Toggle sidebar

Toukokuun vauvat 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Elina77
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Kiitos kaikille onnittelijoille! Nyt mekin ollaan vihdoin uskallettu kertoa lähisuvulle, vähän jännitti kertoa kun kukaan ei kyllä enää odottanut meiltä näitä uutisia, mutta ihan turhaan sillä kaikki ovat tietysti tosi-iloisia ja kihelmöi tuplista. Koska jouduimme kertomaan puhelimitse, soitin äidilleni Skypella johon laitoin webbi-kameran niin että varmasti näin reaktion. Hauskaa oli.

Vietimme täällä USAssa eilen Halloweenia, vähän jo uskaltaa miettiä mihin hassuihin pukuihin pienet vauvat ensi vuonna pukisi. Tosin pieni säikähdys tuli kun vessassa käydessä on pariin kertaan paperiin tullut ihan pisarallinen verta. Onko muilla vielä näillä viikoilla ollut tällaista? Ajattelin että jos ei tule lisää vuotoa tai kipuja en soita lääkärille, mutta kieltämättä ajatus keskenmenosta pyörii mielessä ja kauhistuttaa nyt kun olen nähnyt pienokaisetkin ultrassa.

Tiuhti&viuhtin miehen tapaan minäkin kyllä aloin nauraa kun näin tuplat ultrassa, kuva "katkesi" kun vatsa alkoi niin pahasti höllyä mutta sitten onneksi rauhoutuin että pääsimme ihailemaan kuvaruutua. Kaiken maailman käytännön asioita aloin vasta myöhemmin stressaamaan, mutta nyt vielä keskityn siihen että saisimme raskauden turvallisesti lähelle laskettua aikaa.

Mullekin on tullut enemmän finnejä kuin tavallisesti, toivottavasti sekin pien hellittää kun ei muutenkaan pömppömahan kanssa ole vielä niin "hehkeä" olo :) Töissäkin perjantaina esimies sanoi että näytän väsyneeltä, ihme tuo! Meillä on ollut viime aikoina töissä paljon muutoksia, lomautuksia, konttorinvaihtoa, jäljellejääneille liikaa töitä yms., joten odotan että olosuhteet vähän rauhoittuvat ennen kuin kerron asiasta.

No, nyt sunnuntaina en halua ajatella töitä :)

T. Birdie 10+5
 
Tervetuloa mukaan keskusteluihin kaikki uudet, kivaa että on sekä yksösten että kaksosten odottajia ja väkeä eri puolilta maailmaakin :)

Mulla on ollut jotenkin alakulofiilis viime päivinä. Tämä raskauden vaihe on kummallinen: selkeät raskausoireet kuten pahoinvointi ja pyörrytys loppuivat jo muutama viikko sitten, väsymyskin on helpottanut, vaikka edelleen välillä nukun megapitkiä yöunia. Kun vauvan liikkeitäkään ei vielä tunne, eikä maha ole minulla kasvanut, niin olo on jotenkin ihan epätietoinen: onko siellä mahassa varmasti ketään, onko siellä kaikki hyvin?

Oloa ei helpottanut yhtään se, että menin ebaysta tilaamaan Angel Sound -kotidopplerin, jolla voisi kuunnella sikiön sydänääniä, mutta vaikka kuinka etsin ja etsin yhden illan niitä, en löytänyt kuin oman pulssini. Tiedän, että niitä sydänääniä ei amatööri välttämättä tuolla laitteella löydä heti, eikä pitäisi huolestua ollenkaan, mutta kyllähän tuo epätietoisuus jossakin takaraivossa kytee silti. Mies ei ymmärrä huolenaiheitani ollenkaan, hänen mielestään murehdin ihan turhan takia kaikkea :(

Iloisempiakin uutisia: Olin viikonloppuna kaksissa bileissä, ja ne olivat omalta osaltani ensimmäiset varsinaiset juhlat, joissa muut juovat, mutta minä en. Jännitin varsinkin noita lauantai-illan varsin kosteiksi tietämiäni läksiäisjuhlia vähän etukäteen, että minkälaista se sitten on ainoana seisoskella mehulasin kanssa, kun kaverit juovat viiniä pullokaupalla, mutta hyvinhän se sujui! Mulla oli oma Pommac-pullo mukana, eikä suurin osa vieraista varmasti edes tajunnut, että en ole huppelissa. Mulla oli ihan oikeasti aivan yhtä kivaa kuin bileissä yleensäkin, ja jotenkin se hyväntuulinen humala ja ihmisten rentous tarttuu itseenkin, vaikka viinilasia ei kallistelekaan. Tosi positiivinen kokemus!

Iloista viikkoa kaikille kanssaodottajille! :)


Elina 13+3
 
Elina77, ymmärrän huolesi, samoja juttuja sitä täällä miettii. Pitää vain uskoa, että kaikki menee hyvin; kovin vähän sitä loppujen lopuksi voi itse tehdä.

-S-- minä odotan joulua ihan hassuna! Vuoden paras juhla. Shoppailin jo kesällä Hesan keskustan joulupuodista kuusen koristeita ;)

Vai kukkii teillä naamat, hmmm. Mulla oli nuorempana aknea, mutta muutamaa finniä lukuunottamatta iho on pysynyt raskausaikana hyvänä. Normaalisti mulla tuli aina kierron loppuvaihessa aika tavalla näppylöitä.

Mulla on päiväjärjestys siirtyny kovin aamupainotteiseksi. Väsyn illalla jo yhdeksän aikaan, mutta ihmekös tuo, kun herään viideltä.

rv 10+3
 
Niin sitä vain tuli käytyä toisella neuvolareissulla ja kaikki on ookoo. Painoa oli tullut neuvolan vaakan mukaan kilo lisää, vaikka kotivaaka tarjosi puolta kiloa.. Samapa tuo, painonnousu kuitenkin ollut melko olematonta, sillä tuollainen kilon heitto on itselleni aivan normaalia muutenkin.

Sydänääniä koittivat saada kuulumaan kovasti laitteella (Dobbler?), mutta ei onnistunut sitten millään. Ensin koitti nuorempi hoitaja ja sitten vielä konkari.. Ei auttanut, että hoikka olen ja mulle olisi sopinut, että oltaisiin kuunneltu sitten seuraavalla kerralla kuukauden päästä, sillä vastahan viime torstain ultrassa kaikki oli ollut kunnossa.. Mutta kuinka ollakaan, tämä konkarihoitaja oli sitä mieltä, että parempi se on ottaa selvää kun kerran olen neuvolaan asti tullut, että onko sikiöllä ja sen sydämellä kaikki ookoo. Siispä mentiin toiseen huoneeseen ja ultraan. :) Sain nähdä toista kertaa sen pienen kiemurtelijan.. Liikettä oli siihen malliin, että ihan ihmetytti! Sydänkin pompotti niinkuin pitikin.

Tulevana torstaina olisi tiedossa sikainfluenssan rokotukset ja sinne kutsuivat minutkin. Kantaani kyselivät rokotteeseen ja ilmoitin, etten ole siitä järin innoissani ja syytkin siihen. Eli kaveripiirissä tautia jo on ja ei minulla kävisi mielessänikään murehtia esim. normaalia kausi-influenssaa, joka tappaa vuosittain satoja ihmisiä sekin. Jäi hieman kurja ja painostettu maku siitä, kun kahdesta suusta paasasivat kuolemasta ja ties mistä.. En halua rokotusta ja se on päätökseni jonka heille ilmoitin. Jäi tosiaan kurja mieli painostamisesta rokotuksen ottamiseen.

Sitten ilmoittivat vielä senkin, että mikäli kieltäydyn ottamasta rokotetta heidät on ohjeistettu merkitsemään tämä tieto ylös neuvolatietoihini. Niin jos sitten jotain sattuu, niin on tiedossa etten ole rokotetta ottanut.. Jotenkin karmiva ajatus tuokin pitää kirjaa kuka ottaa rokotteen ja kuka ei, mutta samapa tuo minulle. Heillä on sääntönsä, joten toimikoon sen mukaisesti.

Miten muilla menee?

-Danzee83 + Itiö rv.12+5-
 
Danzee, kurjaa kun koit painostusta neuvolassa. Itse en ole vielä tehnyt päätöstä rokotteen suhteen. Neuvola täti hoki, että "hänen täytyy suositella" ja "en voi sanoa omaa mielipidettä". Että ei mua ainakaan mitenkään painostettu, hyvä niin. Odotan ainakin ekan kolmanneksen ohi ennenkuin menen. Tosin muutaman viikon kuluttua sekin on saavutettu. Noh, elämässä täytyy sietää epävarmuutta.
 
Meillä ei ole neuvolassa puhuttu rokotteesta yhtään mitään. Käydessäni viime viikolla siellä ihan vain muiden asioiden takia huomasin ovessa lapun, että tällä viikolla rokottavat muutamana päivänä odottavia äitejä. Itse olen kallistunut myös sille kannalle, että en aio rokotusta ottaa. Mutta täällä suunnassa siis ei ole painostettu, mutta ei kyllä mainostettukaan...
 
No minulle paasattiin siitä, että mikäli tulisin saamaan esimerkiksi kovan kuumeen, keuhkokuumeen tai vastaavaa niin sikiön hapensaanti voisi vaikeutua ja ties mitä. Keskenmenokin mainittiin ja mahdolliset taudin vaikutukset alkuraskaudessa sikiön aivoihin. Ja kaiken kruunasi toteamus siitä, miten minunlaiseni nuoret ihmiset ja raskaana olevat ovat maalimalla tautiin nimenomaan kuolleet.

Aivojen kehityksestä ja alkuraskauden kuumetaudeista kysyin ja neuvolan kanta alkuraskauden määritykseen oli ensimmäiset 12 raskausviikkoa, jolloin merkittävin kehitys mm. sydämessä ja muissa elimissä tapahtuu. Sen rajapyykin olen onneksi jo ylittänyt.

Lisäksi minusta ei voi verrata maailmalla sattuneita sikainfluenssan kuolemantapauksia suoraan Suomeen, etenkään raskaana olevien kannalta. Monessa maassa terveydenhuolto ja yleiset hygienia mahdollisuudet on kaukana Suomen tasosta ja kaiken lisäksi terveydenhuolto niin kallista, että harvalla on varaa "pikku nuhan" yllättäessä lääkäriin hakeutua, jolloin hoitoon hakeutumisen pitkittyminen lisää mahdollisuutta isompiin ongelmiin. Suomen neuvolasysteemi ja raskaudenaikainen seuranta on myös tasoltaan moneen muuhun maahan verrattuna aivan omaa luokkaansa.

Mutta kyllä tuo kahdesta suusta saarnaaminen heti aamun alkajaisiksi tosiaan harmittaa vieläkin. Sanomisissa ei sinänsä mitään vikaa, vaan siinä miten se sanottiin (=painostavaan eikä tiedottavaan sävyyn)..

Parhaan ystäväni mies sairasti viime viikolla sikainfluenssan, joka meni kotihoidolla, Buranalla ja leväten ohi viikossa. Mies on ylipainoinen, nuoresta iästään huolimatta (24-vuotias) käyttää verenpainelääkkeitä, polttaa tupakkaa ja syö epäterveellisesti. Ja silti ei ollut hengenlähtö edes lähellä.. Uskoisin, että itse perusterveenä, vaikkakin raskaana olevana olen tätä miestä paremmassa jamassa jos taudin saan.
 
Synnytyslääkärini suositteli, että otan sikainfluenssarokotuksen, mutta hän ei niitä itse anna. Yleislääkärini taas ei anna rokotuksia kuin raskausviikolta 14 alkaen, joten palanen asiaan siinä vaiheessa.

Norjassa oli kai ainakin yksi terve hiljattain synnyttänyt nainen kuollut sikainfluenssaan, ja maa on kai Suomen kanssa vertailukelpoinen terveydenhuollollisesti. Mutta itse aion ottaa rokotuksen ensisijaisesti juuri siksi, että lääkäri suositteli.

Tänään tuli täyteen 12 raskausviikkoa :) Torstaina on np-ultra. Jännittää. Menin lukemaan Kaks Plus-lehteä muutama viikko sitten, ja aloin sen takia hermoilla, että onko kaikki kunnossa. Pitäs vaan pussi päässä istua, eikä lueskella turhia :P Tieto lisää tuskaa, vaikka oppiihan siinä sivussa kaikkea hyödyllistäkin (niinkuin esimerkiksi, etten ole ainoa, jolla ikään kuin vähän supistelee raskauden alusta saakka.)

Täällä joku muukin ihmetteli, että onkohan vatsassa asiat kohdallaan. Sitä on liikkellä. Oon mä välillä vähän rauhallisempikin.

Vanhemmille kerroin viikko-pari sitten, olivat iloisia. Rauhallisesti ottivat asiat - onhan mulla jo esikko. Miehen vanhemmat saivat tietää ensimmäisestä lapsenlapsenalustaan raskausviikolla seitsemän ja olivat myös toki mielissään. Anoppiehdokkaalla kesti hetken sulattaa, mutta yllätyksensä alla oli kyllä kuulemma heti hyvin onnellinen.
 
Brasilian matka on onnellisesti takana, nyt odotellaan ekaa ultraa joka on ensi tiistaina. Varhaisultrassa en ole käynyt joten nyt vasta selviää mitä siellä mahassa todella tapahtuu.

Matka sujui raskauden kanssa muuten hyvin, mutta ruokien kanssa oli todella_hankalaa. Olen kasvissyöjä ja Brasiliassa syödään vaan lihaa. Siihen vielä päälle juustojen ja muiden maitotuotteiden tarkkailu. Tulipa selvitettyä että normimaito ko maassa ei ole pastoröitua, vaikka sitäkin kyllä saa kaupasta kun osaa oikein etsiä. Lisäksi piti välttää kaikkea missä voi olla käytetty kraanavettä (esim tuoreet mehut joita myytiin kaikkialla) tai vain kraanavedellä pestyjä (salaatit, hedelmät). Miettikääpä mitä jää enää jäljelle? Noh, me tehtiin ruoat pääsääntöisesti itse, käytiin syömässä ulkona vain pari kertaa ja silloin söin pastaa.

Huomasin matkan aikana että jos en saa syötyä tasaisin väliajoin, laskee verensokerini ja tulen hurjan kiukkuiseksi :) Ennen olen pystynyt olemaan syömättä pitkiäkin aikoja ilman mitään. Tuo on nyt raskauden aikana muuttunut. Ja hyvä niin, tuleepahan varmasti syötyä riittävästi. Pahoinvointi ja väsymys tuntuivat muuten jääneen taka-alalle, paitsi että pariin otteeseen tuli kyllä oksennettua ja se lähinnä silloin kuin jouduin matkustamaan bussissa aamulla huonosti nukutun yön jälkeen vatsa tyhjänä.

Mahan turvotus jatkuu ja myös näytän ilmeisesti raskaana olevalta. Tuntematon nainen kadulla tuli kysymään olenko raskaana:)
 
Heippa kaikille! Kivaa kuulla myös Jojo76:n kuulumisia pitkästä aikaa :)

Tänne päin kuuluu vaihteeksi hyvää. Influenssa on nyt sairastettu ja ohi ja konsultoituani ehkä viittä lääkäriä olen viimein ymmärtänyt, että a) pikkuisella ei ole hätää b) minun ei tarvitse ottaa rokotetta, koska olen saanut tarvittavat vasta-aineet sairastumisesta c) voin jatkaa odotusta normaalisti.

Olin olevinani hurjan rauhallinen tämän asian kanssa, mutta tosiaan kävin sitten kuitenkin ylimääräisessä ultraäänessä katsomassa, että kaikki on varmasti kunnossa. Ja siellähän pikkuinen taas heitteli kuperkeikkoja kuulemma oikein hyvin kasvaneena. Eli nyt influenssan kanssa tuskailevat, voin kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa, että kyseessä on mitä todennäköisimmin ihan_tavallinen_flunssa. Eilen oli myös toinen neuvola, jossa pääsin vihdoin kuuntelemaan sydänääniä. Se oli ihanaa.

Me olemme miehen kanssa pikku hiljaa alkaneet kertoa asiasta ystävillemme, jotka ovat suhtautuneet asiaan todella hyvin. (Kyseessä siis ystäväpiirin ihka ensimmäinen vauva). Moni on ollut yllättynyt, mutta tosi onnellinen meidän puolesta. Vatsa alkaa vähitellen kasvamaan ja olen alkanut selailemaan nettikauppojen äitiysvaatevalikoimia sillä silmällä :) Varattiin muuten uudeksi vuodeksi rentoutusmatka Ranskaan! Sitä odotellessa ja vatsaa kasvatellessa.

Jaksamista kaikille!
T. Kamomilla ja pikkuinen rv 14+4
 
Varoitus! Sisältää avautumista...

Tulin juuri toiselta neuvolakäynniltäni kotiin, itkun kanssa.
Vauvalla pitäisi olla kaikki hyvin, sydänäänet saatiin kuulumaan n.10 minuutin tuhraamisen jälkeen, ensin harjoittelija ja sitten terkkari. Pääasia että löytyivät kuitenkin

Mutta siin kun menin neuvolaan, niin hyvä että olin istumaan ehtinyt kun terkkari ilmoitti että sokerirasitus testissä löytyi poikkeavia arvoja... Eli siis raskausajandiabetes. Ei naurattanut yhtään. Ja sitten vielä vähemmän kun näin ne tulokset. paastoarvo(eli 12h syömättä ja juomatta) oli 5.4 kun raja on kuulema 5.3. yhden tunnin(eli tunti litkun juomisen jälkeen) arvo oli 5.7 kun se saisi ilmeisesti olla lähempänä kymmentä. Ja kahden tunnin arvo 3.6 joka sekín saisi ilmeisesti olla jotai seiskan luokkaa.

Joudun siis ensi viikolla diabetes neuvojalle ja käymään äippäpolilla. Pääasiahan tietenkin on että vauva voi hyvin, mutta jotenkin on itsellä kauhean epäonnistunut olo. Terkkari kyllä koitti lohduttaa ja sanoi että ei siihen oikein itse voi vaikuttaa muuten kuin ruokavaliolla joka mulla on kyllä ihan kunnossa. Eli en siis mässää hulluna karkkia sipsejä tms roskaruokaa, vaan syön monipuolisesti ja terveellisesti, se ei vaan näytä mulle riittävän.

Tosiaankin, kun neuvolasta pääsin autolle niin itku pääsi. Jos tästä jotain hyviä puolia haetaan, niin pääseepähän ainakin vähän tarkempaan seurantaan.

Paino ei ollut noussut kuin 1.2kiloa, kuulema aivan normaalia.

Anteeksi vuodatus, oli vaan ihan pakko saada purkaa jollekin.. Jospa tämä päivä tästä vielä kirkastuisi ja paha mieli hieman hellittäisi.

-S-- +pikku-pupu rv13+4
 
-S--, rauhoituhan nyt hyvä nainen. Sikiöllä kaikki hyvin ja nyt kun ongelma on tiedostettu, voidaan asia ottaa myös huomioon, jotta kaikki etenisi vastaisuudessakin mallikkaasti! Aiemmin mainitsit, että sinun siskollasi on ollut vastaavia haastetita (raskausajan diabetesta). Oletko jutellut hänen kanssaan? Siskollasi voi olla hyviä vinkkejä ja käytännön kokemusta roppakaupalla.. Ainahan se toki harmittaa ja surettaa, jos tulee mutkia matkaan, mutta itse olen sitä mieltä että itkun jälkeen (joka muuten helpottaa oloa aluksi ja kuuluu asiaan) on aika alkaa ajatella asioita järjellä.. :) Et voi olla itseesi pettynyt, sillä et sinä voi tuollaiselle asialle mitään. Ihmisen keho on niin jännä tapaus; harvoin se toimii niinkuin me haluaisimme.. Millloin se haraa raskautumista, milloin laihtumista ja milloin mitäkin haluttua toimintoa vastaan. Tsemppiä sulle paljon ja ilmoittelehan miten asia etenee!

Täällä mulla on nyt parina päivänä ollut kurkku aavistuksen arkana. Lämpöilyä on hieman, mutta niin mulla on ollut toisaalta koko raskauden ajan.. Lämmöt siinä 36,5-37'C luokkaa, joten ihan terve olo silti.. Neuolassakaan eivät asiaa murehtineet.. Silti tuntuu, että onkohan tässä jonkin sortin lenssu tuloillaan...? Ainoatakaan särkylääkettä en ole vielä raskauden aikana ottanut, mutta mikäli tämä tässä jatkuu niin aika kääntyä Panadolin puoleen (jota muuten pitäisi muistaa käydä ostaa apteekista, kun ei sitä kaapissa ennestään ole).. Huomenna olisi täällä possupiikityskin, mutta itse en tosiaan ole piikille menossa.. Ja saati nyt sitten, kun muutenkin tuntuu, että onko tässä sairaaksi tulossa..? Kun muistaakseni normaalejakaan rokotteita ei saisi puolikuntoisena tai sairautta epäillessään ottaa..

Nyt kahvitunnille ja sitten päivä pakettiin..

-Danzee + Itiö rv.13+0-
 
-S--: Älä suotta itseäsi syyttele moisella asialla, tai tunne olevasi yhtään huonompi kuin kukaan muukaan. Monilla on raskausaikana ongelmia sokeriarvojen kanssa ja siksi niitäkin osataan nykyisin niin hyvin seurata ja hoitaa.

Mie kanssa kävin eilen ekaa kertaa neuvolalääkärin vastaanotolla ja sain kuunnella myös terveiset masusta..se ei ollutkaan niin helppoa kun aktiivisella kaverilla tuntui olevan koko aja´n menoja johonkin suuntaan.. :) Äänet löytyi, mutta sitten aina hävisi saman tien. Onneksi lopulta kuitenkin asettui siksi aikaa että sain vähän aikaa kuunnella niitä sulosäveliä.. :)

Lääkäri kertoi myös että riski tyhjän pussin kannalta alkaa olla jo näillä viikoilla paljon pienempi..joten hyvä mieli kaikin puolin. Sikapiikkikin on otettu jo viime viikolla ja silti siis kaikki hyvin.. :)

Peukut pystyssä myös jo-jo:n ultran kanssa!
 
-S--, tosi harmillinen uutinen. Turhaan kyllä itseäsi syytät kun tiedät syöneesi terveellisesti. Mä vähän pelkään että minulta löytyy raskausajan diabetes. Pyrin kyllä yleensä syömään monipuolisesti ja terveellisesti mutta sorrun usein kaikenlaiseen makeaan naposteltavaan. Asiaa ei auta se, että meillä on usein töissä kaikenlaisia herkkuja. Itsekuri ei vaan riitä.

Kamomillalle oikeastaan hyvä kun sikaflunssa on ollut ja sairastettu! Ei tarvitse enää huolehtia asiasta. Itse en taida ottaa piikkiä, yritän luottaa vastustuskykyyni ja lutrata käsidesillä. Sitten tulee jos on tullakseen. Melko moni tutuistani on jo sairastanut sen ja hyvin ovat selvinneet, yksi oli tosin saanut niin pahat lihaskivut ja korkean kuumeen että oli joutunut sairaalaan ja tiputukseen muutamaksi tunniksi.
 
Hei,

Täällä USAssa sikainfluenssarokotteista on ollut pulaa ja jakelu vähän heikkoa, neuvolassa minulta kysyttiin haluanko panna nimeni jonotuslistaan johon sitten ilmoittauduin. Tavallaan hyvä että saan rokotteen vasta myöhemmin niin ollaan päästy ensimmäisten viikkojen yli, ja ensimmäisten rokoteaaltojen seuraukset nähdään populaatiossa.

Meidän lapsilla oli heti koulujen alettua pahat flunssat joten epäilen että olisi jo voinut olla sikainfluenssaa meidän perheessä, varmuutta ei ole kun kaikkia ei testata. Heillä oli korkea kuume (39-40C), yskä, lihaskivut, vatsaoireita ja totaalinen väsymys, aikalailla tavallinen flunssa mutta epätavalliseen aikaan vuodesta. Kuulostaako yhtään tutulta, Kamomilla? Yllätyin kun en itse saanut sitä, mutta koska sairastan astmaa ja olen lapsena saanut pahoista keuhkokuumeista arkikudosta keuhkoihini en halua ottaa riskiä ilman rokotetta.

Muuten olo on hyvä mutta pahoinvointi on taas palaamaassa juuri kun ajattelin sen olevan ohi ja vatsa alkaa olla jo sellainen "pömppö" että mammahousuja taidan mennä metsästämään tänä viikonloppuna. Miten te muut olette ratkaisseet tämän välivaiheen kun farkut kiristää mutta mammahousut ovat vielä valtavia?

Terkuin,
Birdie rv 11+2
 
Sama mulla, kun vasta puolentoista viikon päästä tulee 14 raskausviikkoa täyteen, ja vasta sen jälkeen raskaana olevia naisia rokotetaan täällä, niin ehtii vähän vielä katsastaa, mitä tapahtuu maailmassa sen piikin kanssa. Ellei sitten osu kohdalle pöpö sitä ennen - tiedä häntä vaikka olisi osunutkin, mutta jospa vaikka mun vastustuskyky tyrmäsi sen :P

Minä olen raskauden alusta saakka käyttäny lähes ainoastaan hameita. Farkkujen pingottaminen päälle lakkasi heti huvittamasta.

Sitten niskaturvotusultrauutisia. Tulin juuri sairaalasta. Vauva näytti siltä miltä pitää :) Tuleva isä oli nyt ekaa kertaa mukana. Veriarvoistani toinen vain oli niin alhainen, että Downin syndrooman todennäköisyys laskennassa kasvoi. Edelleen kuitenkin yli 98 prosentin varmuudella vauvalla ei oo Downin syndroomaa. Se vaan, kun näki Down-todennäköisyyden veriarvojen ja iän lisättäessä kaavioon kasvavan huomattavasti, ei ollu tervetullut uutinen.

Olin silti suhteellisen rauhallinen, samalla vielä epäuskoinen, tiedättehän, kun kestää vähän aikaa sulattaa jokin tieto, mutta sitten kun lääkärin sihteeri alkoi ystävällisesti jutella, että ottaisin häneen yhteyttä, jos haluan kysyä jotain tai puhua, niin tietenkin aloin itkostaa. Olen kuitenkin tätä, täälläkin, hermoillut jo jonkin aikaa.

Mies onneksi sai mua sit rauhoitettua. Itse hän on vakuuttunut siitä, että vauva on ok. Liikuskeli kovasti ultrassa. Sanoin sitten, että ainakin ihmisalulla on sit loistava tulevaisuus paralympialaisissa, jos niikseen tulee ;) Helpotti vitsailla asiasta.
 
Ihania uutisia täältä pohjanmaalta, pahoinvointini on nyt helpottunut huomattavasti, jo neljäs päivä oksentamatta. Olen niin iloinen asiasta, koska alkoi jo tuntua ettei tätä enää kerta kaikkiaan jaksa enää...mutta päivä kerrallaan mentiin, tietäen minkä vuoksi kannatti kärsiä.

Toivottavasti teillä muillakin pahoinvoinnista kärsivillä alkaa helpottamaan. Minulla helpotti kun raskausviikkoja oli 10+4. Vielä toki on hirveä väsy ja jonkin verran huono olo, mutta tämän kanssa kyllä pärjää.

Kovasti odottelen malttamattomana ensimmäistä lääkärineuvolaa ja ultraäänitutkimusta, jotka osuivat vahingossa samalle päivälle 19.11. Jännittää ja pelottaa mennä ultrattavaksi, mutta tuleepahan sitten todempi olo tästä odotuksesta, kun vielä ei oikein tiedä onko siellä tosiaan joku ja onko kaikki kunnossa. Sikainfluenssarokotetta en ottanut enkä aio ottaakaan, mielestäni liikkaa epävarmuutta matkassa. Lisäksi kuulin että raskaana oleville olisi kehitetty maailmalla oma rokotteensa, jossa olisi pienempi määrä esim. elohopeaa ja alumiinia, mutta Suomi ei ottanut lainkaan kyseistä rokotetta, vaan pistää kaikille yhtä ja samaa. Toki en ole asiantuntija, mutta tämä on minun ratkaisuni...en aio rokottaa lapsianikaan 2,5v ja 4v. Eikähän tästäkin epidemiasta selvitä=)

Ihanaa viikonloppua kanssaodottajille!

Joonaella81 rv 11+0
 
Tänne tuli eilen lunta, jee! Tänään se taitaa valitettavasti sulaa pois.

-S-- toivottavasti olo on jo helpottunut. Olihan tuo toki kurja uutinen, mutta hyvää on se, että raskausdiabetes lienee helposti hoidettavissa.

Birdie, eikös tuossa vatsan kasvun välivaiheessa olisi kätevä käyttää kuminauhaa tms housujen kanssa ja sellaisia vatsa tuubeja?

Hienoa, Joonaella, että pahoinvointi on helpottanut!

Minulla taitaa pahin oire olla kasvanut ruokahalu. Se aiheuttaa hieman ongelmia, koska en oikein "osaa" syödä tarpeeksi. Kun otan iltapalaksi kolmannen leivän, niin huomaan kärsiväni huonosta omatunnosta, kun "mussutan". Normaalisti muhun ei herkut eikä ruoka jää "kiinni", mutta hieman jännitttää, että miten raskaus muuttaa asiaa. Heh, pitäisikö vielä laittaa muutama lainausmerkit """?

rv 11+0
 
Hei kaikille!

Meillä oli np-ultra keskiviikkona ja asukkailla näytti olevan kaikki hyvin. Liikkuvaisia olivat ja asustelevat omissa yksiöissään päällekkäin, toisen istukka vatsapuolella ja toisen selkäpuolella.

Ihanaa Joonaella että sun pahoinvointi on helpottanut, odotan täällä sitä samaa ihmettä tapahtuvaksi. Eilen neuvolassa tapasin naisen jolla oli 1,5 vuotiaat kaksoset ja siinä hieman juteltiin niin kysyin sitten oliko hänellä pahoinvointia. Vastausta en näin jälkikäteen olisi halunnut kuulla, kertoi nimittäin kärsineensä pahoinvoinnista koko 9 kuukautta, apua!! Toivottavasti mulle ei niin käy.

Otin eilen myös sikainfluenssarokotteen vaikka alkuun olinkin sitä mieltä etten sitä ottais. Meillä töissä nimittäin on sikainfluenssaa ja miehen työpaikalta jossa kaikki matkustelevat paljon, sen saaminen on enemmän kuin todennäköistä. No, nyt se on otettu ja toistaiseksi ei muita oireita ole tullut kun kipeä rokotuskäsi.
 
Nukuin huonosti ja nytkin itkettää epävarmuus. Täytyy lukea nenäluusta, sitä kun ei lääkäri ollenkaan tuntunut tarkastavan eilen niskaturvotusultrassa. Näköjään mun ois pitäny lukea enemmän eikä vähemmän, niin olisin osannut pyytää, että lääkäri katsoo sikiön nenäluuta.
 
Hilma77 -älä huoli painostasi=)...kilot kyllä lähtevät vauvelin synnyttyä lähes huomaamatta. Itselläni tuli ensimmäisestä lapsestani 26kg ja toisesta 27kg=)...et ei sulla vielä mitään huolta painon suhteen. Lähtökohtana painoindeksini oli 19, eikä kko raskauden aikana kukaan sanonut painostani mitään, ei lääkärit tai neuvolatäti...eivätkä sokeriarvot olleet koskaan koholla. Toki hirveän yksilöllisiä juttuja, mutta mielestäni on ihanaa kun kerrankin vatsaa ei vedetä sisään, vaan mieluummin toisinpäin=) Jälkitarkastuksessa paino oli sitten alle 60kg, lähtöpaino oli n. 53kg...eli nauti ruoasta, toki laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, mutta itselläni oli koko ajan kauhea nälkä=)

Ja kiitos kaikille myötätunnosta=)

Ihanaa täälläkin on valkea maa!=)

Joonaella81 rv 11+0
 
Helou! Lauantaityöt on kyllä syvältä, tsemppiä vaan kaikille kanssapuurtajille. Tulin nyt vähän päivittelemään kuulumisia kesken kuivakan seminaarin!

Emma77:lle tsemppiä ja rauhallisia ajatuksia. Lääketieteen kehityksen kääntöpuoli on tuo tiedon lisääntyminen, joka välillä lisää epätietoisuutta ja epävarmuutta. Nyt vaan rennosti eteenpäin, eihän mikään muu ole muuttunut, kuin joku minimaalinen todennäköisyysprosentin nousu.

Joonaella81: Hienoa, että pahoinvointi alkaa helpottaa! On niin rankkaa, kun on koko ajan paha olo :(

Birdie: Mulla oireina oli just korkea kuume, oksentelu ja lihassäryt. Koko tauti alkoi kurkkukivulla. Myöhemmin puhkesi nuha. Periaatteessa siis ihan perus flunssan oireet. Toivotaan kovasti, että teidän perhe on sairastanut possun jo, niin lapsilla on vasta-aineet ja muillakin ehkä immuniteettiä.

-S--: Nyt tuommoiset epäonnistumisajatukset pois! Ei kannata aloittaa itsensä syyllistämistä ollenkaan, se on ihan turhaa ja siihen kuluu tarpeetonta energiaa. Sairauksiahan tulee riippumatta siitä, miten on itse toiminut. Tärkeintä on, että teidän pupu voi hyvin! Raskausajan diapeteshan on varsin yleinen ja sen kanssa pystyy elämään vallan mainiosti! Tsemppiä!

-------------
Mulle on kasvanut vauvamasu. Olin eilen hyvän ystävän kanssa uimassa ja kyllä sen ihan selvästi näki! Tilasin just huuto.netistä äitiysvaatepaketin, kun ajattelin nyt aloittaa asennoitumisen siihen, että olen kohta tankki :)

Viime viikolla yksi vanhempi (80-vuotias) tuttava tuli yht'äkkiä (ilman, että olin sanallakaan edes vihjaissut olevani raskaana) taputtamaan vatsaani ja kysyi "koskas pikkuinen syntyy". Mulle tuli jotenkin ahdistunut olo siitä, että joku tuli omalle alueelleni, eikä edes kysynyt "oletko raskaana tms.". En jotenkin saanut yhtään perääntyä tai ajatella, kun joku tuli suoraan tivaamaan ja iholle. Sitten aloin ajattelemaan, minkälaista on sitten, kun vatsa on oikeasti iso. Olenko kaikille vain kävelevä vauvamaha? Pitää alkaa nyt henkisesti valmistautumaan siihen, että raskaus näkyy... Onko muilla vastaavia ahdituksia? Ehkä korostuu nämä tuntemukset, kun odottaa esikoista.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
T. Kamomilla ja asukki, tänään rv 15
 
Täällä kanssa yksi v-loppu puurtaja ilmoittautuu. Joka myöskin taistelee vatsansa näkymisen kanssa..
Mie olen koko ajan kyllä varautunut siihen että maha alkaa näkyä, ja iso masu on tuntunut ajatuksena kivalta, mutta nyt kun se alkaa pikkuhiljaa näkyä, niin olen suorastaan kauhuissani.
Sunnuntaina ollaan menossa anopin synttäreille ja kävin sinne ostamassa itselleni siistimmä paidan joka mahtuisi päälle..noh..kun eilen sitten sovittelin paitaa, niin joku siinä mätti koko ajan. Kun olin neljännen kerran ommellut siihen korjauksia ja tuskaillut miehelleni kun ei se nyt istu kuitenkaan, niin mies kävi nauramaan ja ilmoitti että alkaa nyt vaan varmaan olemaan aika totutella siihen että se maha näkyy ja vaikka mie sitä kuinka ompelen ja korjaan, niin jostain syystä se siitä edestä koko ajan vähän pömpöttää ja nousee.. :D
Noh selvisi siis sekin miks se paita ei oikein istunut entiseen malliin.. Pakko oli luovuttaa ja alkaa ommella vaihtelun vuoks ainoihin mustiin siisteihin housuihin kuminauhakiiloja että saa ne kiinnikin vielä.. :)
Omalla tavallaan on kiva huomata myös ulkoiset muutokset, mutta toisaalta ainahan ne vähän jaksaa hämmentää.. :)
Hyvää viikonloppua kaikille jotka siitä saavat nauttia!

-HMM83 ja tiitiäinen 14+3-
 
Tervehdys kaikille. Täällä on hetkellisesti parempi olo: pahoinvointi parempaan päin, rokotuksen jälkeiset oireet helpottaneet ja np-ultrassakin kaikki hyvin. Niitä veriseulatuloksia tosin vielä kauhulla odottelen, kun niistä tuli edellisessä raskaudessa aika pahat riskiluvut. Vajaa viikko nyt niitä pitää vielä odotella (jos hyvin käy... jos sieltä tulee hälyytys, niin soittavat luultavasti aiemmin, niin ainakin viimeksi).

Täällä käydään myös viivytystaistelua. Tosi paljon sikainfluenssaa liikkeellä. Meidän koulussa (=mun työpaikassa) onneksi vielä vähän, mutta täällä meidän asuinalueella todella runsaasti, joten todennäköisesti esikoisen hoitopaikasta se tulee, jos on tullakseen. Mähän sain tiistaina sen rokotteen, ja kaksi viikkoa kestää se kunnon suojan muodostuminen. Tosin joku lääkäri sanoi lehdessä, että "teoriassa ensimmäisen viikon aikana voi vielä sairastua"... tarkoittaisiko tuo sitä, että viikon jälkeen on jo kohtuullisesti vasta-aineita?? Mä tosin jouduin ottamaan Panadolia aika paljon, kun oireet oli pahat, joten toivottavasti se vasta-ainemuodostus ei kauheasti kärsinyt. Esikoinen saisi perjantaina rokotteen, jos sinne asti selviää. On tällä hetkellä normaalissa nuhassa ilman kuumetta... josko se vaikka pitäisi, ettei iske toinen tauti päälle...

En mä aiemmin niin kauheasti tuota tautia pelännyt, mutta nyt kun työkavereitten sairastuneet lapset alkaa olla tajunnan rajamailla ja lähellä asuvan kaverin vauva sai taudin, niin tekisi mieli vaan eristäytyä kotiin pariksi viikoksi.

Mahaa mulla on vähemmän kuin edellisessä raskaudessa. Silloin pahoinvointi pisti mut syömään vielä paljon enemmän kuin nyt, ja tässä vaiheessa oli tullut jotain 3-4 kiloa painoa. Nyt on tullut vain kilon verran, joten kukaan ei ole vielä huomautellut raskaudesta (mun vanhemmat oli just kylässä, eivätkä ainakaan kysyneet... en halua kertoa ennen niitä veriseulatuloksia), viimeksi sain ensimmäiset kommentit viikolla 8. Nyt on kai maha jo valmiiksi niin pömppö :) Multahan kysyttiin vuosi sitten, olenko raskaana, vaikka en todellakaan ollut (ja ihan normaalipainoinen olen). Mutta kyllä jumpassa huomaa, kun on tiukat vaatteet päällä ja tanssitunnilla pitäisi vetää mahaa sisään, niin ei se kyllä mene :)

Nyt höyrysaunottamaan räkäistä esikoista.

Sintti
 

Similar threads

E
LA Tammikuu 2016
Viestiä
1
Luettu
1K
Lapsen saaminen
Toiveikas16
T
M
Lokaihmeet 2010
Viestiä
260
Luettu
21K
Lapsen saaminen
Naana-88
N
J
Plussaa vkolla 52. Muita??
Viestiä
4
Luettu
318
Lapsen saaminen
Anneli
A
A
Koska lääkäriin?
Viestiä
1
Luettu
450
Lapsen saaminen
taustalla
T
H
Haaveilee ja odottaa
Viestiä
87
Luettu
8K
Lapsen saaminen
helmivarvas
H

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa