Tiudeliini: onko Roope siis aiemmin syönyt mukisematta kasvissosetta / kasvissosekorvikesekoitusta? Meillä kasvissoseet eivät ole kovin suurta herkkua. Ellei mukana ole bataattia tai porkkanaa, jotka makeuttavat tarpeeksi. Viime aikoina olen joutunut aika lailla lisäilemään lihasoseisiin hedelmää, että menee alas. Makeaa pitäis olla. Huuto ei ala, mutta pärskyttää nyrpeänä ruuan pois. Eli voithan kokeilla lisätä kasviksen joukkoon vaikka päärynää, ja sitten hiljalleen vähentää sitä ja jättää pois. Tota mäkin yritän. Alkuun kyllä aina koitan antaa ilman makeutusta. Meillä nyt on vähän eri tilanne, kun raudan takia pojan pitäis syödä vähän niinkun pakosti, eli kaikkia keinoja täytyy käyttää... Maissi muuten on meillä myös auttanut, siitä poika tykkää, eli maissisosetta muiden soseiden joukkoon. Tietty olis kiva, että poju tykkäisi kaikista soseista, mutta kai vauvallakin on lempimaut. Annatko muuten kaupan soseita vai itse tehtyä?
Sormiruokailusta: me nyt ei sillä tietty voida aloittaa, kun ollaan ajat sitten jo alettu soseilu, mutta mietin vaan noita sormiruokia. Meil on nyt syöty menestyksellä maissinaksuja ja kurkkua, mutta kyllä alkaa yökit, jos kurkusta irtoaa suuhun liian iso pala. Kova ja rosoinen leipä ei kiinnosta, banaania on syönyt kaksin käsin kuoriosasta kiinni pitäen, mutta siitäkin irtoaa helposti paloja, kun lujaa ikenillä jäytää. Niin miten tuo pala-asia? Meillä tuntuu olevan aikamoinen yökkijä. Tietty jos vaan sormiruualla aloittaa, niin ehkä sitten jo alusta saakka tottuu paloihin. Se kai siinä lienee ideakin. No, harjoitellaan kuitenkin, onhan se tarttumisen ja hienomotoriikan kannalta hyvä homma. Porkkanaakin tykkää jäytää, ja mun kädestä imee klementiinin viipaletta ihan innoissaan.
Sormiruokailusta: me nyt ei sillä tietty voida aloittaa, kun ollaan ajat sitten jo alettu soseilu, mutta mietin vaan noita sormiruokia. Meil on nyt syöty menestyksellä maissinaksuja ja kurkkua, mutta kyllä alkaa yökit, jos kurkusta irtoaa suuhun liian iso pala. Kova ja rosoinen leipä ei kiinnosta, banaania on syönyt kaksin käsin kuoriosasta kiinni pitäen, mutta siitäkin irtoaa helposti paloja, kun lujaa ikenillä jäytää. Niin miten tuo pala-asia? Meillä tuntuu olevan aikamoinen yökkijä. Tietty jos vaan sormiruualla aloittaa, niin ehkä sitten jo alusta saakka tottuu paloihin. Se kai siinä lienee ideakin. No, harjoitellaan kuitenkin, onhan se tarttumisen ja hienomotoriikan kannalta hyvä homma. Porkkanaakin tykkää jäytää, ja mun kädestä imee klementiinin viipaletta ihan innoissaan.