Hei kaikki odottelijat! Meillä päin viikonloppu on alkanut aika hurjissa merkeissä. Ehdin eilen jo pelästyä ihan kamalasti omasta ja masuasukin terveydestä.
Heräsin eilen aamulla viiden aikaan viiltävään kurkku- ja pääkipuun. Horjuin hakemaan yhden panadolin ensiavuksi ja sain kuin sainkin nukuttua niin, että heräsin uudestaan kahdeksalta. Mies on kalastusreissulla Pohjois-Suomessa, joten söin yksin aamiaisen ja lähdin töihin. Olo oli kovin väsynyt ja jotenkin hatara. Heti aamusta oli yksi syksyn tärkeimmistä palavereista, jonka vetovastuu oli minulla, joten töihin oli kuitenkin mentävä.
Palaveria oli ehtinyt kulua ehkä 45 minuuttia, kun totesin, että kaikki ei ole hyvin. Olo oli järkyttävän huono. Kuvotti ja huimasi. Jouduin poistumaan kesken kaiken oksentamaan ja toistamaan saman kerran uudestaan. Pyörrytti, vatsassa velloi ja palelsi. Lopulta lähdin palaverista kesken pois ja menin työpaikan lepohuoneeseen hetkeksi pitkälleen. Ajattelin, että tämä on varmaan normaalia raskauspahoinvointia. Lopulta tärisin horkassa ja oksensin koko ajan -vesikään ei pysynyt sisällä. Tilasin tunnin kärvistelyn jälkeen taksin ja lähdin kotiin.
Kotona kuumemittari näytti ensin 37,6 ja hetken kuluttua 38,2. Soitin heti neuvolaan, jossa terveydenhoitaja sanoi, että kyse ei todellakaan ole raskauspahoinvoinnista. Oireista kuume, lihassäryt, pahoinvointi ja kurkkukipu viittasivat kaikki sikainfluenssaan. Jouduin lähtemään influenssapäivystykseen välittömästi.
Ette usko, miten paljon pelästyin. Itkin vain koko ajan ja pelkäsin niin paljon masuasukin puolesta että. Mies oli poissa kotoa, mutta onneksi sain äitiini yhteyden ja hän lähti viemään minua päivystykseen. Klinikalla oli pelottavaa. Sisään pääsi vain soittamalla summeria, vastaanottotiski yms. yleiset tilat oli muovipäällystetty ja henkilökunnalla ja potilailla oli kaikilla hengityssuojaimet. Lääkäreillä oli lisäksi muoviset suoja-asut.
Hyvä kun sain itkultani vastattua lääkärin kysymyksiin. Kuume nousi kohisten ja oli melkein 39 astetta, kunnes sain lopulta lääkettä. Kaikki testit otettiin, mutta luojalle kiitos, kyseessä ei 95% todennäköisyydellä ollut sikainfluenssa, vaan jokin ärhäkkä vatsatautivirus. Sikiölläkin oli kaikki hyvin. Helpotuksen määrää on vaikea kuvailla.
Nyt olen lepäillyt kotona. Soitin miehellekin ja kerroin tilanteen, kun vaara oli jo ohi, ettei toinen turhaan huolestuisi, kun ei sieltä kaukaa käsin kuitenkaan mitenkään voisi auttaa. Siskoni tuli yöksi luokseni varmuuden vuoksi, joten olen potenut turvassa ja hyvässä hoidossa. Kuumetta on edelleen, mutta toivottavasti sekin pian hellittää. Influenssapäivystyksessä kyselin jonkin verran rokotteesta ja omalta osaltani tein päätöksen. Heti ensi tai sitä seuraavalla viikolla, kun rokote tulee, minä menen ja otan sen. On syynsä, että raskaana olevat ovat ensimmäisessä riskiryhmässä. Haluan luottaa terveydenhoitoalan ammattilaisiin ja uskon, että rokotetta ei millään tasolla tarjottaisi, mikäli se olisi vaarallinen. Toki eilisen kokemukset ja pelästyminen vaikuttavat omaan ratkaisuuni.
Tällaista meille! Toivottavasti muut voitte paremmin
-Kamomilla ja asukki, tänään rv 13)
Minullakin vielä epätietoisuus, huomenna vähän saan varmistusta, en ole vielä hetkeäkään uskaltanut iloita..
Ennen vajaa B-kuppi on nyt kyllä ainakin reilu C jos ei isompikin.. Mies oli yhtenä päivänä ihan että, voiko ne oikeesti olla noin isot