P
Puntaroija
Vieras
Hei, olisi kysymys...
Mietitään miehen kanssa että oltaisiin ehkä itse valmiita vanhemmiksi, mutta itseäni arveluttaa tukiverkon puute. Oltaisiin lapsen kanssa aivan kaksin, ja ajatus tuntuu kovin raskaalta. Kummankin vanhemmat asuu todella kaukana, miehellä ei muuta sukua ole, minun suku asuu kaukana. Ystävillä ei ole lapsia eivätkä lapsista edes pidä, enkä halua heitä asialla vaivata. Emme aio muuttaa, koska elämä on nyt rakennettu tänne, viihdymme, ja töitäkin on. Eihän niitä lapsia muiden hoidettavaksi ole tarkoitus hankkia, mutta jos olisi yksikin puhelinnumero johon soittaa vaikka hätätilanteen tullessa, olisi tilanne heti helpompi.
Onko Helsingin seudulla asuvilla hyviä kokemuksia hoitoringeistä? Eli talkoo-ja ystävyysperiaatteella olisi mahdollista silloin tällöin hoitaa toistemme lapsia, että pariskunnat ja vanhemmat saisivat yhteistä aikaa. Onko tällainen "avunpyytäminen" kuollut sukupuuttoon, ja kaikki haluavat pärjätä yksin? En usko, että olemme ainoita täysin tukiverkottomia. Kertokaa kokemuksia
.
Mietitään miehen kanssa että oltaisiin ehkä itse valmiita vanhemmiksi, mutta itseäni arveluttaa tukiverkon puute. Oltaisiin lapsen kanssa aivan kaksin, ja ajatus tuntuu kovin raskaalta. Kummankin vanhemmat asuu todella kaukana, miehellä ei muuta sukua ole, minun suku asuu kaukana. Ystävillä ei ole lapsia eivätkä lapsista edes pidä, enkä halua heitä asialla vaivata. Emme aio muuttaa, koska elämä on nyt rakennettu tänne, viihdymme, ja töitäkin on. Eihän niitä lapsia muiden hoidettavaksi ole tarkoitus hankkia, mutta jos olisi yksikin puhelinnumero johon soittaa vaikka hätätilanteen tullessa, olisi tilanne heti helpompi.
Onko Helsingin seudulla asuvilla hyviä kokemuksia hoitoringeistä? Eli talkoo-ja ystävyysperiaatteella olisi mahdollista silloin tällöin hoitaa toistemme lapsia, että pariskunnat ja vanhemmat saisivat yhteistä aikaa. Onko tällainen "avunpyytäminen" kuollut sukupuuttoon, ja kaikki haluavat pärjätä yksin? En usko, että olemme ainoita täysin tukiverkottomia. Kertokaa kokemuksia