5km.
 
[QUOTE="vieras";27479770]Ompa itsekäs asenne :([/QUOTE]

Mä olen joka vuosi leiponu myyjäisiin, osallistunu kuukausirahalla retkeen, myyny juuri noita pesuaineita ja sit joka vuosi huomaan olleeni yksi harvoista, jotka näitä viittii myydä ja viittii leipoa, osa luokan vanhemmista ei osallistu mihinkään, ei anna edes tuota 10e syyslukukaudelta.

Siksi nyt itsekäs asenne ja olenhan osallistunut jo rahallisesti retkeen. Joulukalentereiden tuotto menee muuhun kuin lapseni luokan hyväksi, eikä niitä ollut kuin 2 päivää aikaa myydä, joten se meni siinä.

Pesuaineet, ainoa jolle voi myydä on muutama sukulainen ja lisäksi ne on hiton isoja pakkauksia ja ne pitää itse hakea koululta jne. mun mielestä hankalia myytäviä.
 
[QUOTE="vieras";27481105]Mä olen joka vuosi leiponu myyjäisiin, osallistunu kuukausirahalla retkeen, myyny juuri noita pesuaineita ja sit joka vuosi huomaan olleeni yksi harvoista, jotka näitä viittii myydä ja viittii leipoa, osa luokan vanhemmista ei osallistu mihinkään, ei anna edes tuota 10e syyslukukaudelta.

Siksi nyt itsekäs asenne ja olenhan osallistunut jo rahallisesti retkeen. Joulukalentereiden tuotto menee muuhun kuin lapseni luokan hyväksi, eikä niitä ollut kuin 2 päivää aikaa myydä, joten se meni siinä.

Pesuaineet, ainoa jolle voi myydä on muutama sukulainen ja lisäksi ne on hiton isoja pakkauksia ja ne pitää itse hakea koululta jne. mun mielestä hankalia myytäviä.[/QUOTE]

Niin ja rahat pitää antaa ensin, sitten vasta saa pesuaineet, eihän kukaan vieras anna mulle rahoja, jos ovelle meen myymään noita.
 
Mulla on lapsia 3, joskus oon myynyt jotain , joskus en mutta sitten olen antanut rahaa. Juuri tänä syksynä lapseni luokka päätti myydä karkkia , en halunnut osallistua siihen kysyin opettajalta paljonko voittoa yhdestä pahvilaatikosta tulee, siitä tuli 35e jonka siis maksoin rahana. En aina halua osallistua myyntiin mutta en myöskään halua että lapseni on joku vapaa matkustaja.
 
Aika monet koulut Suomessa siis rikkovat tätä, koska koulut ovat aktiivisesti mukana varojenkeruussa. Toisaalta kunnan tarjoama avustus retkiä ajatellen voi rajoittua esim. bussikuljetukseen tai matkaeväisiin. Ihan kiva sinänsä, mutta ei se retki noilla "eväillä" oikein onnistu. Eli kuntien antama avustus on hirveän rajallista, etenkin tänä päivänä kun rahaa ei muutenkaan ole. Meidänkin koulu anoo jatkuvasti vanhempainyhdistykseltä avustusta, jotta saisivat esim. jonkun teatteriesityksen koululle tms. Kaikki retket ja teatterit ynnä muut ovat kuitenkin lapsille elämyksiä, joita on mun mielestä ilo päästä tukemaan. Kyllä Turussakin varmaan kaupunki voi kustantaa koululaisten bussimatkan Ruissalon luontopolulle, mutta kuntarajojen ulkopuolelle suuntautuvissa retkissä on paljon enemmän kustannuksia. Ja hei, just täällä oli joku aika sitten ketju, missä oltiin sitä mieltä että kuuluu yleissivistykseen käydä edes kerran elämässään maamme pääkaupungissa. Se näillä retkillä on tarkoitus, nähdä jotain muutakin kuin oma koulu plus miinus 5km.

Ihan varmasti on kouluja, jotka rikkovat tuota käytäntöä. Mutta ei tarvita kuin yksi vanhempi, joka tekee asiasta isomman numeron, ja homma loppuu siihen. Espoossa yhdessä koulussa järjestettiin lasketteluretki kerran vuodessa, jonka kustannukset perittiin lapsilta, tai lapsi jäi sitten koululle. Yksi vanhempi teki asiasta korkealle menevän valituksen. Nyt yksikään Espoolainen koulu ei voi rahoja kerätä suoraan vaan tuommoisten tapahtumien rahoitus menee vanhempainyhdistyksen kautta. Ihan samalla lailla ovat myös päiväkodit Espoossa yhä enenevässä määrin ruvenneet toimimaan.

Ja on ihan eri asia, että vanhempainyhdistys kustantaa jotakin, kuin että koulu pyytää vanhemmilta rahaa. Vanhempainyhdistyksillä on mahdollisuus hakea rahoitusta erilaisilta säätiöiltä, rahastoilta ja yhdistyksiltä. Esim. omien lasteni koulussa vanhempainyhdistys kustantaa teatterin, kouluretken bussikuljetuksen, hiihtopäivän bussit ja hissiliput, tämän lisäksi on hankittu esim. teatteriopetusta kouluun, kirjoja koulun kirjastoon, kameroita, cd-soittimia, soittimia jne. jne. Aina sen mukaan, mitä milloinkin koululla tarvitaan.
 
[QUOTE="vieras";27480998]Kaikkia ei todellakaan se leirikouluun rahan kerääminen kiinnosta. Siihen on meillä vanhemmilla oikeus. On vähän epärielua sekin että se kourallinen vanhempia joka paikalle on tullut päättää että kaikkien muidenkin pitäisi tehdä talkootöitä. Kyllä se jos ei paikalle tule, eikä asiasta ilmoita tarkoittaa että ei ole asiasta kiinnostunut.[/QUOTE]

Niin huomasitko ed.viestistäni, että ensin lähetettii sähköpostikyselyä.. Koska _lapset_ halusivat osallistua myyjäisiin minä ja tämä kourallinen muita sitten "päätettiin". Kun ei muitakaan kiinnostanut..

Toki ei pakotettu ketään osallistumaan ja rahat annettiin opelle käytettäväksi kuten parhaimmaksi näkee, ei siitä huippusummaa saatu,mutta pääsevät ehkä kerran koko luokalla vaikka leffaan tms.
 
Opettajana olisin suorastaan riemuissani, jos luokkani ei joku vuosi haluasikaan lähetä luokkaretkelle tai leirikouluun.

Vanhempainilloissa asiasta aina keskustellaan, lisäksi koululta lähtee kyselylappu että haluaako luokan alkavan kerätä varoja esim leirikoulua varten. Opettaja ei koskaan päätä tällaisesta asiasta. Päätösvalta on vanhemmilla ja oppilailla, enemmistön toiveen mukaan mennään.

Aina on joukossa niitä, jotka eivät halua osallistua varainkeruuseen millään tavalla eivätkä myöskään maksaa lapsensa matkaa puhtaasti rahana. Mutta mukaan on päästävä. Ja ymmärrän sen. Mutta sitä en ymmärrä, ettei yhteisiin talkootehtäviin sitten osallistuta millään tavalla.

Leirikoulua ei toteuteta yksillä kakkumyyjäisillä, joten mahdollisuuksia talkootyöhön on kyllä useita. Joka kerta ei voi osaua työkuviot tai muut pakolliset menot tielle. Ja meidän koulussa on kyllä tapana ilmoittaa talkoista tai myyjäisistä kuukausia ennen, joten vuorotyöläinenkin ehtii vaikuttamaan työvuoroihinsa.

Mutta tietenkään kenenkään ei ole pakko tehdä mitään yhteisen hyvän vuoksi. Eipäs kun onpas, nimittäin opetajan on PAKKO, opettajalta ei kysy kukaan, että haluaako hän tulla lauantai-päiväksi katselemaan oppilaitaan ja myymään hymyilevin huulin kuivia kakkuja ylihintaan. Mutta voit äitinä toki olla silti leipomatta, jos SINÄ hauat. ;)

Ei opettaja kiusallaan tällaisia järejestä. Miettisittepä joskus asiaa opettajankin kannalta eikä aina siltä, että kun MINÄ en halua ja MINULLA on oikeus olla tekemättä MITÄÄN.

Jos opettaja saisi tehdä niin kuin hän haluaisi eikä niin kuin häneltä toivotaan, ei tulisi mitään leirikouluja eikä yhtäkään koulun ulkopuolella olevaa tapahtumaa. Eikä juhlia. Jos opetajalta kysyttäisiin, pidettäisiin vain oppitunnit ja niissä pelkästään opiskeltaisiin. Siihen päälle teitysti luonnollisetsi tulisi oppituntien valmistamiset opettajalle, kuten nykyäänkin. Mutta kaikki ylimääräinen PALKATON homma jäisi pois. Se olisi ihanaa.

Kertaakaan eivät kuitenkaan vanhemmat ole halunneet jättää lastensa leirikoulua välistä. Ja silti on aina työn ja tuskan takana saada niille vapaaehtoisia valvojia...
 
Meidän pienellä kylällämme homma menee niin että osa leipoo ja sitten niitä tuotoksia ostaa toisten lasten vanhemmat, me jotka emme leivo.
Ihan helevetin fiksua että rahaa siirretään taskusta A taskuun B ja joku vielä uhraa aikkansakkin moiseen, me maksamme riihikuivalla rahalla lapsemme leirikoulun.
 
Opettajan ei ole pakko osallistua sen enempää myyjäisiin kuin lähteä esim. yön yli kestävälle luokkaretkellekään, jos nyt oikein tarkkoja ollaan.

Ei tietenkään olekaan, mutta jos 60 vanhempaa (plus puolivanhemmat vielä mukaan) sekä oppilaat vaativat luokkaretkiä ja leirikouluja, ei opella oikein ole varaa alkaa laittaa kapuloita rattaisiin. Tai ainakaan minä en pysty olemaan niin itsekäs. Demokratia on kuitenkin hieno asia ja opettajana koen velvollisuudekseni lähteä yhteisiin hankkeisiin mukaan. Vaikka ne eivät olisikaan minusta lähteviä toiveita.

Lähinnä tarkoitin sitä, että ikävän monet vanhemmat (eivät kuitenkaan onneksi kaikki) laittavat myyjäiset yms. open keksimäksi rasitteeksi ja kiusanteoksi. Ei se ihan niin mene. Jos vanhemmat haluavat lapsillen elämyksiä koulun puolesta, on oltava valmiita myös tekemään niiden eteen jotain muutakin kuin vain valittamaan. Yhden kuivakakun leipominen ei maksa juuri mitään eikä se tarvitse leipomistaitojakaan. Ja jos ei ole omaa kakkuvuokaa, voi sellaisen lainata varmaan naapurilta.
 
Opetussuunnitelman mukainen leirikoulu tai luokkaretki (jos se ylipäätään opetussuunnitelmaan kuuluu) voisi varmasti olla kustannuksiltaan pienempi.

Ei kuulu opetussuunnitelmaan. Ja leirikoulu- ja luokkaretkikohteet ovat vanhempien yhdessä valitsemia, ei opettajan. Tietysti jokaista vanhempaa miellyttävää kohdetta on mahdoton löytää, mutta suurimpaa osaa miellyttävän sentään voi. Demokratia ratkaisee näissäkin.

Ja tosiaan, jokainen luokkani on aina halunnut johonkin lähteä, vaikka en ole heitä siihen mitenkään kannustanut. ;)
 
[QUOTE="Ope";27483769]Ei tietenkään olekaan, mutta jos 60 vanhempaa (plus puolivanhemmat vielä mukaan) sekä oppilaat vaativat luokkaretkiä ja leirikouluja, ei opella oikein ole varaa alkaa laittaa kapuloita rattaisiin. Tai ainakaan minä en pysty olemaan niin itsekäs. Demokratia on kuitenkin hieno asia ja opettajana koen velvollisuudekseni lähteä yhteisiin hankkeisiin mukaan. Vaikka ne eivät olisikaan minusta lähteviä toiveita.

Lähinnä tarkoitin sitä, että ikävän monet vanhemmat (eivät kuitenkaan onneksi kaikki) laittavat myyjäiset yms. open keksimäksi rasitteeksi ja kiusanteoksi. Ei se ihan niin mene. Jos vanhemmat haluavat lapsillen elämyksiä koulun puolesta, on oltava valmiita myös tekemään niiden eteen jotain muutakin kuin vain valittamaan. Yhden kuivakakun leipominen ei maksa juuri mitään eikä se tarvitse leipomistaitojakaan. Ja jos ei ole omaa kakkuvuokaa, voi sellaisen lainata varmaan naapurilta.[/QUOTE]

Juuri mainitsemistasi syistä olisi hyvä, että kaikki tietävät ettei se ole mitenkään itsestäänselvyys, että opettaja lähtee luokkaretkelle. Joissakin tapauksissa voi toimia motivoivana tekijänä lasten/nuorten käytökseen tai vanhempien osallistumiseen, kun he ymmärtävät ettei luokkaretki olekaan mikään varma nakki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei hyvää päivää;27483736:
Meidän pienellä kylällämme homma menee niin että osa leipoo ja sitten niitä tuotoksia ostaa toisten lasten vanhemmat, me jotka emme leivo.
Ihan helevetin fiksua että rahaa siirretään taskusta A taskuun B ja joku vielä uhraa aikkansakkin moiseen, me maksamme riihikuivalla rahalla lapsemme leirikoulun.

Mutta kaikilla ei ymmärrettävästi ole sitä riihikuivaa rahaa, jolla maksaa se lapsensa leirikoulu. Siksi vaihtoehtoisia tapoja osallistua järjestetään.

Ja kaikki eivät silti osallistu millään tavalla, ei vapaaehtois- tai talkootyöhön eikä riihikuivalla rahallakaan, vaikka siihen annetaan monia mahdolisuuksia valmiina tarjottimella.

Ja jos varat kerättäisiin puhtaasti suoraan rahalla, ihmiset joutuisivat todella eriarvoiseen asemaan. Jos ei ole varaa maksaa kovin paljon lapsensa retkestä, pystyy varmaan silti leipomaan sen 1-2 euron kuivakakun (jonka myyntihinta on tietenkin enemmän). Ja jos tällainen vanhempi tilittäisi luokan tilille 2 euroa, muut vanhemmat tuskin pitäisivät sitä hyväksyttävänä. Ja tilitiedothan tulevat vanhempien tietoon.
 
Ja vieläkö pitää pakottaa muksut kerjuulle?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110816304836_uu.shtml?fb_action_ids=240178469444571&fb_action_types=og.recommends&fb_ref=flb&fb_source=other_multiline&action_object_map={%22240178469444571%22%3A523755277637011}&action_type_map={%22240178469444571%22%3A%22og.recommends%22}&action_ref_map={%22240178469444571%22%3A%22flb%22}
 
Yksittäistapaus. Surullinen ja pelottava, mutta kuitenkin yksittäistapaus. Ei voida minusta yleistää kaikkiin Suomessa asuviin. Kurja tapaus joka tapauksessa, toivottavasti ei toistu.

Eikä muksuja mihinkään pakoteta. Myymättömät tuotteet voi palauttaa takaisin koululle. Ei niitä ole pakko itsekään ostaa.
 
Mä en vaan voi sille mitään, mutta nämä tällaiset ketjut saa aina surulliseksi. En vaan pysty ymmärtämään teitä vanhempia, jotka ette halua osallistua talkootoihin lastenne hyväksi. Tai siis ymmärrän ettei kaikki ehdi välttämättä kaikkeen osallistumaan, mutta edes johonkin, edes jotenkin. Ja jos ei mitenkään ole mahdollista, niin sitten edes lahjoittamaan rahaa.

Meillä ainakin odotetaan leirikoulua kuin kuuta nousevaa. Samoin kutosen kevätretkeä. Näen lapseni ilon ja odotuksen ja osaan kuvitella, ettei hän suinkaan ole ainut lapsi, joka niistä intoilee. Muistanpa oman lapsuuteni ja sen kutkuttavan ilon ja jännityksen kun pääsi retkelle.

Meillä poika harrastaa sekä jalka- että käsipalloa. Sielläkin on molemmissa kahvilatoimintaa, leipomista, myymistä yms. Ja niillä rahoilla rahoitetaan vaikka mitä. Ja noilla rahoittamisilla mahdollistetaan se, että jokainen pystyy kustantamaan lastensa harrastukset. Jälleen kerran: lasten vuoksi puuhataan ja tehdään.

Tuntuuhan se tylsältä ja raskaalta, mutta kannattaa sitten kuitenkin muistaa miten suhteellisen pienellä vaivalla mahdollistetaan monta onnellista lasta.
 
Mä en vaan voi sille mitään, mutta nämä tällaiset ketjut saa aina surulliseksi. En vaan pysty ymmärtämään teitä vanhempia, jotka ette halua osallistua talkootoihin lastenne hyväksi. Tai siis ymmärrän ettei kaikki ehdi välttämättä kaikkeen osallistumaan, mutta edes johonkin, edes jotenkin. Ja jos ei mitenkään ole mahdollista, niin sitten edes lahjoittamaan rahaa.

Meillä ainakin odotetaan leirikoulua kuin kuuta nousevaa. Samoin kutosen kevätretkeä. Näen lapseni ilon ja odotuksen ja osaan kuvitella, ettei hän suinkaan ole ainut lapsi, joka niistä intoilee. Muistanpa oman lapsuuteni ja sen kutkuttavan ilon ja jännityksen kun pääsi retkelle.

Meillä poika harrastaa sekä jalka- että käsipalloa. Sielläkin on molemmissa kahvilatoimintaa, leipomista, myymistä yms. Ja niillä rahoilla rahoitetaan vaikka mitä. Ja noilla rahoittamisilla mahdollistetaan se, että jokainen pystyy kustantamaan lastensa harrastukset. Jälleen kerran: lasten vuoksi puuhataan ja tehdään.

Tuntuuhan se tylsältä ja raskaalta, mutta kannattaa sitten kuitenkin muistaa miten suhteellisen pienellä vaivalla mahdollistetaan monta onnellista lasta.

samaa mieltä. meillä koko ala-aste panostettiin kaikenmaailman discoihin, myyjäisiin ym ja kutosella viettivät aivan upean kahden yön reissun yhdessä paikassa. jäi kyllä kaikkien mieleen tuo. loppurahoilla kävivät viimeisinä päivinä leffassa ja hesessä.
 
Mä en vaan voi sille mitään, mutta nämä tällaiset ketjut saa aina surulliseksi. En vaan pysty ymmärtämään teitä vanhempia, jotka ette halua osallistua talkootoihin lastenne hyväksi. Tai siis ymmärrän ettei kaikki ehdi välttämättä kaikkeen osallistumaan, mutta edes johonkin, edes jotenkin. Ja jos ei mitenkään ole mahdollista, niin sitten edes lahjoittamaan rahaa.

Meillä ainakin odotetaan leirikoulua kuin kuuta nousevaa. Samoin kutosen kevätretkeä. Näen lapseni ilon ja odotuksen ja osaan kuvitella, ettei hän suinkaan ole ainut lapsi, joka niistä intoilee. Muistanpa oman lapsuuteni ja sen kutkuttavan ilon ja jännityksen kun pääsi retkelle.

Meillä poika harrastaa sekä jalka- että käsipalloa. Sielläkin on molemmissa kahvilatoimintaa, leipomista, myymistä yms. Ja niillä rahoilla rahoitetaan vaikka mitä. Ja noilla rahoittamisilla mahdollistetaan se, että jokainen pystyy kustantamaan lastensa harrastukset. Jälleen kerran: lasten vuoksi puuhataan ja tehdään.

Tuntuuhan se tylsältä ja raskaalta, mutta kannattaa sitten kuitenkin muistaa miten suhteellisen pienellä vaivalla mahdollistetaan monta onnellista lasta.

Mun on tosi vaikea ymmärtää miksi lapsen harrastuksesta pitää tehdä väkisin myös aikuisen harrastus, juuri siten että on kaikkea kahvilatoimintaa, myyjäistä jne. Minulla ei meinaa aika riittää tällaiseen, ja haluaisin silti että lapseni voisi osallistua niin jalkapalloon kuin jääkiekkoonkin. Olen valmis maksamaan rahalla sen mitä kyseisen harrastuksen kulut ovat. Tuntuu silloin kurjalta, jos on ihan pakko osallistua kaikenlaisiin talkoisiin, jotta ne muutkin lapset voisivat saada rahat kasaan tähän harrastukseen. Tavallaan ymmärrän ja sympatiseeraan, voisin siis maksaa vähän enemmän koska meillä on siihen varaa. Jos olisi joku mahdollisuus lahjoittaa rahaa tai tavaraa, niin osallistuisin.

Mutta minusta on tosi kurjaa että ainut vaihtoehto on olla siellä kioskitätinä tai joulumyyjäisissä kun sinne kuluvat ne harvat vapaat viikonloput. Teen työtä jossa välillä joutuu tekemään paljonkin ylitöitä, ja sillon kun meillä koko perheellä on vapaa viikonloppu (miehellä vuorotyö) en todellakaan haluaisi lähteä mihinkään talkoisiin.

Että sellaiset kommentit tähän syyllistämiseen siitä jos joku ei talkoisiin osallistu. En yritä mitenkään saada lasta leirikouluun tai kisamatkalle toisten kustannuksella, mutta en pidä reiluna myöskään sitä että vanhempi pakotetaan osallistumaan talkoisiin jotta lapsi voisi harrastaa.
 
[QUOTE="vieras";27484363]Mun on tosi vaikea ymmärtää miksi lapsen harrastuksesta pitää tehdä väkisin myös aikuisen harrastus, juuri siten että on kaikkea kahvilatoimintaa, myyjäistä jne. Minulla ei meinaa aika riittää tällaiseen, ja haluaisin silti että lapseni voisi osallistua niin jalkapalloon kuin jääkiekkoonkin. Olen valmis maksamaan rahalla sen mitä kyseisen harrastuksen kulut ovat. Tuntuu silloin kurjalta, jos on ihan pakko osallistua kaikenlaisiin talkoisiin, jotta ne muutkin lapset voisivat saada rahat kasaan tähän harrastukseen. Tavallaan ymmärrän ja sympatiseeraan, voisin siis maksaa vähän enemmän koska meillä on siihen varaa. Jos olisi joku mahdollisuus lahjoittaa rahaa tai tavaraa, niin osallistuisin.

Mutta minusta on tosi kurjaa että ainut vaihtoehto on olla siellä kioskitätinä tai joulumyyjäisissä kun sinne kuluvat ne harvat vapaat viikonloput. Teen työtä jossa välillä joutuu tekemään paljonkin ylitöitä, ja sillon kun meillä koko perheellä on vapaa viikonloppu (miehellä vuorotyö) en todellakaan haluaisi lähteä mihinkään talkoisiin.

Että sellaiset kommentit tähän syyllistämiseen siitä jos joku ei talkoisiin osallistu. En yritä mitenkään saada lasta leirikouluun tai kisamatkalle toisten kustannuksella, mutta en pidä reiluna myöskään sitä että vanhempi pakotetaan osallistumaan talkoisiin jotta lapsi voisi harrastaa.[/QUOTE]

Ymmärrän kyllä pointtisi. Jos totta puhutaan, niin olen samaa mieltäkin. Siis että myos noissa harrastustoimissa pitäisi olla kaksi vaihtoehtoa: joko osallistuu talkoisiin yms. tai sitten maksaa tietyn summan rahaa yhteiselle tilille. Ilmeisesti niin ei kuitenkaan saa tehdä. Tai sitten olen ymmärtänyt väärin. Toisaalta ainakin meillä on jaettu tyot niin, että joku leipoo, toinen myy, kolmas ostaa grillattavat makkarat, neljäs ostaa maidot, mehut jne. Eli tavallaan on mahdollisuus selvitä rahalla ostamalla sitä materiaalia. Eikä sitten tarvi käyttää vähäistä vapaa-aikaa talkoisiin.

Me ollaan keskituloisia ja meidänkin budjettiin pojan harrastukset on hintavia. Ei taida tuhatlappunen vuositasolla riittää yhtään mihinkään. Kun sitten miettii pienituloisia perheitä, niin eipä ole ihme ettei lapset harrasta. Siksi on hyvä tehdä harrastuksen hintaa edes hivenen kohtuullisemmaksi,
 
[QUOTE="hhh";27484338]samaa mieltä. meillä koko ala-aste panostettiin kaikenmaailman discoihin, myyjäisiin ym ja kutosella viettivät aivan upean kahden yön reissun yhdessä paikassa. jäi kyllä kaikkien mieleen tuo. loppurahoilla kävivät viimeisinä päivinä leffassa ja hesessä.[/QUOTE]

No just näin toivoisi kaikkien toimivan, tai ainakin suurimman osan!

Lapset ja nuoret nauttivat yhdessä tekemisestä sekä siitä, että on yhteisiä mukavia tavoitteita. Se kasvattaa luokkahenkeä sekä opettaa asioihin sitoutumista. Ja palkinto on paras mahdollinen eli mukavan luokan kanssa luokkaretki tms. Miksi minusta opettajana tuntuu, että nykyäänkin lapset olisivat todella innokkaasti kaikessa tällaisessa toiminnassa ja tekemisessä mukana, mutta vanhemmat (eivät kaikki!) miettivät vain OMIA OIKEUKSIAAN ja PAKKOA. Mitään ylimääräisiä mukavien tavoitteiden eteen tehtyjä ponnisteluita ei olla enää nykyään halukkaita tekemään.

Tärkeämpää on käydä kuntosalilla sekä spinningissä ja kampaajalla sekä shoppailemassa kuin tehdä jotain muiden hyödyksi. Tai istua kotona tv:n ääressä. Oma napa on aika monelle se tärkein. Aikaahan ihmisillä kyllä olisi, jos vain haluaa sitä järjestää. Kovin moni ei vain valitettavasti nykyään halua. Ja rahakaan ei ole esteenä, jos pestautuu esim. valvojaksi koulun diskoon.

Ja sitten ne luokan aktiivisimmat vanhemmat osallistuvat jokaiseen toimintaan ainoina vanhempina ja painavat niska limassa töitä...ja sillä tavalla mahdollistavat jokaisen oppilaan retken. Kiitos siis vanhemmille, jotka jaksatte osallistua! <3
 

Yhteistyössä