Toukovauvat 2010

[kamomillla]

Birdie: Kiitos vinkistä. Olenkin kokeillut parsakaalia, mutta selkeästi liian pehmeäksi keitettynä. On mössääntynyt suoraan käteen eikä juuri mitään ole päässyt eksymään suuhun asti. Meillä parhaiten on toiminut kurkku, josta poika on järsinyt sitä pehmeää osaa kahdella alahampaallaan ja sitten tuo mainitsemani kova ruisleipä!

 

[Birdie]

Joo, eipä kestä! Pitääkin itse kokeilla tuota kurkkua. Eri melonit ovat myös samanlaisen tuntuisia, mutten tiedä miten niitä nyt saa Suomesta tähän aikaan vuodesta. Ruisleipää meillä ei ole mutta ehkä näkkäri voisi ajaa asiaa.

Birdie: Kiitos vinkistä. Olenkin kokeillut parsakaalia, mutta selkeästi liian pehmeäksi keitettynä. On mössääntynyt suoraan käteen eikä juuri mitään ole päässyt eksymään suuhun asti. Meillä parhaiten on toiminut kurkku, josta poika on järsinyt sitä pehmeää osaa kahdella alahampaallaan ja sitten tuo mainitsemani kova ruisleipä!

 

[jo-jo76]

Meillä on sormiruokailtu nyt verkkomelonia, maissinaksuja ja omenaa joka on suurensuurta herkkua. Poika aloittaa ison itkun heti kun näkee minun syövän omenaa kun ei ole itse sitä vielä saanut. Olen yleensä syönyt reunat, pesaissut ompun ja antanut sen sitten Aaronille imeskeltäväksi.
Neuvolassa neuvottiin aloittamaan aamu- ja iltapuurot. Mitä te annatte yleensä puuron kanssa? Meillä upposi puurot hyvin äitini tekemän omppusoseen kanssa ja sen loputtua viime kesän vadelmien kanssa. Mustikka aiheutti lähinnä yökkörefleksin. Nyt ostin pakastemansikoita ja olen lämmitänyt aina pari niitä puuron sekaan ja se on maistunut hyvin. Iltapuuro toimii kuin tauti, vauva alkoi välittömästi sen aloittamisen jälkeen nukkumaan yöt melkein läpi, alkuillasta syödään vaan pari kertaa mutta sitten nukutaan!
Yksi hammas puhkesi viikko sitten ja se aiheutti silloin taas vaikeimmat yöt ikinä...

Neuvolassa ihmeteltiin Aaronin varhaista ryömimisen aloittamista. Nyt hän selkeästi hakee jo konttaamistakin, kerää polvet allensa ja heiluu siinä ja nousee välillä varpaittensa varaan. Kylvettäessä otti ammeen reunasta ja veti käsillään ensin polvillensa ja siitä istumaan. Aiemmin luulin että poika olisi enemmän kielellisesti kuin liikunnallisesti lahjakas mutta nyt näyttäisi puheen harjoittelu jääneen täysin taka-alalle. Ainoa ääni nykyään on kiljuminen kun oikein innostutaan. Mutta hauska katsoa vauvan etenemistä, hän pääsee ryömien jo huoneesta toiseen ja aina hakeutuukin sinne missä on eniten tapahtumaa. Ja hätyyttelee kissoja tietty aina kun huomaa niiden loikoilevan lähistöllä
Meillä on hyppykeinu jossain vintillä tai kellarissa, yritin etsiä sitä eilen mutta toivoton homma. Olisi kyllä kiva saada se nyt käyttöön kun liikkuminen on noin iso juttu.

Opiskeluja päätin lykätä tuonnemmaksi, sain suoritettua kuitenkin jonkin verran opintopisteitä jo jatkan varmaan parin vuoden päästä. Ihan pikkuvauva-aika meni tosi helposti mutta nyt alkoi jo olemaan vähän haastavampaa vauvan vaatiessa jo enemmän huomiota. Töissä käydään vieläkin ja tullaan käymäänkin, se on paljon helpompi järjestää toimivaksi.

 

[Sintti.]

Huomenta.

Täällä tyttö on ekoilla päikkäreillä, niin äiti kerkiää nettiin (joo siivotakin pitäisi tietty).

Meillä on nyt viikon sisään ruvettu ryömimään kunnolla. Tai jalkoja tyttö ei käytä suuremmin siinä hommassa, mutta käsillä vetää itseään sitkeästi eteenpäin, varsinkin, jos jotain paperista on jäänyt/pudonnut lattialle (ja isoveljen jäljiltä näin usein on). Sääliksi käy, kun toinen on juuri raahannut itsensä huoneen poikki ja sitten viedään se ihana lehti tms. pois ja tarjotaan jotain tylsää kangaskirjaa tilalle :/

Myös konttauasennossa tyttö heijaa edelleen. Nyt uskaltaa jo irrottaa toisen kädenkin, mutta eteenpäin ei vielä konttaamalla mene. Välillä punkeaa karhunkäyntiasentoon. Hassun näköistä vängertämistä.

Kokoluokka on edelleen osastoa kirppu: puolivuotiaana 6,3 kg (veljensä painoi saman verran kolmikuisena!) ja 64,5 cm. Kaikki energia taitaa mennä liikkumiseen, ja puklailu verottaa edelleen mahaan jäävän ruuan määrää. Ennen puolivuotisneuvolaa syötiin päivällä ehkä 1/3 purkki kasvis- tai lihasosetta ja illansuussa saman verran hedelmää, mutta nyt tuli käsky lisätä ruokia huomattavasti, joten nyt menee vähän aamupuuroa, sitten päivällä 1/3 purkki kasvissosetta + vähän hedelmää jälkkäriksi, illansuussa vielä 1/3 purkki lihasosetta ja vähän hedelmää. Ja iltapuurokin pitäisi lisätä kuulemma aika pian. Öljyä pitäisi laittaa ruokaan, mutta se tuntuu pahentavan puklailua, joten se ehkä kääntyy tarkoitustaan vastaan.

Kuinka monta kertaa päivässä teillä muilla syödään? Tuntuu hurjalta, että kohta pitäisi olla 5 ateriaa päivässä! Toisaalta noiden kolmen lisäksi, jotka nyt menee, uppoaa kyllä hyvin vielä maitoa parin tunnin välein. Sinänsä se iltapuuro kiehtookin, josko yösyötöt vähän harvenisivat...

Nyt yritän ehtiä lukea vähän lehteä ennen kuin tyttö herää (päikkärit on edelleen puolen tunnin pätkiä).

Sintti + tyttö 6 kk

 

[kamomillla]

Tervehdys hankien keskeltä,

Kyllä on ihan todella raskasta tuo vaunujen työntäminen umpihangessa. Tai ei nyt hangessa, mutta auraamattomilla teillä. Täällä Helsingissä on kyllä koko liikenne niin hirveässä kaaoksessa että.

7kk neuvolassa meidän poika oli 8,3kg ja 72cm. Pituus pikkuisen yläkäyrällä paino aavistuksen miinuksella. Me ollaan otettu käyttöön ruokarytmi 5 kertaa päivässä soseita / sormiruokaa.

Meni jotenkin ihan huomaamatta tuo rytmin aloittaminen. Syödään aamulla puuro, lounas ennen päikkäreitä, välipala päikkäreiden jälkeen, illallinen viiden maissa ja sitten iltapuuro seitsemän-kahdeksan aikoihin. Välillä menee koko pilttipurkillinen ja enemmänkin, välillä pari teelusikallista. Sotkuista puuhaa on tuo syöminen kyllä. Puuro ollaan sekoitettu vaihelevasti veteen / maitoon. Pojan lemppareita on kaupasta saatavat valmiit Muksu-puurot, mutta ne on kyllä harvinaista herkkua meillä, kun perus kaurapuurolla mennään

Meillä ei tosin tuo iltapuuro ole hirveästi vaikuttanut yöuniin. Olen henkisesti varautunut siihen, että en pääse yösyötöistä ennen kuin lopetan imetyksen
Tosiaan, imetän vielä ja ajattelin siihen vuoteen asti jatkaa, jos vain kelpaa.

Poika ei vielä ryömi enkä usko että välttämättä vielä hetkeen lähteekään liikkeelle. Oppi kääntymäänkin verrattain myöhään. Tavallaan sitä liikkeelle lähtöä odottaa hurjasti ja toisaalta taas olen onnellinen siitä, että vauvan voi jättää sekunniksi lattialle ja luottaa siihen, että se on samassa paikassa hetken kuluttua . Kellon lailla pyörii kyllä ja rullailee kääntymällä.

 

[Sintti.]

Meillä ei tosin tuo iltapuuro ole hirveästi vaikuttanut yöuniin. Olen henkisesti varautunut siihen, että en pääse yösyötöistä ennen kuin lopetan imetyksen
Tosiaan, imetän vielä ja ajattelin siihen vuoteen asti jatkaa, jos vain kelpaa.

Joo, kyllä mäkin olen varautunut syöttämään yöllä vielä toiset puoli vuotta, mutta toiveikkaana odottelen, josko pari kertaa riittäisi. Nyt syödään 4-6 kertaa yössä. Muutama kuukausi sitten se oli vaan 2-3 kertaa yössä.

Mm. edellä mainitusta johtuen nyt väsyttää niin, etten jaksa muotoilla muuta järkevää. Onneksi kohta pääsee jumppaan, se vähän piristää.

Viikonloppuja kaikille.

Sintti

 

[kamomillla]

Sintti: Meilläkin on menneet yöt kyllä selkeästi "pahempaan" suuntaan. Tai nyt taas tuntuu että syöttöväli on pidentynyt (puuron ansiosta!) ja pieni nukkuu sikeämmin, mutta viimeiset puolitoista kuukautta on ollut aikamoista hulinaa. Pyöritään, kääntyillään, päädytään vatsalleen josta ei osata kääntyä takaisin selälleen ja tissiä suuhun joka välissä. Nukumme kuitenkin aika hyvin, kun poika on suurimman osan yöstä vieressä. Voimia väsymyksen taittamiseen! Kohta on onneksi joulu!

 

[K-S]

Vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoittaa kuulumisia. Poika on pian kahdeksan kuukautta ja aika on mennyt tosi nopeaa. Kehittymistä on ilo seurata, vaikka toivoisinkin että kaikki tapahtuisi hitaampaa. Poika on saanut marraskuun alussa kaksi alahammasta ja nyt ovat kaksi ylähammastakin lähes kokonaan paljastuneet. Hampaanjälkiä alkaa siis näkymään jo pöydän ja syöttötuolin reunoissa pienoiseksi ongelmaksi on muodostunut liiallinen kiinnostus sähköjohtoihin ja naruverhoihin. Kynnysmatotkin siirtyvät kummasti paikasta toiseen. Vielä ei poika konttaa, mutta harjoittelee jo asentoa. Ryömimällä menee jo pikasta toiseen. Välillä tosin liikkuu pyörimällä. Osaako teidän taaperot jo istua yksin? Meillä istutaan vielä niin pyöreällä pepulla, että muksakdetaan aika nopeasti jommalle kummalle sivulle ilman tukea.

Yöt ovat olleet tähän asti jatkuvaa heräilyä (4-6 kertaa yössä). Nyt on muutamana yönä riittänyt yksi syöttö n. 3-5 välillä. Välillä kuitenkin havahtuu itkemään ja tarvii tassuttelua. Viime yönä ei herännyt kuin syömään kerran. En tiedä sitten auttoiko, mutta olen jättänyt himmeän jouluvalon yöksi päälle ja vaihtanut täkin pelkäksi lakanaksi. Tulin miettineeksi, josko poika heräilee kuumuuteen. Meillä on ihmeellinen makkarin patterin termostaatti, kun sitä ei saa säädettyä viileämmälle. Liian pimeässä poika tuntuu itkevän enemmän. Siitä siis tuo valon jättäminen päälle. Pitäisi pian testata sen sammuttamista, kun oppii nukkumaan kunnolla.

Ruokailusta sen verran, että olen alkanut antamaan liha-aterian illalla viimeisenä... Kuvittelen että se on täyttävämpää, kuin pelkkä maito. Aamulla ollaan aletti vasta maistamaan tattaripuuroa. Neljä kiinteää ateriaa saa päivällä ja maitoa vähän väliä. Luumua on ollut pakko antaa lähes päivittäin, jotta suoli toimii. Pitkään kakkasi kerran viikossa, mutta nykyään jo 1-4 kertaa/pvä!


Jouduimme jo ostamaan turvaistuimen, kun poika ei mahtunut kaukaloon. Vöiden pituus loppui.

Mitäs teille muille kuuluu?

 

[Jo-jo76ejk]

Kiva kuulla ihmisten kuulumisia, nyt onkin ollut aika hiljaista palstalla. Kirjoitelkaa muutkin mitä kuuluu!

Meillä on tänään tasan 7 kk täynnä. Poika ei ole oppinut konttaamaan ja tuntuu ettei tule oppimaankaan vaan kävelee tuosta suoraan. Ryömimällä meilläkin mennään ihan hurjaa vauhtia. Olen lukenut että konttaamisen väliin jääminen olisi huono lapsen kehitykselle, täytyy kysyä tuosta seuraavan kerran neuvolassa. Aaron ei enää oikein malta olla lattiatasolla vaan haluaa kokoajan nousta tukea vasten polvilleen, pari kertaa jo jaloilleenkin varovasti. Hän ei kuitenkaan osaa aina tulla alas lattialle takaisin vaan parahtaa itkuun huomattuaan jääneensä jumiin. Istuu ilman tukea muttei kovin usein hakeudu itse istumaan.

Koko perhe on sairastanut nyt pitkällistä flunssaa. Aaronillakin oli kuumetta ja vieläkin yskii ja rohisee. Flunssa ja hampaiden tulo on vaikeuttanut syömistä ja aiheuttanut paljon itkua. Onneksi nyt on ollut pari rauhallisempaa päivää. Hampaita on tullut aikaisemmin kaksi alas.

Meillä iltapuuron ja yht 5 ateriaa/pv aloittaminen vaikutti radikaalisti yöuniin. Sitä ennen saatettiin heräillä jopa useamman kerran tunnissa mutta nyt vauva syö vain n 2-3 kertaa yössä, yleensä kahdesti alkuyöstä ja sitten aamulla.

 

[Sintti.]

Tervehdys kaikille.

Täällä mennään nyt kovaa. Kun 7kk tuli täyteen, lähti tyttö vauhdilla konttaamaan. Nousee myös seisomaan ja menee itse istumaan. Ei kuitenkaan uskalla vielä liikkua seisaaltaan tukia pitkin.

Ongelmavyyhtinä on kuitenkin pieni koko ja korvakierre. Muuten en niin kauheasti pienestä koosta huolestuisi (tosin meni jo sinne -2-käyrän alapuolelle, painaa vain 6,5 kg), mutta kun korvissa on koko ajan tulehdus päällä (nyt ties kuinka mones kuuri, jota pitää sitten jatkaa monta viikkoa estolääkityksenä). Näin ollen ne pitäisi putkittaa, mutta pienipainoisuus vaikeuttaa kuulemma anestesiaa. Päivässä syödään nyt 5 ateriaa, joista kahteen lisätään öljyä. Lisäksi imetystä parin tunnin välein, yölläkin monta kertaa. Eli ruuan puutteesta ei pitäisi olla kiinni. Syynä lienee tuo em. kova vauhti sekä edelleen jatkuva puklailu. Puklaako teidän muiden vauvat vielä?

Yöt on tosi rikkonaisia. Jos supon laittaa, niin nukkuu suht hyvin, mutta kun tuntuu, ettei kai niitäkään viikkokausia voi käyttää. Lääkäri määräsi jotain toista kipulääkettä, mutta apteekki sanoi, ettei sitä kannata antaa, ennen kuin ovat tarkistaneet lääkäriltä vielä. Sitä kun ei kuulemma suositella alla vuosikkailla. Pitänee jatkaa suppolinjalla, kunnes saavat lääkärin kiinni. Nyt on kyllä räkäisyys lähtenyt tällä viimeisimmällä kuurilla (edellinen ei auttanut yhtään), mutta huitoo edelleen korviaan. Viime yönä kun yhteen mennessä oltiin herätty kai 4 kertaa, annettiin se suppo ja sitten heräsikin vain kerran viideltä ja seuraavan kerran aamulla. Mutta päivisin siis sangen pirteä energiapakkaus, ongelmia lienee lähinnä makuuasennossa.

Ei täällä sen kummempia, yritetään saada taloprojektia käyntiin, mutta vähän on käynnistymisvaikeuksia.

Mitäs muille kuuluu?

 

[Birdie]

Hei,

Täällä ollut *hieman* kiirettä sen jälkeen kun pojat läksivät lentoon, eli nousivat ylös takatassuilleen A nousi joulun välipäivinä ja V viikko siitä. V selkeästi otti Aasta mallia ja nousi hieman liian aikaisin mun makuun, ei ollut edes kokeillut polviseisontaa. Nyt poikien lempihengauspaikka on ollut keittiön alalaatikostot jota vasten he seisovat ja samalla vetävät auki tutkaillen kaikki tuppervarastoni. Jännää puuhasta tekee sen että laatikot liukuvat eestaas samaan aikaan, eli olo pojilla on varmaan kuin meillä Lintsin Vekkulassa. Pari ekaa viikkoa kuului tämän tästä huutoa kun joko sormet jäi väliin tai pää muksahti lattiaan, nyt pojista on tullut taitavia tasapainoilijoita. Huutoa seuraa myös siitä kun pojat eivät pääse itse alas ja jäävät jumiin, A onneksi on nyt oppinut alastulon. Kumma kyllä kummatkaan eivät istu (paitsi Aa hetken kun tulee alas pepulleen). Meillä ei myöskään konttailla, mietin samaa Jo-Jon kanssa että ehkä pojat skippaa sen vaiheen. Konttausasemiin noustaan usein mutta homma menee ryöminnäksi.
Ryömintä on myös viihdyttänyt kaksosia ja saanut mua haromaan hiuksia tämän kämpän sisustuksen kanssa. Milloin on piiloteltu kirjoja, milloin sähköjohtoja. Telkkarikin saatiin nyt vihdoin ja viimein seinälle pois arkun päältä, jee! Olis voitu tuo jo tehdä kolme vuotta sitten... Hankittiin myös pari turvaporttia tiloihin joinne ei ole ovia.
Innostunut hihkuna vaan kuuluu kun pojat ryömivät peräjanaa ympäri kämppää, mitä innostuneempi hihkuna siitä tiedän että nyt ollaan päästy kivaan paikkaan kuten isoveljen huoneeseen tai vessaan.

Hampaita on meilläkin puskettu esiin, nyt on ylähampaiden vuoro. Harmikseni A aloitti rintalakon hampaidentulon jälkeen yli viikko sitten, ensin purtua mua pari kertaa. Ei taida enää tulla rinnalle. Harmi kun lopetuksesta tuli niin äkkinäinen ja traumaattinen, tietenkin olin huutanut kivusta

Sintti, voi harmi teidän korvatulehduskierrettä. Kuulostaa kyllä siltä että putkitus olisi paikan, mutta vaikea sanoa kun pirpana on niin pieni. Meillä poikiin uppoaa avokado, ehkä siitäkin saisi lisäenergiaa?

Nukkumisesta, meillä oli yöt todella rikkonaisia ja pojat änki koko yöksi sänkyymme. Lopulta saimme tarpeeksemme ja aloitimme unikoulun. Emme jätä poikia yksin huutamaan jo senkin takia että herättävät toisensa, mutta olemme aika päättäväisesti pitäneet heitä omissa sängyissään. Parin viikon tuloksena nukutaan noin joka toinen yö kokonaisia öitä!

Jo-Jo, bongasin sut äsken Kodin Kuvalehdestä! Makeita kuvia ja kiva että olet voinut yhdistää työn ja vauvan niin kivalla tavalla. Itse aloitin freelance-hommat kotoa päikkäreiden aikaan ja kun mies on paikalla. Valitettavasti ei ole ihan yhtä luovaa kun sun työ

Terkuin,
Birdie ja veikat 8+kk

 

[Emma77]

Moi pitkästä aikaa,

Meidän kohta lasketun ajankin mukaan kahdeksankuinen on jo kuukauden kontannut. Tällä viikolla nousi pinnasängyssä seisomaan laidasta kiinni pitäen. Vauva ryömi vain takaperin ja lähti sen jälkeen suoraan konttausasennossa eteenpäin. Hän ei istuskele niinkuin ei isosiskonsakaan samanikäisenä. Tämä vauva tosin istahtaa välillä puoliksi kyljellään toinen käsi maassa pepun vieressä ja toinen eteen ojennettuna.

Laatikostot on täälläkin kova sana, niitä on kiva avata ja sulkea. Sähköjohdot kiinnostaa myös kovasti. TV-tason alahyllyille asettelin vauvan kirjoja ja pehmoleluja, eipä tarvi estää häntä repimästä niitä alas. Isosiskon huoneen ovea pidetään kiinni.

Piti hakea vauveli sängystään tankkaukselle, kun heräsi.

Hampaat ei oo vielä puhjenneet. Sattuu silti aika lailla, kun toimitan purulelun virkaa.

Joulun alla vaavilla oli nielurisatulehdus ja antibioottikuuri.

Yöimetyksiä on muutama, en niitä rajoita, kun olen nyt puolipäiväsenä töissä ja ens kuussa menossa takas kokopäiväseksi. Saan kuitenkin nukuttua, kun ekan kerran vauvan herätessä otan vaan viekkuun ja siinä sit tuhistaan loppuyö.

 

[Jo-jo76ejk]

Nyt Aaron on seissyt viikon verran tukea vasten ja tänään otti ensimmäiset haparoivat askeleet. Ensi kuussa loppuu virallisesti äitiysloma, mielestäni se voisi alkaa nyt! Alkuaika oli niin helppoa ja töitä oli helppo tehdä paikallaan pysyvän, nukkuvan nyytin kanssa. Mutta nyt- ei tule kuuloonkaan. Käytännössä jatkan kuitenkin samoin kuin aiemmin eli teen työkeikkoja silloin kun niitä on, nyt vaan täytyy keksiä joku hoitamaan poikaa siksi aikaa.

Birdie, ikävä että poika säikähti syödessään. Minua on kanssa purtu joitain kertoja, ensimmäiset kerrat Aaron katsoi pitkään säikähtäneenä minua kun ulvaisin mutta nyt kun tietää jutun, saattaa aina silloin tällöin kokeilla hampaillaan tosi varovaisesti ja katsoa reaktiotani ja hekotella syyllinen ilme naamallaan. Vintiö!
Joo, olin siinä Kodin Kuvalehden jutussa. Toimittaja kyllä antoi jutun tarkistettavaksi mutta sinne pääsi lipsahtamaan virhe, enhän sentään ollut töissä viikko Aaronin syntymän jälkeen, silloin makasin erittäin kipeänä sohvalla ja valitin kurjuuttani täällä

Emma77, meneekö teidän pienokainen päiväkotiin tai perhepäivähoitoon kun menet töihin?

Sintti, Aaron puklailee satunnaisesti kyllä mutta määrät on pienempiä kuin ihan vauva-aikana. Meillä on kanssa poika huitonut korviaan reilun viikon verran, tätä edelsi raju flunssa (koko perheellä). Kävin eilen lääkärillä aiheesta mutta ei ollut mitään. Tuntuu silti että korvat vaivaisivat ja nukkuminen päivisin on hankalaa.
Yöt onneksi nukutaan hyvin, vaikka katkonaista se on meilläkin. Aaron syö useamman kerran mutta nukkuu tosi pitkään joten saan itsekin nukuttua puuttuvat tunnit aamusta.

 

[Sintti.]

Sintti, Aaron puklailee satunnaisesti kyllä mutta määrät on pienempiä kuin ihan vauva-aikana. Meillä on kanssa poika huitonut korviaan reilun viikon verran, tätä edelsi raju flunssa (koko perheellä). Kävin eilen lääkärillä aiheesta mutta ei ollut mitään. Tuntuu silti että korvat vaivaisivat ja nukkuminen päivisin on hankalaa.
Yöt onneksi nukutaan hyvin, vaikka katkonaista se on meilläkin. Aaron syö useamman kerran mutta nukkuu tosi pitkään joten saan itsekin nukuttua puuttuvat tunnit aamusta.

Meillä tämän korvakierteen alussa kävi parikin kertaa niin, että käytin tyttöä yleislääkärillä, joka sanoi, että korvat ok. Sitten kun korvalääkärille vei, niin tulehdushan sieltä löytyi. Eli jos korvien huidonta tuntuu jatkuvan ja varsinkin jos siihen liittyy yskää tai räkäisyys jatkuu epänormaalin pitkään, niin kannattaa viedä korvalääkärille. Tai enhän tiedä, vaikka olisit sellaisella jo käynytkin, mutta siis kaikenlaisia korvaoireita vauvalla nyt nähneenä antaisin tämän vinkin. Meillä tauti pääsi kroonistumaan ja kierre oli valmis.

Meillä puklataan edelleen kymmeniä kertoja päivässä. Esim. illalla kylvyn ja nukahtamisen välillä saattaa mennä kolme yöpukua (jonain iltoina voi selvitä yhdelläkin toki) ja parit lakanat päälle. Kaikki sanoo, että puklailu vähenee, kun lapsi nousee ylös, mutta ei meillä. Parin viikon päästä on neuvolalääkäri, katsotaan, saadaanko lähete johonkin refluksitutkimuksiin tms.

 

[Emma77]

Jo-jo, mies jäi koti-isäksi! Hääräilee tuolla keittiössä niin etten kehtaa tässä koneella maleksia tällä kertaa kauempaa

 

[kamomillla]

Hei vaan,

Kivaa, kun täällä on vaikka mitä uusia juttuja. Mukava lukea teidän kuulumisia!

Meidän jutut lyhyesti: Ipana on eilisen neuvolan mukaan 8,7 kg ja 73 cm. Edelleen enemmän pitkä kuin leveä. Oppi ryömimään uudenvuoden aattona, mutta edelleen etenee suht. rauhallisesti. Istuu omatoimisesti, mutta ei kyllä pääse istumaan ilman apua. Latelee äitiäitiäiti -litaniaa ja oppi eilen näyttämään kieltä! Imetän edelleen ja soseita + sormiruokaa menee mukavasti. Tänään annoin ensimmäistä kertaa jauhelihaa, jota pikkumies naposteli aika innoissaan.

Sintti. Meillä ei puklailla, ellen just imetyksen jälkeen laita vatsalleen leikkimään. Pyydä tiukasti vaan lääkäriltä lähete tutkimuksiin. Vaikka ei oliskaan refluksia, niin tuntuu varmasti hyvälle saada asiaan varmuus. Toivottavasti korvakierre loppuisi.

Jo-jo. Mieletöntä, teillä kävellään. Me ollaan niiiiin kaukana teistä! Sulla on kiva blogi ja Aaron on ihana! Olen myös itse tehnyt satunnaisia töitä koko äitiysloman ajan niin, että mummit tai mies ovat hoitaneet poikaa. Ajattelin olla kotona syksyyn asti ja aloittaa sitten vakkarityöt. Poika menee päiväkotiin, mutta toivoisin saavani osittaisen hoitovapaan niin, että voisin tehdä nelipäiväistä viikkoa.

Birdie: Mua kanssa aina välillä vähän näykkäistään ja välillä poika oikein säikähtää, kun kiljaisen kivusta. Hampaita on neljä ylhäällä ja kaksi alhaalla, että ihan hyvän puruotteen jo saa

K-S: Meidänkin pitäisi ostaa uusi turvaistuin. Minkä hankitte?

Miten teillä muilla menee yöt? Birdie kertoikin jo unikoulusta. Meillä mennään koko ajan huonompaan suuntaan. Poika nukkuu kyllä yhdeksästä yhdeksään, mutta syö aika monta kertaa yössä. Usein herää myös pyörimään kuin väkkärä, keikahtaa vatsalleen eikä osaa kääntyä takaisin jne. Muutaman kerran on nyt myös herännyt pirteänä höpöttelemään. Meidän on varmaan pakko a) alkaa nukuttamaan tyyppiä omaan sänkyyn ja b) yrittää lopettaa yösyötöt kerralla. Jotenkin tuntuu, ettei millään jaksaisi tätä koulutusvaihetta, mutta pakko varmaan on.

T. Kamomilla ja poika 8kk

Miten teillä m

 

[Emma77]

Meillä syödään parikin liha-kasvissoseateriaa päivässä, aamulla kaurapuuroa omenaraasteen kera, pari pullollista (60-180ml) äidinmaidonvastiketta päivän aikana ja sen lisäksi illalla vellipullo ja sitten vielä välipalana appelsiininlohko jos toinenkin ja vauvojen riisikakkuja - noita kahta viimeksimainittua sormiruokaa siis viime aikoina, eilen meni pala ciabattaakin, kun niin tuntui olevan sen perään. Tuon lisäksi imetän iltapäivällä kerran pari ja yleensä vielä nukkumaan mennessä niin kauan että saa unessa kantaa sänkyyn. Vauva heräilee yöllä jonkun kerran syömään, muttei oo tississä jatkuvasti kiinni niinkuin yhdessä vaiheessa. Sitä vain Kamomilla, että ehkä on aika antaa enemmän kiinteitä. Jotain ravintoa teidän vaavi varmaan saakin vähintään joka kolmas tunti päiväsaikaan?

 

[kamomillla]

Emmalle: Kyllä meilläkin syödään se neljä-viisi kertaa päivässä. Aamupuuro, lounas (liharuoka), välipala (marjasose), päivällinen (liharuoka) ja iltapuuro. Tota appelsiinin palaa en ole kokeillutkaan, tänään heti se listaan ! En jotenkin usko, että tuo yölevottomuus on kiinni nälästä, mutta mistä ihmeestä se holtiton pyöriminen sitten johtuisi... Ensi viikolla meillä aloitetaan unikoulu. Nukutetaan unipussiin, jos pyöriminen rauhoittuisi ja omaan sänkyyn.

 

[Tiie*]

Heipä hei,

Tunttuu, että kylläpä meille on sattunut helppo vauva! Mitään sairauksia ei ole ollut, ei edes tukkoista nenää! Uuden vuoden päivänä puhkesi ensimmäinen hammas, silloin oli illan kuumeessa ja rauhoittui supolla. Nyt viikko sitten tuli toinen, ei aiheuttanut enää kuumetta. Ei ole varsinaisesti onneksi yrittänyt purra, nipistellyt vain, toki sekin tuntuu. Ja sitä nipistelyäkin yleensä silloin kuin haluaisi jo nukahtaa, mutta ei ole jostain syystä mennyt ihan iltarutiineiden mukaaan ja alkaa olla yliväsynyt.
Meillä ei ryömitä, eikä oikeastaan kontatakkaan, mutta istutaan sujuvasti, noustaan pystyyn ja otetaan tuen kanssa muutamia askelia. Jännä nähdä jääkö sekä ryömiminen että konttaaminen välistä, sellaisella omituisella pyörimis-hilautumistyylillä siirtyy nyt paikasta toiseen. Ja jokapaikkaan pitää päästä pystyyn.
Juttua on ruvennut tulemaan, hieman kuuluu jo ättä ja itä sanoja. En tiedä ovatko sitä mitä luulisi niiden tarkoittavan, kivan kuuloisia jokatapauksessa.
Yönukkumikset eivät taida olla meillä mikään ongelma, vaikka välillä jo ajattelin, että pitäisi saada tasoittumaan. Alkuunhan tyttö nukkui läpi yön, ennen joulua rupesi heräämään pari kertaa yössä ja nyt herää yleensä yhden kerran joskus kahden maissa, otan viereen syömään ja sitten herää seitsemän hujakoilla. Neuvolan täti oli sitä mieltä, että yösyötöistä pitäisi päästä jo kokonaan eroon, mikä nyt teidän juttuja luettuani tuntuu aika rajulta. Ja itse olen sen verran uninen silloin yöllä, että aika paljon helpommalla pääsee, jos syöttää ja ottaa viereen. Tassuttamiseen ja sen opetteluun menee varmasti aikaa, kokeillaan sitä myöhemmin, jos yösyötöt eivät tunnu jäävän pois.
Tyttö tuli siis tällä viikolla 8kk, painoa 8,3 ja pituutta 70. Aí niin ja aloitettiin pottailu! Joululahjaksi saatiin potta ja aamupissit ja joskus kakatkin siihen tehdään, tuntuu, että hieman jo hiffaa mitä varten siinä istutaan. Ja on muuten ollut tosi kiva istua, joulupäivänä nauraa rätkätti koko vartin ääneen, jonka potalla istui! Siinä kikatuksessa pissit tulee vähän pakostakin=)!
Imetän vielä useita kertoja päivässä, aamulla syödään samaa puuroa kuin vanhemmatkin, tosin ilman suolaa, eli kauraa tai ruista. Hedelmiä sormiruokaillaan ja sitten päivällä pari raskaampaa ateriaa, yleensä samaa suolattomana, mitä meillekin. Esim. jauheliha-tomaattikastike ja pastaa, lohta ja perunamuussia, kanaa, vihanneksia ja nuudeleita. Minusta purkkiruuat ovat tosi mauttomia, kotiruoka täysin ilman mausteitakin maistuu paremmalta. Samalla ei tule hienonnettua niin soseeksi kuin purkkiruuat, syö tosi sujuvasti pieniä paloja ja oppii käyttämään tuota uutukaista purukalustoaan!

 

[Hilma 77 ek]

Kovin erilailla kehittyvät ryhmämme lapset! Meillä ei todellakaan nousta seisomaan ja ryömiminenkin on laiskaa. Höpötystä tulee senkin edestä, selviä sanoja ei vielä. Yöt ovat aika hankalia; millään ei osattaisi rauhoittua omaan sänkyyn ja yösyöttöjäkin on vielä useampi per yö. Kiinteitä syödään neljä-viisi per päivä, joten niiden puolesta pitäisi yöt jaksaa, mutta kun ei. Ehkä tämä joskus tasoittuu.

Kun luin teidän muiden juttuja, huomasin olleeni taas hieman mielikuvitukseton. Eli _hedelmiä_ sormiruuaksi ja minä kun olen pähkäillyt, että mitä antaisi *heh*. Niin ja pojalla on kaksi hammasta ja muutaman kerran on minuakin näykkäissyt, mutta selvästi vahingossa. Poika painoi 8 kk iässä muutamaa grammaa vaille 8 kg ja oli 69 cm pitkä.

 

[Emma77]

Ehkä tuon korvikkeenkin takia meidän vauva ei aivan mahdottomasti heräile yöllä. Laitetaan hänet kyllä nukkumaan unipussiin, mutta oon nyt ruvennut ottamaan sen pois kun otan viereen, koska ajattelin, että ehkä siksikin herää, kun pussi haittaa kääntymistä - tykkää nykyään nukkua mahallaan. On nuo yösyömiset kai paljon tässä vaiheessa tottumiskysymys. Itse en niitä rajoita, kun päivisin en ole kotona imettämässä ja toistaiseksi kuitenkin olen viime aikoina saanut siedettävästi nukuttua. Tsemppiä, lapset on joka tapauksessa pieniä vain hetken...

 

[Emma77]

Noniin, eilen vauvalle ei aamupuuron jälkeen maistunut oikein soseet eikä tuttipullo. Vähän sormiruokaa natusti, mutta niin sanonut ruoka-ajat meni varsin nihkeästi. Ei huutanut suoraa kurkkua, mutta piti sellaista pientä narinaa. Turhauttavaa äidille, kun teki mieli toinen rauhoittaa rintamaidolla, mutta ei voinut. Viikolla kun pitää olla päivät töissä niin ei viikonloppunakaan viitsi päiväsaikaan imettää, muuten on sit työpaikalla tukalat paikat. Tuon takia olis kannattanut olla kotona vielä pitempään.

Yön toinen sitten vietti suurilta osin rinnalla tai kitisten. Nyt on äidin olo sen mukainen. Olen risaisiin öihin tottunut, mutta noin ylipäätään tunnen olevani hukassa.

 

[Hilma 77]

Emma, noin meilläkin usein menee. Eli muutama päivä syödään huonosti ja sitten taas maistuu. Huonosti syönti päivät on välillä aika hankalia. Tuohon nukkumis asiaan haluaisin minäkin muutaman hyvän vinkin. Kerran yritin jättää yhden imetyksen väliin yöllä, minkä seurauksena poika huusi tunnin (sylissä) ja rauhoittui uudestaan vasta kun oli syönyt _molemmat_ rinnat.

 

[Sint]

Kuulostaa tutulta nuo monen mainitsemat yöhulinat. Meillähän tyttö nukkui pienenä hyvin (söi 2-3 kertaa yössä, välillä valvottiin, mutta ei aina, esikoiseen verrattuna tämä oli taivaallista), mutta nyt on menty huonompaan. Jos on hyvä yö, syödään 3-4 kertaa, eikä muuten kukuta. Yösyöttöjä ei voi vielä jättää pois, kun tytölle pitäisi tosiaan saada sitä painoa. On taatusti oikeasti nälkäinen myös öisin.

Mutta kun on huono yö (niin kuin viime yö), herätään tunnin-puolentoista välein. Jossain vaiheessa syöttäminen ei auta, vaan haluttaisiin seistä sängystä ja kiljua riemusta. Silloin tulee käyttöön operaatio paini, eli minä pidän tyttöä makuuasennossa. Ei hermostu siitä, mutta

 

[Sintti.]

Kuulostaa tutulta nuo monen mainitsemat yöhulinat. Meillähän tyttö nukkui pienenä hyvin (söi 2-3 kertaa yössä, välillä valvottiin, mutta ei aina, esikoiseen verrattuna tämä oli taivaallista), mutta nyt on menty huonompaan. Jos on hyvä yö, syödään 3-4 kertaa, eikä muuten kukuta. Yösyöttöjä ei voi vielä jättää pois, kun tytölle pitäisi tosiaan saada sitä painoa. On taatusti oikeasti nälkäinen myös öisin.

Mutta kun on huono yö (niin kuin viime yö), herätään tunnin-puolentoista välein. Jossain vaiheessa syöttäminen ei auta, vaan haluttaisiin seistä sängystä ja kiljua riemusta. Silloin tulee käyttöön operaatio paini, eli minä pidän tyttöä makuuasennossa. Ei hermostu siitä, mutta

(ärgh, #*&%:n kosketushiiri! Jatkanpa omaa viestiäni)

Eli ei hermostu painista, mutta kyllä se tunnin saattaa kestään. Nyt en osaa pistää tätä korvienkaan piikkiin, kun ei itkeskele tai mitään. Laittaisin sen ihan tämän uuden ihanan liikkumistaidon piikkiin. Kuka sitä nukkua malttaa kun voi viskellä tuttia pinniksen laidan yli ja jokeltaa...

Nyt onneksi lähti esikoinen mummolaan pariksi päiväksi, josko saisi aamuisin nukkua. Viime aikoina vauva on alkanut kolista kuuden aikoihin ja juuri kun hänet saa takaisin nukkumaan, esikoinen herää. Kyllähän sitä muuten kuudeltakin heräsin, mutta kun on justiinsa paininut neljästä viiteen...

No, parin vuoden sisällä ehkä helpottaa.