Oksennustauti: Miksi hemmetissä sen pitää aina iskeä lapseen keskellä yötä? Keskiviikko-torstai yönä lapsi siis alkoi oksentaa ja eipä siinä aamuyö kahden jälkeen paljon nukuttu. Reppanaa siinä sitten sai rahoitella, heijata, pestä, lohduttaa ja vahtia pitkin yötä. Saldona iso univelka ja maha+selkäkin protestoi ko. yötä. Ei käynyt mielen vieressäkään aamulla töihin lähtö, vaikka mies olisi ollut muutenkin jo vapaalla. Eilen ei mikään pysynyt lapsella sisällä (oksensi tunnin sisällä syönnistä pitkin päivää kaikki), mutta illaksi onneksi rauhottui ja yökin meni oksentamatta. Toki sitä heräsi moooonta kertaa yössä tarkistaa, että lapsella oli kaikki ok, mutta itkua, sotkua, pyykkivuorta jne. ilman se oli ihan luksusta. Tänään lapsi voinut jo hyvin, mutta sitten tauti iski miehelle. Itsellä toistaiseksi ok olot. Kauhulla muistelen edellistä raskautta, kun rv.36 kohdilla sain noro-viruksen, mikään ei pysynyt sisällä ja yö meni yhtä aikaa pöntöllä istuen ja samaan aikaan oksentaen. Onneksi maha pysyi silloin rauhallisena, eikä alkanut supistukset tmv. sillä en todellakaan olisi tiennyt miten siinä puolikuolleessa tilassa olisi vielä ennen aikaisen synnytyksen jaksanut.
Oli se elämä juhlaa sairastelujen osalta, ennen lasta. Lapsen illalla kysellessä, että "ottaisitko äiti oikeasti nämä pöpöt ja tämän taudin multa jos voisit?", niin vastasin lapselle, että olen varma jokaisen äidin/isän tekevän niin jos vain voisi. Siihen lapsi vastasi, että "ihanaa olla niin tärkeä".. Ja tottahan tuo on..
Neuvola ohi tänään ja kaikki ok. Hemoglobiini oli 130 paikkeilla (ihan ok), verenpaineet ok ja sykkeetkin löytyi. Ensi kuulle sitten seuraavaa aikaa 10.1.2014, jolloin laitetaan Kelan asioita eteenpäin.
Remontointia täällä on tosiaan harrastettu ja tapetoinnissa en ole vältellyt liistereitä jne.. Ainoa, mihin en koske on pistorasioiden irrotus + takaisinlaitto; eihän se tärsky mulle niin paha varmaan olisi, mutta maha voisi olla toista mieltä. Mies siis saa hoitaa nuo. Maalatessa olen ilmoittanut, että maali tulee sisätilaan ja raskaana olen. Myyjä sitten selittänyt, että maalin pitäisi olla ihan ok. Mitään sen kummempia suojaimia en ole käyttänyt ja ihan hajutontakin tuo maali on ollut.
Supisteluja/kipuiluja on alkanut ilmetä, jos esim. kiireessä koittaa reippaasti johonkin kävellä. Se auttaa, kun rauhoittaa tahtia. Neuvolan täti kehoitti seurailemaan tilannetta ja että jos epämukavuutta alkaa ilmetä turhan usein raskauden edetessä, niin saikkua on sitten luvassa. Toisina päivinä, kun työmotivaatio on todellakin hakusessa, ei tuo ajatus saikusta ja siitä, että lähtisi kotopuoleen viikoksi tai pariksi esikoisen kanssa leipäilemään ole yhtään hullumpi ajatus. Mutta toisaalta olen niin tunnollinen ja pidän työstäni, että tarkoitus olisi hoitaa pöytä mahdollisimman puhtaaksi ennen äitiyslomalle jääntiä.
Nyt sitten jatkamaan tuota remppailua, vuorossa olisi portaiden alapuolen maalaaminen, joka on viisainta hoitaa nyt ennen kuin maha kasvaa niin, että en edes mahtuisi tuonne pienimpään kulmaan.
Tsemppiä muille..
Skaardie + Pottu 19+4